Kettuhait
Kettuhait (Alopiidae) on sillihaikaloihin kuuluva kalaheimo, jonka lajeja tavataan valtameristä. Heimon tieteellinen nimi tulee kreikan kielen kettua tarkoittavasta sanasta alopex.
| Kettuhait | |
|---|---|
 Isosilmäkettuhai (Alopias superciliosus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Sillihaikalat Lamniformes |
| Heimo: |
Kettuhait Alopiidae Bonaparte, 1838[1] |
| Katso myös | |
Lajit muokkaa
Vanhimmat kettuhaifossiilit on ajoitettu eoseenikauden alkuun ja heimon arvellaan eriytyneen muista sillihaikaloista noin 55 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin lajeja elää kolme, jotka kaikki kuuluvat sukuun Alopias.[2][3] Lajit ovat:
- Isosilmäkettuhai (Alopias superciliosus)
- Kettuhai (Alopias vulpinus)
- Ulappakettuhai (Alopias pelagicus)
Anatomia muokkaa
Kettuhaiden heimon lajien tunnusomaisin piirre on hyvin pitkä ja hivenen kaartuva pyrstö. Pyrstö voi olla jopa lähes puolet kalan kokonaispituudesta. Kettuhait ovat melko suurikokoisia ja ovat sukukypsinä noin 3 metriä pitkiä. Kettuhai on lajeista suurikokoisin ja pisin tavattu kettuhai oli 5,5 metriä pitkä. Selkäeviä on kaksi, joista etummainen on kolmiomainen ja takimmainen hyvin pieni. Rintaevät ovat lajeilla suuret ja kapeat. Kettuhailla on pienessä suussa hammasrivejä 60 ja hampaat ovat pienet tai keskikokoiset ja teräväkärkiset. Silmät ovat suurikokoiset varsinkin isosilmäkettuhailla. Väriltään kettuhaiden lajit ovat selästään harmaita ja vatsastaan valkoisia.[2][3][4][5][6][7]
Levinneisyys muokkaa
Kettuhailajeja tavataan laikuttaisesti Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Lajit elävät lauhkeissa ja lämpimissä vesissä niin rannikkoseuduilla kuin avomerelläkin ja erityisesti ulappakettuhai on valtamerien ulapoiden laji.[2][4][6][7]
Elintavat muokkaa
Kettuhait ovat voimakkaita ja aktiivisia uimareita. Niiden ravinto koostuu mustekaloista ja kaloista. Lajit uivat ympyrää kalaparvien ympärillä ja käyttävät pitkää pyrstöään tainnuttamaan ja tappamaan saaliinsa. Kettuhait ovat ovovivipaarisia eli poikaset kuoriutuvat munista vielä ollessaan naaraan kohdussa. Poikasia on yleensä kahdesta kuuteen. Poikaset voivat syödä kohdussa ollessaan hedelmöittymättömiä munasoluja ja vähemmän kehittyneitä alkioita.[2][4][3][6][7][5]
Kettuhaita kalastetaan ja niiden liha ja evät ovat arvostettuja ja arvokkaita tuotteita.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Alopiidae ITIS. Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Family Alopiidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Family Alopiidae: Tresher sharks ReefQuest. Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Merry Camhi,Ellen K. Pikitch,Elizabeth A. Babcock: Sharks of the open ocean, s. 61–63. John Wiley and Sons, 2008. ISBN 978-0-632-05995-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.3.2011). (englanniksi)
- ↑ a b James Leonard Brierley Smith,Margaret Mary Smith,Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 101. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.3.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c John E. Randall,Gerald R. Allen,Roger C. Steene: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea, s. 16. University of Hawaii Press, 1997. ISBN 978-0-8248-1895-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.3.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c John D. McEachran,Janice D. Fechhelm: Fishes of the Gulf of Mexico, s. 48. University of Texas Press, 1998. ISBN 978-0-292-75206-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.3.2011). (englanniksi)