Kirjotupsukas

perhoslaji

Kirjotupsukas (Orgyia recens) on helposti tunnistettava, mutta harvinainen ja vähälukuinen perhoslaji.

Kirjotupsukas
koiras ylhäällä, naaras alhaalla
koiras ylhäällä, naaras alhaalla
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Villakkaat Lymantriidae
Suku: Orgyia
Laji: recens
Kaksiosainen nimi

Orgyia recens
(Hübner, 1819)

Katso myös

  Kirjotupsukas Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Kirjotupsukkaan koiras on yleisväritykseltään tummanruskea yöperhonen. Etusiiven kärjessä on etureunan puolella oranssi-valkoinen laikku ja takareunan puolella pienempi valkoinen laikku. Siipien poikki kulkevat tummanruskeina ulompi ja sisempi poikkiviiru, joiden välissä on laaja, tummanruskea ja valkoreunainen keskitäplä. Tyvipoikkiviiru on ulospäin kaartuva ja valkoisenkirjava. Takasiivet ovat suklaanruskeat ja niissä on vaaleat reunaripset. Tuntosarvet ovat näyttävän kaksoiskampahampaiset. Koiraan siipiväli on 28–33 mm.[1][2][3]

Tupsukkaille tyypilliseen tapaan naaras on täysin siivetön, huomattavan tukevaruumiinen ja noin 15–19 mm:n pituinen hyönteinen. Sen ruumis on kauttaaltaan harmaiden karvamaisten suomujen peittämä.[1][3]

Toukka on villakkaille tyypilliseen tapaan värikäs ja karvainen. Toukan pohjaväri on musta ja siinä on leveät oranssit pitkittäisjuovat. Jaokkeiden 4–7 selkäpuolella on tuuheat oranssinruskeat karvatupsut ja muissa jaokkeissa parilliset, vaaleankeltaiset karvakiehkurat. Pään molemmin puolin on pitkät, eteenpäin suuntautuneet mustat karvatupsut ja toukan peräpäässä on mustasta karvatupsusta muodostuva sarvi. Muutoin toukan pinnassa on kiehkuroittain vaaleita karvoja. Täysikasvuinen toukka on 30–40 mm pitkä.[3]

Levinneisyys ja lentoaika muokkaa

Euraasialainen laji, jota tavataan Pohjois-Espanjasta Keski-Euroopan ja Venäjän poikki Japaniin.[3] Etelä- ja Itä-Suomessa havainnot jäävät melko kapealle vyöhykkeelle etelärannikolta likimain Rauma-Ilomantsi-linjalle, mutta Pohjanmaan rannikkoa pitkin lajia tavataan ainakin Oulun korkeudelle saakka. Sen sijaan lounaisrannikolta ja Turun saaristosta se puuttuu kokonaan. Perhoset lentävät kesäkuun alusta heinäkuun alkuun.[4]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

 
Kirjotupsukkaan toukka.

Kirjotupsukasta tavataan pääasiassa kosteissa lehtimetsissä ja soilla, mutta myös kosteissa notkelmissa, hakkuuaukeilla ja voimalinjojen alusilla. Esiintymät ovat aina hyvin paikallisia. Koiraat lentävät päivällä, etenkin ennen puoltapäivää kirkkaassa auringonpaisteessa korkealla maanpinnan yläpuolella etsien naaraita. Naaraat pysyttelevät paikoillaan entisen kotelokoppansa päällä ja kutsuvat koiraita luokseen tuottamiensa feromonien avulla.[3][5]

Parittelu kestää noin tunnin, minkä jälkeen naaras munii kotelokoppansa päälle 250–800 munaa, jotka se peittää takaruumiinsa alapinnalta irtoavalla karvoituksella. Munat kuoriutuvat 2–3 viikkoa myöhemmin ja pienet toukat levittäytyvät ympäristöön heittäytymällä silkkirihman avulla tuulen mukaan. Toukat kasvavat aluksi hitaasti ja talvehtivat rullatun lehden sisällä. Toukat ovat aktiivisia päivällä eivätkä piilottele. Täysikasvuisia toukat ovat kesäkuun alussa ja ne koteloituvat tukevan kotelokopan sisään noin puolen metrin korkeudelle maanpinnasta. Aikuiset perhoset kuoriutuvat koteloista aamupäivällä viikon-kahden kuluessa.[3]

Ravintokasvi muokkaa

Toukat syövät monia lehtipuita, pensaita ja varpuja.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. a b c d e f g Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 453–455
  4. Perhoswiki[vanhentunut linkki]
  5. Saarinen K, Jantunen J. 2003. Perhoset 2, Päivällä lentävät yön perhoset. WSOY. ISBN 951-0-27774-6

Aiheesta muualla muokkaa