Kiiltokirjanpainaja

kovakuoriaislaji

Kiiltokirjanpainaja (Ips amitinus) on kaarnakuoriaisten alaheimoon ja kirjanpainajien sukuun kuuluva laji. Aikuinen kiiltokirjanpainaja on 3,5-4,8 mm pitkä ollen lähisukulaistaan kirjanpainajaa (Ips typographus) kapeampi ja usein tummempi laji. Lajin peräkuoppa on lakankiiltoinen ja karkeapisteinen. Tuholaisena se on kirjanpainajaa vaarattomampi. Kiiltokirjanpainaja on sekundaarinen tuhonaiheuttaja eli se ei iskeydy terveisiin puihin. Kiiltokirjanpainaja iskeytyy pääasiassa heikentyneisiin kuusiin ja joskus myös mäntyihin vioittaen runkoja puun pituussuuntaisilla 1,5-2,0 mm leveillä emokäytävillä. Emokäytävät ovat jonkin verran mutkikkaista. Kiiltokirjanpainaja tekee puussa käytäviään sekä ohuen että paksun kuoren alle estäen puun nestevirtauksia. Jos syömäkuvioita on laajasti puun rungon ympäri, puut voivat kuolla.

Kiiltokirjanpainaja
Uhanalaisuusluokitus

{{{status}}}

Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Ipini
Suku: Kirjanpainajat Ips
Laji: amitinus
Kaksiosainen nimi

Ips amitinus
(Eichhoff, 1872)

Katso myös

  Kiiltokirjanpainaja Wikispeciesissä
  Kiiltokirjanpainaja Commonsissa

Keskeinen kiiltokirjanpainajien torjuntakeino on kuorellisen puutavaran ja tuulenkaatojen kuljettaminen metsästä pois ajoissa ennen hyönteisten lisääntymistä, sillä se käyttää niitä lisääntymismateriaalinaan. Kiiltokirjanpainajan parveilu tapahtuu toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa ja toukkien kuoriutuminen munista ja koteloituminen tapahtuu kesä- ja heinäkuussa. Aikuiset kiiltokirjanpainajat alkavat poistua puista heinäkuun lopulla jatkuen aina lokakuun alkuun asti. Aikuiset kiiltokirjanpainajat talvehtivat karikkeessa.

Kiiltokirjanpainaja havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa 1950-luvullalähde? ja nykyisin sitä tavataan suurimmassa osassa maata.

Lähteet muokkaa

  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Kiiltokirjanpainaja – Ips amitinus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla muokkaa