Avaa päävalikko

Kiertotatar (Fallopia convolvulus) on yksivuotinen köynnöskasvi.

Kiertotatar
Zwaluwtong plant (Fallopia convolvulus).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Kiertotattaret Fallopia
Laji: convolvulus
Kaksiosainen nimi

Fallopia convolvulus
(L.) Á. Löve[1]

Synonyymit
  • Polygonum convolvulus L.[2]
  • Bilderdykia convolvulus
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kiertotatar Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kiertotatar Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Kiertotatar on yleensä alle 100, cm mutta voi kasvaa 150 cm pitkäksi.[3] Varsi köynneliäs, särmikäs, karhea ja tyviosastaan haarautuva, nopeasti kasvava ruoho. Lehdet ovat kolmiomaiset hertta- tai poikkikantaiset, lehtilapa on 2–8 cm pitkä, suippokärkisiä, molemmin puolin karheita mutta kaljuja, tyviliuskat tavallisesti teräviä. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi lyhyeksi, kalvomaiseksi tupeksi. Kukinto jopa kahdeksankukkainen viuhko lehtihangoissa sekä varren ja haarojen latvoissa. Kukkaperä on 1–3 mm pitkä. Kehä on kaksikiehkurainen ja viisilehtinen. Yhdislehtinen emiö 2- tai 3-haarainen, vartalot ylös saakka yhdistyneet. Heteitä 8. Kukinnot monikukkaisia sykerömäisiä tai tähkämäisiä viuhkoja lehtihangoissa. Kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on kolmisärmäinen pähkylä, musta ja himmeä joka jää kehälehtien suojaan, 3,5–4 mm pitkä.[4][5]

LevinneisyysMuokkaa

Kiertotatarta on kosmopoliitti, se elää lähes koko Euroopassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa, johon se on levinnyt ihmisen mukana. Yleinen Etelä-Suomesta Peräpohjolaan asti, pohjoisimmassa Lapissa harvinainen.[6][7][3][8]

ElinympäristöMuokkaa

Pelloilla, puutarhoissa, joissa se on usein kiusallinen rikkaruoho, sekä tienvarsilla, joutomailla, kaatopaikoilla, pientareilla ja kalliokedoilla. Rikkakasvina sitä esiintyy kuivilla laihoilla kivennäismailla, joissa kalkkia on köyhästi. Kasvia voi torjua poistamalla kukintoja ennen siementämistä ja parantamalla maan ravinteikkuutta. Rikkakasvina köynnös on ongelmallinen ja voi painaa heikkoja viljelyskasveja maahan.[9] Kun kiertotatar löytää tukikasvin, sen varsi alkaa kiertyä tuen ympäri, ensin tyveltä katsoen myötäpäivään ja myöhemmin vastapäivään, siten se pääsee kohoamaan muun kasviston tasalle ja pärjää kilpailussa valosta. Se haaroo runsaasti muodostaen jopa metrin levyisiä pehkoja.[10][4]

LähteetMuokkaa

  1. ITIS: Fallopia convolvulus itis.gov. Viitattu 18.10.2017.. (englanniksi)
  2. ITIS: Polygonum convolvulus itis.gov. Viitattu 18.10.2017.. (englanniksi)
  3. a b Flora of China: (Fallopia convolvulus) (englanniksi) efloras.org. Viitattu 19.10.2017 (englanniksi).
  4. a b Luontoportti: (Fallopia convolvulus) luontoportti.com. Viitattu 19.10.2017.
  5. Laji.fi: Kiertotatar: (Fallopia convolvulus) laji.fi. Viitattu 19.10.2017.
  6. Virtuella Floran
  7. Flora of North America: (Fallopia convolvulus) efloras.org. Viitattu 19.10.2017 (englanniksi).
  8. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kiertotataren (Fallopia convolvulus) levinneisyys Suomessa Viitattu 19.10.2017.
  9. Gunnel Ginsburg: Rikkakasvit - Tunnista ja hävitä, s. 10. Minerva kustannus, 2010. ISBN 978-952-492-332-3.
  10. Tärkkinetti: Kiertotar tarkkelysperuna.info. Viitattu 19.10.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa