Kirjomaasälpä

Kirjomaasälpä on graniittisiin syväkiviin kuuluva seosmineraali. Kirjomaasälpä on muodostunut lasimaisesta, tumman ruskeasta kvartsista (27 %), punertavasta maasälvästä (73 %). Sitä esiintyy graniittisten syväkivien pegmatiiteiksi kutsutuissa juonikivissä, joita on muodostunut syväkivien syntymisprosessin loppuvaiheessa. Näissä voi kvartsin ja maasälvän ohella olla kiillettä ja harvinaisten alkuaineiden muodostamia mineraaleja.[1][2]

Kirjomaasälpä

Se on Kanta-Hämeen maakuntakivi. Kirjomaasälpää löydettiin 1700-luvun malminetsinnän yhteydessä Tammelan seudulta kymmenien pegmatiittijuonteiden rakenteesta.[1] Kivilajia esiintyy kuitenkin koko Suomessa.

Syväkivet ovat karkearakeisia, koska niiden jähmettyminen tapahtuu hitaasti. Mineraalit kiteytyvät tietyssä järjestyksessä, viimeisinä kiteytyvät maasälvät ja kvartsit. Kvartsi muodostaa kolmiulotteisen verkostorakenteen vaaleanpunertavan maasälvän sisälle. Kirjomaasälvän maasälpä on tavallisesti kalimaasälpää, mutta voi olla myös albiittia eli Na-maasälpää.[1]

Kirjomaasälvän hiotun poikkileikkauspinnan kuvionti muistuttaa kulmikasta arabialaista tai hebreankielistä kirjoitusta. [1][2] Kirjomaasälpää käytetään korukivenä.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Kanta-Häme - Kirjomaasälpä. Graniittinen riimukirjoitus Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 30.7.2016.
  2. a b Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (Kirjomaasälvästä julkaisun s. 67) ISBN 951-960-973-6. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 19.7.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa