Kiannanniemen koelouhos

Kiannanniemen koelouhos (Kuikankulta) on Suomussalmen Kiannanniemellä Kuikkapuron kultaesiintymän alueella sijaitseva koelouhos.[1]

Outokumpu Oy Malminetsintä suoritti Kiannanniemen alueella 1960-1980-luvuilla etupäässä nikkelin etsintää. Kuikkapuron kultaesiintymä löytyi 1990-luvulla Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa. Kesällä 2001 Outokumpu Mining Oy teki alueella kaksi tutkimuskaivantoa ja kairasi kolme syväkairausreikää. Alueen valtaukset siirtyivät 2004 Polar Mining Oy:lle mutta koska alueen kultapaitoisuudet osoittautuivat pieniksi yhtiö luopui valtauksesta. [1][2]

Vuonna 2009 perustettu englantilainen Mineral Exploration Network perusti yhdessä englantilaisen Lions Gold-yhtiön kanssa vuonna 2016 Kalevala Gold-nimisen yhtiön hyödyntämään Kuikkapuron esiintymää. Kalevala Gold suunnitteli rikastavansa Suomussalmen malmin siirrettävällä neljästä merikontista koostuvalla rikastuslinjalla. Yhtiö aikoi tutkia myös muita 10 kilometrin säteellä löytyviä kolmea kultaesiintymää ja arvioi että alueen kaivostoiminta voisi jatkua 15 vuotta. Louhinta olisi tapahtunut maan alla ja selvärajaisen kultajuonteen vuoksi sivukiveä syntyisi vähän.[1]

Vuonna 2017 Kalevala Gold louhi alueelle 100 metriä pitkän tutkimusojan sekä poisti pintamaata puolen hehtaarin alueelta. Alueelta kujetettiin 204 tonnia malmia rikastamiskokeita varten Paltamoon Juuan Dolomiittikalkki Oy:n kaivokselle. Yhtiö ei ollut kuitenkaan tehnyt ympäristölupahakemusta toimilleen eikä ilmoittanut maastotöistä Ely-keskukselle. Vuonna 2020 Paltamossa oli edelleen 2020 kolme merikontillista Suomussalmen rikastamiskokeista tullutta jätettä. Koerikastettu malmi sisälsi noin 300 grammaa kultaa, josta yhtiö suunnitteli tekevänsä kultakolikoita liikelahjoiksi sijoittajille. Kuikkapuron alueella on tutkimusten jäljiltä maastossa peittämätöntä rikkipitoista malmia, joka voi happamoittaa vesiä.[1][3][4]

Vuonna 2008 australialaisen kaivosyhtiön Vulcan Resources Ltd:n suomalainen tytäryhtiö Kuhmo Metals Oy tutki Kiannanniemen aluella Hietaharjun ja Peura-ahon nikkeli-kupari-platinametalli-esiintymien sekä Saarikylän alueen Vaaran nikkeliesiintymän hyödyntämismahdollisuuksia. Noin 6 vuoden mittainen kaivostoiminta tuottaisi näistä esiintymistä nikkeli-kupari-platinamalmia sekä nikkelimalmia yhteensä noin 2,4 miljoonaa tonnia. Kiannanniemen metallivaroja tutki myös ruotsalainen Boliden, jolta kaivosyhtiö Sotkamo Silver osti vuonna 2020 kaivos- ja malminetsintäoikeuksia. Sotkamo Silver ilmoitti löytäneensä koekairauksissa Hietaharjusta ja Peura-aholta merkittäviä pitoisuuksia nikkeliä, kuparia, platinaa ja palladiumia. Sotkamo Silver teki myös pienessä mittakaavassa koerikastuksia alueen esiintymistä.[1][5]

Lähteet muokkaa