Kiimanvaara

taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä

Kiimanvaara[1][2] (myös Kiimavaara[3], ven. Кимоваара, Kimovaara; karjalaksi Kiimanvuara[4]) on taajama Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Lentieran kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Karkiejärven (ven. Kargiozero) rannalla 30 kilometriä[5] Lentierasta pohjoiseen. Taajamassa on 146 asukasta (vuonna 2012)[6].

Kiimanvaara, Kiimavaara
Кимоваара, Kimovaara
Kiimanvuara
Kiimanvaaran taloja.
Kiimanvaaran taloja.

Kiimanvaara, Kiimavaara

Koordinaatit: 63°38′38″N, 31°2′39″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Mujejärven piiri
Kunta Lentiera
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Väkiluku (2012) 146











Historia

muokkaa

Repolan pogostaan kuulunut Kiimanvaaran kylä mainitaan vuoden 1679 veroluettelossa, jolloin siinä oli 10 taloa[7]. Vuonna 1873 kylässä oli 14 taloa ja 90 karjalaista asukasta[8]. Vuonna 1905 Repolan Kiimanvaaran kyläkuntaan kuului 14 kylää: Aimalahti, Haukkasaari, Kiimaanvaara, Kipo, Koroli, Lentiera, Luovutsaari, Pieninkä, Suoverkka, Suulaansaari, Tšolkka, Tuusenia, Vuosniemi ja Ylävaara. Kiimanvaaran kylässä oli koulu, 20 taloa ja 156 asukasta.[9] 1800–1900-lukujen vaihteessa sinne rakennettiin ortodoksinen kirkko, joka suljettiin vuonna 1929[10].

Repolan piirin Repolan kyläneuvostoon kuuluneessa Kiimaanvaarassa oli vuonna 1926 129 asukasta, joista neljä oli suomalaisia ja loput karjalaisia[11]. Vuoteen 1933 mennessä perustettiin Kiimaanvaaran kyläneuvosto, johon kuuluivat myös Kapustavaaran, Pieningän, Termannon, Tuusenian ja Ylävaaran kylät. Kyläneuvoston alueella oli yhteensä 373 asukasta, joista yksi oli suomalainen ja loput karjalaisia. Kiimanvaaran kylässä asukkaita oli 121.[12]

Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli suomalaisten miehittämä. Seudun monista muista kylistä poiketen Kiimaanvaara selviytyi sodan tuhoista, mutta vuonna 1959 siellä oli enää 73 asukasta[13]. Tuolloin se kuului Segežan piirin Repolan kyläneuvostoon[14]. Myöhemmin Kiimaanvaara muuttui Lentieran metsäteollisuuspiirin työläisasutukseksi, joka muodosti oman kyläneuvostonsa ja Neuvostoliiton hajottua volostin[15]. Sen asukasluku oli suurimmillaan yli 500 henkeä vuonna 1970[13]. Kiimanvaaran kylähallintoalue eli volosti liitettiin Lentieran kuntaan 2000-luvun alun kunnallishallintouudistuksessa.

Nykypäivä

muokkaa

Kiimanvaarasta on linja-autoyhteys Lentieraan, Repolaan ja Mujejärvelle[16]. Taajamassa on Lentieran metsäteollisuuspiirin toimintoja[17]. Palveluihin kuuluu lääkintäasema ja kauppa[18]. Sähköä tuottaa paikallinen dieselvoimala[19]. Kiimanvaaralla on historiallisen asutuksen status[6].

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 14.3.2013.
  2. Hramtsova, O. & Troitskaja, Je.: Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija, s. 49. Petrozavodsk. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  3. Venäjän federaation paikannimiä, s. 97. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.3.2013).
  4. Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 9. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.5.2015).
  5. Generalnyi plan, s. 10.
  6. a b Generalnyi plan, s. 5.
  7. Aunuksen Repola, s. 27.
  8. Olonetskaja gubernija. Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1873 goda, s. 172. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet ministerstva vnutrennih del, 1879. ISBN 952-91-3711-7
  9. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 280–281. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  10. Aunuksen Repola, s. 76, 97, 103.
  11. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 32. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  12. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 8–9. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  13. a b Rannikko, Pertti: Repolan alueen kylien asukaslukuja 1905–2008. Repolainen, 2010, nro 53, s. 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.3.2013.[vanhentunut linkki]
  14. Karelskaja ASSR. Administrativno-territorialnoje delenije, s. 45. Petrozavodsk: Gosudarstvennoje izdatelstvo Karelskoi ASSR, 1960.
  15. Aunuksen Repola, s. 285.
  16. Generalnyi plan, s. 21.
  17. Generalnyi plan, s. 32.
  18. Generalnyi plan, s. 23–24.
  19. Generalnyi plan, s. 29.