Kirkkokatu (Joensuu)

katu Joensuussa
Kirkkokatu luterilaisen kirkon suuntaan.
Kirkkokatu luterilaisen kirkon edestä kuvattuna.
Pieni Keskuspuisto on Kirkkokadun ja Siltakadun kulmassa; puiston lauluilta kesällä 2008.
PT-talo vuodelta 1957 Kirkkokadun kulmassa.

Kirkkokatu on Joensuun keskustan katu. Sen eteläpäässä päässä on Joensuun luterilainen kirkko ja pohjoispäässä ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Kirkkokatu on noin kilometrin pituinen bulevardi, jota reunustavat koivurivistöt. Kadun nimi oli vuoteen 1917 Nikolainkatu[1].

Kadun varrella on itäpuolella (luterilaisen kirkon päästä alkaen):

Kadun varrella on länsipuolella:

Suurin osa kadunvarren taloista on asuinkerrostaloja. Liiketaloja on kadun keskivaiheilla. Omakotitaloja on kaksi.

Poikkikatuja ovat etelästä lueteltuna Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Siltakatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu.

Ensimmäisen asfalttipäällysteen Kirkkokatu (välillä Koskikatu-Niskakatu) sai vuonna 1960. [7]

PuistotMuokkaa

Kadun molemmissa päissä on suuret kirkkopuistot. Keskivaiheilla on pieni Keskuspuisto.

LiikennevalotMuokkaa

Kirkkokadun ainoat liikennevalot ovat Suvantokadun risteyksessä. Suvantokatu ja Yläsatamakatu ovat etuajo-oikeutettuja Kirkkokatuun nähden.

LähteetMuokkaa

  1. Pasi Tuunanen (toim.): Elämää entisajan Joensuussa, s. 314. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 1998. ISBN 951-96664-5-1.
  2. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  3. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 28.6.2013. Viitattu 1.7.2013.
  4. Sointula avasi: "Jokelan ikävä ei lopu multa ikinä" Karjalainen. 22.2.2013. Viitattu 1.4.2013.
  5. Joensuun seurakuntatalon uusi osa käyttöön 4.9.2014. Yle Pohjois-Karjalan radio. Viitattu 10.2.2015.
  6. Hannu Asikainen: Tee aikamatka Joensuuhun! kolumbus.fi. Viitattu 29.3.2012.
  7. Karjalainen 22.2.2010: Mutavelliä ja mukulakiviä