Kesytön (elokuva)
Kesytön (L’Enfant sauvage) on François Truffaut’n ohjaama draamaelokuva vuodelta 1970. Se pohjautuu vuonna 1797 löydetyn Aveyronin Victorin tapaukseen, jossa metsästä löytyi noin 11-vuotias villilapsi. Käsikirjoituksen elokuvaan teki Truffaut yhdessä Jean Gruault’n kanssa, ja Truffaut näyttelee itse pääosaa, villipojan kasvattilapsekseen ja tutkimuskohteekseen ottavaa lääkäri Jean Itardia.
| Kesytön | |
|---|---|
| L’Enfant sauvage | |
 |
|
| Ohjaaja | François Truffaut |
| Käsikirjoittaja | François Truffaut, Jean Gruault |
| Tuottaja | Marcel Berbert |
| Säveltäjä | Antonio Vivaldi |
| Kuvaaja | Néstor Almendros |
| Leikkaaja | Agnès Guillemot |
| Tuotantosuunnittelija | Jean Mandaroux |
| Pukusuunnittelija | Gitt Magrini |
| Pääosat | François Truffaut, Jean-Pierre Cargol, Françoise Seigner, Jean Dasté, Annie Miller |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Tuotantoyhtiö | Films du Carrosse, Les Productions Artistes Associés |
| Levittäjä |
United Artists Netflix |
| Ensi-ilta | 1970 |
| Kesto | 81 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Tuotanto muokkaa
Truffaut neuvotteli elokuvan tuotannosta United Artists -yhtiön kanssa, joka ei innostunut aiheesta eikä ohjaajan elokuvalle kaavailemasta mustavalkoisuudesta. Sovittiin, että Kesyttömän tulevien tappioiden kattamiseksi tuotetaan ensin kaupallisempi elokuvaidea Mississipin velho (1969). Kävikin päinvastoin: Kesytön tuotti paremmin kuin lähes nelinkertaisella budjetilla tehty, Jean-Paul Belmondon ja Catherine Deneuven tähdittämä Mississipin velho.[1]
Villipojan rooliin oli vaikea löytää sopivaa lasta. Truffaut halusi elokuvan kuvattavaksi aidoilla tapahtumapaikoilla Etelä-Ranskan Aveyronissa ja värväsi avustajansa etsimään villin oloista poikaa alueen kouluista. Lopulta löytyi mustalaispoika Jean-Pierre Cargol, joka osoittautui tunnetun flamencokitaristi Manitas de Platan sisarenpojaksi.
Kesytön oli Truffaut’n ensimmäinen yhteistyö elokuvaaja Néstor Almendrosin kanssa, joka toimi myöhemmin vielä kahdeksan Truffaut’n elokuvan pääkuvaajana.
Vastaanotto ja jälkimaine muokkaa
The New York Timesin kriitikot valitsivat Kesyttömän vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Danye, Serge & Narboni, Jean & Toubiani, Serge, suom. toim. Satu Laaksonen: Haastateltavana François Truffaut. Projektio, 3/1983, s. 5. Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kesytön (elokuva) Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Kesytön (elokuva) Elonet.
