Kiiltokulta on lasin tai keramiikan pinnalle muodostettu ohut ja kiiltävä kultakerros, joka on kiinnitetty pintaan polttamalla.[1] Käsiteltävä pinta sivellään kiiltokultapreparaatilla, jossa on kultaa tavallisesti 9–12 %. Kulta on liuenneena öljyjen ja rikin seokseen, joka maalataan aina poltetun lasitteen päälle. Kullan väriä voidaan sävyttää lisäämällä seokseen hieman hopeaa, platinaa tai rodiumia. Seoksella käsitelty tuote poltetaan noin 700–800 asteen lämmössä, jolloin saadaan poistettua orgaaniset ainesosat, ja pelkkä kulta jää lasitteen pinnalle ohuena kerroksena.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 190. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
  2. Uusi tietosanakirja. Osa 10, palsta 567, hakusana kiiltokulta. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.