Khairpurin ruhtinaskunta

Khairpurin ruhtinaskunta oli entinen valtio nykyisen Pakistanin Sindhin provinsissa. Nimensä mukaisesti ruhtinaskunnan pääkaupunki oli Khairpur Induksen itäpuolella. Ensin Sindhin Talpur-dynastialle alaiset Khairpurin hallitsijat itsenäistyivät brittien alaisuudessa brittien valloitettua Sindhin alueen. Khairpur liittyi Pakistaniin vuonna 1947 ja se lakkautettiin hallinnollisessa uudistuksessa vuonna 1955.

Khairpurin ruhtinaskunta
1955
Khairpurflag.png
lippu

Khairpurin ruhtinaskunta Pakistanin kartalla.
Khairpurin ruhtinaskunta Pakistanin kartalla.

Pääkaupunki Khairpur
Seuraaja(t)  Pakistan

Maantiede ja väestöMuokkaa

 
Khairpurin mirin eli hallitsijan palatsi Faiz Mahal Khairpurin kaupungissa.

Khairpurin ruhtinaskunta sijaitsi nykyisen Pakistanin Sindhin provinsissa Induksen keskijuoksun itäpuolella. Kokoa alueella oli noin 15 600 km². Nimensä mukaisesti ruhtinaskunnan pääkaupunki oli Khairpur Sukkurin kaakkoispuolella. Ruhtinaskunnan alueet lähellä Industa maan pohjois- ja länsiosissa olivat hedelmällistä alluviaalitasankoa. Kaakkoisosat olviat puolestaan aavikkoa Ison Intian aavikon reunamilla.[1]

Suurin osa ruhtinaskunnan väestöstä asui alueen maaseudulla. Paikalliset puhuivat enimmäkseen sindhin kieltä, mutta hallitsijasuku oli baluchitaustainen.[1]

HistoriaMuokkaa

1700-luvun looppupuolella Sindhiä hallitsi Kalhora-dynastia. Vuonna 1783 baluchipäällikkö Mir Fath Ali Khan Talpur syöksi Kalhora-hallitsijat valalsta ja sai tunnustuksen alueen hallitsijana Afganistanin Dorrani-dynastialta, jonka alainen Sindh oli. Hänen veljenpoikansa Mir Suhrab Khan teki Khaipurista oman tukialueensa tunnustaen kuitenkin Hyderabadin Talpur-hallitsijoiden yliherruuden. Samalla hän alkoi kuitenkin laajentaa alueitaan Khairpurista etenkin kohti aavikkoa etelässä ja kaakossa ja kohti Industa lännessä. Kun Afganistanin Dorrani-valtakunta alkoi heiketä Sindhin hallitsijoista tuli vuoteen 1813 mennessä käytännössä itsenäisiä.[1]

Britit tunnustivat Sindhin itsenäisenä valtionaan vuonna 1832. Sen hallitsijat pyrkivät kuitenkin estämään brittijoukkojen liikkeet alueen poikki ensimmäisen afgaanisodan aikana vuosina 1839-1842. Khairpurissa tuolloin hallinnut Mir Suhrab Khanin poika Ali Murad oli kuitenkin brittimielinen ja toimi heidän kanssaan yhteistyössä. Kun Charles Napier johti sotaretkeä Sindhiin vuonna 1843 Ali Murad tunnustettiin Khairpurin mirinä muuten brittien Brittiläiseen Intiaan liittämässä Sindhissä. Hän sai myös arvonimen Ylä-Sindhin rais.[1]

Alkujaan hyvät suhteet brittien kanssa heikkenivät tulevina vuosina. Khairpurin hallitsijaa syytettiin myös vallan väärinkäytöstä. Vuonna 1852 Khairpurin hallitsija menetti rais-arvonimensä ja suuria osia ruhtinsaskunnasta liitettiin Brittiläiseen Intiaan. Liitetyistä alueista tuli osa tuolloista Shikarpurin piirikuntaa. Samalla Khairpurin hallitsijan ohelle asetettiin brittien nimittämä visiiri (wazir). Vuonna 1866 britit lupasivaat kaikesta huolimatta tunnustaa Mir Ali Muradin jälkeläiset vallanperijöinä Khairpurissa. Ali Murad kuoli vuonna 1894 ja hänen seuraajakseen nousi hänen poikansa Faiz Muhammad.[1]

Khairpur liittyi Pakistaniin Intian jaon yhteydessä vuonna 1947. Ruhtinaskunnan tarina päättyi lopulta hallinnolliseen uudistukseen vuonna 1955, jolloin siitä tuli suoraan osa Länsi-Pakistania.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f C.E. Bosworth, E. van Donzel, B. Lewis and Ch. Pellat, Assisted by C. Dumont ja M. Paterson: Encyclopaedia of Islam, Volume IV (Iran-Kha), s. 1059-1060. BRILL, 1998. ISBN 9789004057456. (englanniksi)