Kestovaippa

Kestovaippa on kankainen vaippa, joka pestään käytön jälkeen uutta käyttöä varten. Ennen kertakäyttövaippojen aikakautta kaikki vaipat olivat kestovaippoja, jotka oli valmistettu puuvillaharsosta, -flanellista tai -froteesta ja usein muovisista kuorista. ^lähde?

Taskuvaippa eli vaippa, jonka sisälle lisätään imukykyistä materiaalia

Erilaisia muotoonommeltuja sisävaippoja

Sisävaippojen päälle puettavat villahousut sekä kuorivaippoja

Kertakäyttövaippojen kehityksen myötä kestovaippojen käyttö väheni, mutta nykyään kestovaippojen suosio on lisääntynyt Suomessa. Syitä kestovaippojen käyttöön ovat mm. ympäristöystävällisyys, taloudellisuus ja ihoystävällisyys. Lapsen koko vaippaiän kestovaipat maksavat pesukustannuksineen noin 400–1 200 euroa riippuen hankituista vaippamalleista, kun taas kertakäyttöiset vaipat tulevat maksamaan yhdellä lapsella noin 1 000–2 000 euroa. Kestovaippojen edullisuus korostuu käytettäessä samoja vaippoja usealla lapsella. Yksi lapsi käyttää kahden vuoden aikana keskimäärin 5000 vaippaa.

Kestovaippoja on monia erilaisia: sisävaippoja, kuorivaippoja, taskuvaippoja, all-in-one-vaippoja (AIO-vaipat), SIO-vaippoja eli snap in one -vaippoja sekä kuivaksiopetteluhousuja. Näiden lisäksi imukykyä parantamaan on erilaisia lisäimuja sekä pintakuivuuteen kuivaliinoja. Materiaaleina kestovaipoissa käytetään esimerkiksi puuvillaa, villaa, flanellia, froteeta, fleeceä, hamppua, bambua ja polyesteriä. Myös harsoja käytetään edelleen vaippoina. Perusperiaate kestovaipassa on imukykyisen materiaalin ja kosteussuojakankaan yhdistäminen. Kosteussuojakankaana toimii esimerkiksi villa, fleece sekä erilaiset polyuretaanilaminoidut PUL/TPU-kankaat.

Kestovaippakustannuksissa voi säästää ompelemalla vaippoja itse. Ompeluohjeita löytyy paljon internetistä ja vaippakäyttöön soveltuvia materiaaleja on saatavana perinteisten kangaskauppojen lisäksi vaippakankaisiin erikoistuneista internetmyymälöistä. Myös parhaat päivänsä nähneet flanelliset paidat ja froteepyyhkeet käyvät mainiosti kestovaippojen imumateriaaleiksi.

Valmiita kestovaippoja saa nykyään suurimpien kauppaketjujen myymälöistä sekä lukuisista internetpuodeista. Kestovaippoja voi myös lainata pientä korvausta vastaan Kodin kestot ry:n (ent. Kestovaippayhdistys) paikallisilta vaippalainaamoilta. Kauppiaat myös vuokraavat kestovaippoja, mikä voi helpottaa kestovaippailun aloittamista.

Kestovaipan käyttö ja huolto

Kestovaippa koostuu imevästä osasta ja kosteuden pitävästä osasta. Eri vaipat rakentuvat eri tavoin, mutta nämä osat löytyvät jokaisesta vaippa-systeemistä.

Imeviä osia voivat olla esim. harso, sisävaippa, irrallinen imu (taskuvaipassa) tai kiinteä imu (esim. AIO:ssa). Kosteutta pitäviä osia voivat olla AIO:n tai taskun pul-kangas, fleece- tai villakuori tai villavaippahousut.

Likaisten vaippojen säilytys

Kestovaippoja ei tarvitse pestä joka päivä, vaan voi hyvin kerätä koneen täyteen pesemällä vaipat parin kolmen päivän välein. Helpointa on säilyttää likaiset vaipat ilmavasti pyykkikorissa, likaisen vaipan voi antaa vaikka kuivahtaa hetken pyykkikorin reunalla. Likaisia vaippoja voi pyykkikorin lisäksi säilyttää pul-pussissa tai vaikka vanhan tyynyliinan sisällä, josta vaipat on kätevä työntää koneeseen.

Ulosteet kannattaa tiputtaa tai suihkutella wc-pönttöön hajujen minimoimiseksi. Imut kannattaa vetää ulos ja pesutarrat sulkea. Villaimut ja villahousut kannattaa säilyttää eri paikassa, jotteivät ne joudu vahingossa liian kuumaan pesuun.

Pesu

Vaipat pestään mahdolliset pesutarrat suljettuina, mikä säästää tarroja ja vaippakankaita, kun tarran karkea pinta ei pääse repimään kankaita. Vaipat pestään 60 °C:n pesuohjelmalla ja niiden kanssa voi pestä myös muuta 60 °C:n pyykkiä, kuten pyyhkeitä, lakanoita tai vauvanvaatteita.

Pesuaineen tulee sisältää mahdollisimman vähän saippuaa (enintään 5 %). Etenkin fleece-pintaiset vaipat menevät helposti tukkoon, jos saippuaa on paljon. Valkaisuaine rasittaa kosteussulkukangasta ja zeoliitti kerääntyy vaippoihin ja heikentää niiden imukykyä. Allergioiden välttämiseksi kestovaippoja suositellaan pestäväksi hajusteettomilla pesuaineilla ja käyttämällä tavallista pienempää pesuainemäärää.

Huuhteluainetta ei tule käyttää, koska se huonontaa vaippojen imukykyä. Esipesuaine- tai huuhteluainelokeroon voi laittaa hieman etikkaa (n. 1 rkl), joka sitoo hajuja ja pehmittää materiaaleja. Etikan haju lähtee vaippojen kuivuessa.

Uuden vaipan ja imujen imuteho paranee pesukertojen myötä, usein 5–10 pesukerran jälkeen etenkin imut pääsevät täyteen tehoonsa.

Villan hoito

Villavaippahousut ja villaimut pestään käsin tai villanpesuohjelmalla. Pesuaine tulee olla villalle sopivaa. Villavaippahousut käsitellään lanoliinilla eli villarasvalla pesun jälkeen, mikä parantaa niiden kosteuden eristyskykyä ja puhtaana pysymistä. Villaimujen lanoliinituksesta ollaan montaa mieltä.

Lanoliinin voi laittaa lämpimään veteen sekoitettuna koneen huuhteluainelokeroon tai liottaa parista tunnista yön yli villahousuja lanoliinivedessä. Lanoliinituksen jälkeen ylimääräisen lanoliinin voi huuhdella ja antaa villahousujen kuivata tasolla.

Kuivatus

Vaippojen kuivaus on ekologisinta ja taloudellisinta narulla parvekkeella tai muuten ulkona. Kuivausaika vaihtelee suuresti, harsot ja kuoret kuivuvat tunneissa, mutta paksut AIO:t ja yövaipat voivat tarvita kuivaakseen yli vuorokaudenkin.

Kuivausrumpu nopeuttaa vaippojen kuivatusta, mutta rasittaa materiaaleja. Kosteussuojakangasta, esim. pulia ei kannata laittaa kuivausrumpuun, koska kuuma rummutus voi irrottaa laminoinnin. Myöskään villaa ei pidä laittaa kuivausrumpuun huopumisen takia.

Tahrat

Tahroja voi poistaa vaipoista sappisaippualla, jota on saatavilla nestemäisenä ja palasaippuana. Myös auringonvalo on hyvä valkaisija, joka toimii erityisesti harsoihin.

Tuuletus

Etenkään kuoria ei tarvitse pestä joka välissä. Pul-kuoria voi käyttää useamman kerran ilman pesua, vaikka huuhtaista ja antaa kuivahtaa. Villakuoria ja villahousuja ei tarvitse pestä, ellei ole tullut kakkavahinkoja. Kosteatkin villahousut kuivahtavat nopeasti ripustamalla ne esim. hoitopöydän reunalle. Villan ominaisuuksiin kuuluu sen kyky puhdistaa itse itsensä, joten hajuja harvoin jää.

Keittopesu

Vaipat voi keittopestä 1–2 kk:n välein 90-95 °C:n pesuohjelmalla, jos ilmenee hajuongelmia tai ihottumaa. 90 °C:n pesun voi yhdistää 60 °C:n pesuun, pesemällä toisen pesuohjelman heti ensimmäisen perään ilman pesuaineita.

Tiivistettynä

• Likaiset vaipat säilytetään ilmavasti, kakkavaipoista kakat tipautetaan pönttöön ja tarvittaessa vaippa suihkutellaan
• Vaipat pestään 60 °C, paitsi villaa!
• Vaipat kuivataan narulla
• Villaimut ja villavaippahousut puhdistavat itse itsensä, kun ne laitetaan tuulettumaan ilmavasti
• Tarvittaessa keittopesu 90 °C (infektio, haiskahtavat vaipat)

Vaippamateriaalit

Vaippamateriaaleja on paljon erilaisia ja aloittelija menee helposti eri materiaalien viidakossa sekaisin. Vaippamateriaaleja voidaan jakaa ja luokitella usein eri tavoin niiden ominaisuuksien ja käyttötarkoitusten mukaan.

Eri tyyppiset vaippakankaat

Yksinkertaisimmillaan vaippa koostuu nestettä imevästä osasta ja kosteutta pitävästä osasta. Lisäksi vaippaan voidaan laittaa ns. kuivaliinakangas, joka tuntuu suhteellisen kuivalta kastumisesta huolimatta.

Kuivaliinakankaat: coolmax, kuivaliinaneulos eli polypropeenineulos, mikrofleece, polystermokka

Imevät kankaat: puuvilla, bambu, hamppu, pellava, tencel, mikrokuitu

Kosteussulkukankaat: pul eli polyuretaanilaminoitu kangas, fleece, villa

Imukyky ja imunopeus

Imukyky ja nopeus päästä maksimaaliseen imukykyyn vaihtelee paljon eri materiaaleissa. Ns. nopeat imut imevät nopeasti paljon nestettä sisäänsä, mutta toisaalta myös luovuttavat sitä helposti. Ns. hitaat imut imevät hitaasti, mutta imevät paljon ja myös pitävät nesteen paremmin. Nopeat imut kannattaa laittaa lähimmäksi lasta ja hitaammat uloimmaksi imukerrokseksi. Mikrokuitua ei tule kuitenkaan koskaan laittaa paljasta ihoa vasten, koska se imee iholta turhan tehokkaasti rasvaa ja kosteutta.

Nopea imukyky: puuvilla

Keskinopea imukyky: bambu

Hidas imukyky: hamppu, villa

Kuiva- ja märkäpintaiset materiaalit

Vaipat voidaan jakaa kuiva- ja märkäpintaisiin riippuen siitä, miltä vaipan pinta tuntuu kastuttuaan. Osalle lapsista sopivat kuivapintaiset ja toisille märkäpintaiset. Kuivaksiopetteluvaiheessa suositaan usein märkäpintaisia vaippoja, jolloin lapsi tunnistaa kosteuden eikä vaippa tunnu märkänä yhtä miellyttävältä. Toisaalta kuivapintaisia vaippoja suositaan etenkin yövaippoina, jolloin pinta tuntuu kuivemmalta, eikä häiritse unta.

Kuivapintaiset: coolmax, kuivaliinaneulos, mikrofleece

Märkäpintaiset: puuvilla, bambu (etenkin joustofroteet)

Aiheesta muualla

• Kestovaippainfo
• Kestovaippayhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kaavalehti Ottobren ilmainen kestovaippakaava (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf-tiedosto)
• Myllymuksujen Kestovaippojen käyttöopas