Keskustelu wikiprojektista:Kasvit/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Luokat

Ehdotan, että ainakin toistaiseksi kasveja koskien noudatetaan samaa käytäntöä kuin elämistä, eli kasveja ei sijoiteta taksonomisiin luokkiin. Ks:

• Keskustelu_luokasta:Biologia
• Keskustelu luokasta:Eläimet
• Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Eläimet

--Samulili 5. toukokuuta 2005 kello 16:48:12 (UTC)

Ai, minä kun luulin, että niitä sijoitellaan. Olen itsekin jo sijoitellut. Tosin sijoittelu on ajanhaaskausta, mikäli ei etukäteen tiedetä, paljonko tavaraa mihinkin luokkaan tulee. Kun luokkaan tulee vaikka 500 artikkelia, niin se joudutaan jakamaan uudelleen, mikä tarkoittaa noiden 500 artikkelin muokkaamista uudestaan. Olen sitä mieltä, että luokkia saa tehdä, kunhan niiden rakenne ja sisältö on tiedossa etukäteeen. (Tosin niitä on eläinpuolella tehty myös silloin, kun asioita ei tiedetä ja se on väärin.) Tietäminen tarkoittaa käytännössä sen tutkimista, montako lajia jossakin kasviheimossa, lahkossa yms on ja luokituksen suunnittelun sen avulla etukäteen. -Jean d'Arc 5. toukokuuta 2005 kello 17:05:46 (UTC)

Ok. Olin ymmärtänyt toisin. Noinkin käy - vaikka se onkin virhealtis tapa. --Samulili 5. toukokuuta 2005 kello 17:28:12 (UTC)

Olen esittänyt jo muutamissa keskusteluissa, että kasvit luokitellaan suvuittain omiin luokkiinsa. Tällöin kuhunkin luokkaan tulee tyypillisesti kymmenistä lajeista muutamiin satoihin lajeihin. Suvut voidaan edelleen luokitella heimoittain ja heimot luokittain, jätetään pois kaikki muut taksonomiset hierarkiatasot, jotta luokittelupuu pysyy matalana. Pyrkimyksenä siis on, että luokitellaan mahdollisimman vähän mutta käytettävyyden kannalta riittävästi. Jonkinlainen luokittelu on minusta aina parempi ratkaisu kuin luokittelematta jättäminen. Muutoin artikkelit hukkuvat helposti Wikipedia-avaruuteen. --Hippophaë 5. toukokuuta 2005 kello 18:39:34 (UTC)

Tässä keskustelussa tulisi vielä ottaa huomioon se, ylittävätkö kaikki lajit (suomenkielisen) Wikipedian merkittävyyskynnyksen. Voisin väittää, ettei vaikkapa itäparaguaylainen rämejuotikas sitä välttämättä ylitä. Jos tosiaan kävisi niin, että johonkin eliösukuun syntyisi satoja artikkeleita lajeista, niin käyköön sitten. Minusta siinä tapauksessa parin sadan artikkelin luokkakohtaisessa rajoituksessa voisi joustaa. Tuskin se kenenkään maailmaa kaataisi. – vzb83 22. toukokuuta 2005 kello 14:01:39 (UTC)

Ei se maailmaa kaataisi, mutta luokkien selailusta tulisi epämukavaa. Olen sitä mieltä, että jok'ikinen eliölaji ylittää merkittävyyskynnyksen. Ja ennemmin tai myöhemmin niistä myös kirjoitetaan artikkeli, juotikkaan tapauksessa selvästi myöhemmin. Ajattelen asiasta myös hieman kaukaisemman tulevaisuuden huomioiden. Kun joku alkaa tehdä noista erikoisuuksista artikkeleita, niin hänen ei tarvitse todeta, että kylläpä tämä luokka on ruvennut tursuamaan, pitäisi varmaan luokitella sen artikkelimassa uudestaan. Ei pidä siirtää ongelmia viiden tai kymmenen vuoden päähän, tuskin silloin on vielä kehitetty artikkeleita luokittelevaa tekoälyä. Kielten puhuja-alueisiin perustuvat merkittävyysrahat ovat muuten nurkkakuntalaisia. -Jean d'Arc 26. toukokuuta 2005 kello 23:13:04 (UTC)

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. On ihan järkevää etukäteen varautua tulevaan artikkelitulvaan. Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa luokittelusysteemi on lähinnä kaoottinen, kun tämäntyyppisiä asioita ei ole otettu ajoissa huomioon. --Hippophaë 26. toukokuuta 2005 kello 23:38:06 (UTC)

Kasvien luokittelussa varsinkin ylempien taksonien osalta näyttäisi vallitsevan monenkirjavia käytäntöjä. Heimoja(artikkeli) on luokiteltu vastaavaan heimoon(luokka) asteriskiartikkeliksi ja myös omaan lahkoon(luokkaan). (Molemmat tavat vastoin projektin nykyistä ohjetta?) Vastaavasti lahkoja(artikkeli) on luokiteltu vastaavaan lahkoon(luokka) asteriskiartikkeleiksi ja myös luokkiin(luokka). Mielestäni kasviprojektin sivulle pitäisi tehdä yksiselitteinen ohje, vaikkapa taulukko kasviartikkelien luokittelua opastamaan. Ohjeesta tulisi selvitä mihin luokkaan mistäkin taksonista kertovat artikkelit kuuluvat ja asteriskiartikkeliksi vai ei. Nykyinen käytäntö että kukin taksoni kuuluu vain yhteen luokkaan on mielestäni toimiva ja hyvä, myös lahko tulisi mielestäni pitää luokittelupuussa mukana. Luokkien kuvauksestahan yleensä löytyy wikilinkki ko. taksonin artikkeliin, joten asteriskiartikkeleita ei periaatteessa tarvita? --Lentom 24. syyskuuta 2009 kello 13.35 (EEST)

Lahkot

Sinänsä kasvien luokittelu noihin taksoluokkiin on mielestäni todella hyvä asia. Sen sijaan nykyinen käytäntö, missä kasvit luokitellaan suvuittain ja suvut heimoittain ja heimot luokittain on mielestäni hieman epälooginen. Miksi lahko halutaan jättää välistä pois? Minusta olisi ainakin mukava nähdä, mitkä kasvit ovat samassa lahkossa keskenään. Ei tuo luokittelupuun korkeus ole mielestäni mitenkään pelottava asia. En-wikissä puu on toteutettu koko korkeudessaan, lukuunottamatta sukua, joka on jätetty pois.

Suvun jättäminen pois olisikin ollut mielestäni ihan järkevää. Vaikka ajattelemme positiivisesti (että kirjoittaisimme kasveista tuhansia artikkeleita), niin yhteen sukuun tulee varsin harvoin kovin montaa kasvia (kuka kuvittelee tosissaan kirjoittavansa samasta suvusta yli 50 artikkelia?). Jos suku halutaan pitää siellä luokittelussa, niin minusta sen voi siellä olla, mutta kyllä näkisin viisaimmaksi, että tässä vaiheessa parsimme umpeen tuon heimon ja luokan välistä puuttuvan lahkon. Kovin paljon myöhemmäksi sitä ei enää kannata siirtää. Vaikka tuota luokittelupuuta ei vielä rakentaisi ylhäältä aivan loppuun, niin se on sitten helppo tehdä siihen, kun alaosa on kunnossa. Minusta tavoitteemme voisi olla täydellisyys, eikö? --Lemmikkipuu 26. toukokuuta 2005 kello 21:22:13 (UTC)

En toki vastusta lahkotason lisäämistä Wikipedian kasviartikkelien luokitteluun, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole minusta välttämätöntä. Jos lahkojen lisääminen saa muidenkin tuen, olen täysillä mukana toiminnassa. Se, miksi lahko ei ole erityisen tarpeellinen hierarkiataso, perustuu seuraaviin seikkoihin:

• Kasviheimoja on noin 670 ja kasviluokkia noin 15, joten heimot on mahdollista sijoitella suoraan luokkiin ilman, että mikään luokka paisuu kohtuuttoman suureksi.
• Kasvitieteessä lahko ei ole niin olennainen hierarkiataso kuin suku, heimo ja luokka. Lahkoilla on siksi harvoin edes suomenkielisiä nimiä.
• Lahkotason Wikipedia-luokilla ei ole nähdäkseni muuta käyttöä kuin toimia kasviartikkelien taksonomisena luokitteluna. Suku on kätevä Wikipedia-luokka, koska se mahdollistaa lähilajien lajien liittämisen yhtenä möykkynä jonkin toisen luokan alaluokaksi, esimerkiksi näin saadaan sadat vatukoihin kuuluvat lajit (vadelma, lakka, lillukka, mesimarja, sinivatukka, karhunvatukka jne.) liitettyä esimerkiksi Marjat-luokan alaluokaksi ilman, että tarvitsee jokaista kasviartikkelia luokitella erikseen. Sama koskee kasvien luokittelua myös luokkiin Puut, Pensaat, Viljelykasvit, Maustekasvit, Hedelmäpuut, Vihannekset, Juurekset jne.
• Lisähuomautus: lahkon ohella luokittelusta puuttuvat myös tribus, sektio ja sarja, joten "täydellisyyteen" on vielä matkaa muutenkin.

Jään odottelemaan kommentteja. --Hippophaë 26. toukokuuta 2005 kello 22:58:18 (UTC)

Kysymyksiä

• Jos heimoja on 670 ja luokkia on 15, niin kuinka monta lahkoa sitten on? Tuon mukaan tulee noin 50 heimoa aina yhteen luokkaan.
• Pitäisikö sinusta suku merkitä ensisijaisesti suomenkielisellä nimellä, jos sellainen on. Katso esim. Maustebasilikan taksoboksi. Eikö olekin epäloogisen oloinen? Muuten suositaan suomalaista nimeä, mutta suvun kohdalla ei. Toisaalta olisi mukava, jos tieteellinen nimi näkyisi tuossa "tärkeimmällä" paikalla. Toisessa vaihtoehdossa kävisi taas niin, että suvun ja lajin nimet eivät vastaisi toisiaan. Laji olisi jokatapauksessa tieteellinen nimi ja jos suku olisi suomeksi, niin taas olisi epäyhtenäinen. Pitäisikö siis, jos suku suomennetaan, suomentaa myös laji. De-wikissä tehdään ilmeisesti näin. Kuka voisikaan olla loogisempi kuin saksalainen?--Lemmikkipuu 26. toukokuuta 2005 kello 23:29:06 (UTC)

En ole laittanut sukuihin ollenkaan suomenkielistä nimeä, koska sitä ei ole kaikilla suvuilla, ja taulu tulisi siksi epäjohdonmukaisen näköiseksi. Ja suku on osa tieteellistä nimä, joka näkyy lajin kohdalla taulussa lihavoituna. Suomenkielinen nimi siinä kohdassa (paitsi linkin kohtena) sumentaisi tieteellisen nimen. -Jean d'Arc

Tämän sivun alareunassa on Hartzin tekemä uusi taksonilaatikko, jossa on esimerkkikasvina öljypuu. Siinä on mielestäni hienoa se, että kasvin tieteellisessä nimessä ei ole erotettu laji- ja sukuosaa toisistaan, vaan ne esitetään peräkkäin (Olea europaea), kuten yleinen tapa on. Ilmeisesti tämä uudistettu taksonilaatikko otetaan käyttöön, kunhan yksityiskohdista päästään yhteisymmärrykseen. Tällöin poistuisi myös edellä esitetty ongelma. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, että suinkaan kaikilla kasvitaksoneilla ei ole suomenkielistä nimeä, jolloin taksonilaatikossa esiintyy sekä tieteellisiä että suomenkielisiä nimiä jokseenkin epäloogisesti sekaisin. Eläintieteen puolella vastaavaa ongelmaa ei ilmeisesti ole, koska asiaa ei ole huomioitu aiemmin. --Hippophaë 27. toukokuuta 2005 kello 00:05:39 (UTC)

Jos suku on laitettu taulukkoon omana kohtanaan, niin sukua ei voi mielestäni enää toista kertaa esittää laji(t)-kohdassa, eli vähän kuin torttua tortulla. Jos suku on pakko laittaa myös lajit-kohtaan (mihin se siis ei kuulu), niin pitäisi ainakin käyttää lyhenettä esimerkiksi O. europaea. Mitä erilaisten fonttien käyttöön tulee, niin samassa taulukossa tai artikkelissa ei saisi olla liian montaa erilaista tyyliä tai muotoilua. Lihavoitu kursiivi on merkille pantavan karmean näköistä. 007zoo 1. kesäkuuta 2005 kello 12:33:19 (UTC)

Lajin nimi koostuu kahdesta osasta eikä pelkällä lajiosalla (esim. europaea) voi viitata lajiin, vaan on käytettävä koko nimea Olea europaea. Lyhenteinen (O. europaea) käyttö ei ole tarpeellista, koska tilaa ei tarvitse säästellä toisin kuin paperisissa julkaisuissa. Koko nimen käyttö nostaa sivun arvoa myös hakukoneiden rankinglistalla, jolloin Internetistä tietoa etsivä osuu helpommin Wikipedian artikkeliin. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nykyisissä mallineissa on käytetty vähän liikaa erilaisia tehokeinoja (lihavointi, kursivointi, alleviivaus ja näiden erilaiset yhdistelmät), jolloin lopputulos on levottoman näköinen. --Hippophaë 1. kesäkuuta 2005 kello 22:38:13 (UTC)

En valitettavasti tiedä, paljonko kasvilahkoja on, mutta mitä ilmeisemmin luku asettuu johonkin 100–300 lahkon tuntumaan. --Hippophaë 27. toukokuuta 2005 kello 00:55:09 (UTC)

Nykyisessä taulussa nimen suvun ja lajin osa yhdistetään toisiinsa lihavoimalla. Lihavointi kertoo, että artikkeli on tästä aiheesta. Se tärkeä asia, eikä sitä saa ottaa pois. Wikipedia on suunnattu ihmisille, jotka ovat käyneet sellaisen koulutuksen, että heidän pitäisi tietää, että pelkkä lajin tunnus ei muodosta tieteellistä nimeä. Kun tauluun tule lajitason kohdalle sekä suku- että lajiosan nimi rinnakkain, niin taulusta voi tulla liian leveä. Tieteellinen nimi esitellään uudestaan tekstin alussa, ja viimeistään sen pitäisi helpottaa nimen hahmottamista nykymuotoisesta taulusta. Vertailu siihen, mitä kirjallisuudessa tavallisessa tekstissä lukee, ei päde näihin tauluihin, sillä tieteellisessä kirjallisuudessa ei esiinny tällaisia yksittäisen lajin taksonomian ilmaisevia tauluja. -Jean d'Arc 2. kesäkuuta 2005 kello 11:49:43 (UTC)

Taksonomian tieteellinen nimi -malline

Olen tehnyt englanninkielisen wikipedian esimerkkiä seuraten mallineen "Taksonomian tieteellinen nimi", jota voi halutessaan käyttää taksoboksissa "Taksonomian laji" -mallineen sijaan. Esimerkkinä sen käytöstä voi katsoa artikkelia Welwitschia. Minusta tieteellisen nimen esittäminen näin on parempi tapa kuin kummallinen ja yleisten käytäntöjen vastainen jakaminen erikseen kahdelle riville. Lisämausteena päästään myös esittämään auktorimerkintä, joka on monien mielestä asiaankuuluva. Mainittakoon vielä, että on loogista kertoa taksoboksissa myös suvun kohdalla suomenkielinen nimi silloin, kun sellainen on olemassa, kuten muissakin taksoneissa on tehty. –vzb83 14. kesäkuuta 2005 kello 21:26:22 (UTC)

Pienen miettimisen jälkeen olen kuin olenkin sitä mieltä, että "Taksonomian tieteellinen nimi" on parempi malline. Perusteluni: Taksoboksin ensisijainen tarkoitus on kertoa lajin asema eliöpuussa ja lajin sukulaisuussuhteista. Tätä taksoboksi tekee domeenista sukuun ja taas "taksonomian jako"-kohdassa kohdassa. Laji tässä välissä on ekstraa, joten sen voisi yhtä hyvin ilmoittaa mainitulla tavalla kokonaisena. --Samulili 14. kesäkuuta 2005 kello 21:37:03 (UTC)

Näyttää hyvältä. Uusi rakenne mahdollistaa myös sektion ja sarjan lisäämisen suvun alapuolelle, mikäli niitä halutaan käyttää. --Hippophaë 14. kesäkuuta 2005 kello 21:52:45 (UTC)

Kysynpä, kun en tiedä: mitä ovat sektio ja sarja? --Samulili 14. kesäkuuta 2005 kello 21:54:44 (UTC)

Sektio ja sarja ovat suvun ja lajin välissä olevia tieteellisen luokittelun tasoja. --Hippophaë 14. kesäkuuta 2005 kello 22:14:21 (UTC)

Musta noi ei vain sovi. Tai ainakin toivoisin, että sitä laji kohtaa käytettäisiin myös. Vastustan siis tätä vaihdosta, mutta pelkään että olen yksin. – linnea 15. kesäkuuta 2005 kello 07:27:41 (UTC)

Laji-kohdan voisi lisätä, mutta omasta mielestä "Tieteellinen nimi" -kohta luo särmää tuohon taksonomiataulukkoon. Eli "Tieteellinen nimi" -kohta pitäisi siinä omasta mielestä ainakin olla. TJK 27. elokuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Kursivointi

Nykyisessä taksoboksissa häiritsee vielä se, että taksonien nimet ovat muodossa "Kasvit Plantae"; projektin ohjeissahan todetaan, että sukua ylempiä taksoneja ei enää tule kursivoida, mutta tämä on jouduttu tekemään, jotta jostain syystä peräkkäin ilman erottavia välimerkkejä kirjoitetut sanat erottaisi toisistaan. Ainakin minun näytölläni osa sanoista näyttää olevan melkein kiinni toisissaan, mikä näyttää huonolta. Kielenhuollonkin kannalta parempi ja selkeämpi tapa olisi kirjoittaa nimet esimerkiksi muotoon "Kasvit, Plantae" tai "Kasvit (Plantae)". Toisaalta en tiedä, millä energialla nuo kaikki sitten jaksaisi vaihtaa tai upottaa koko tyyliseikka mallineeseen niin, että nimi ja tieteellinen nimi määriteltäisiin siinä erikseen. Voi olla, että tuohon epäkohtaan pitää vain tyytyä. Mielipiteitä? – vzb83 29. toukokuuta 2005 kello 18:01:11 (UTC)

Projektin kuvaus on silloin puutteellinen. Sanat on tarkoitus kursivoida, koska ne ovat tieteellisiä nimiä. Käsiteltävän taksonin tieteellinen nimi lisäksi lihavoidaan, mikä takoittaa lajin kohdalla sekä suvun että lajiosan nimeä. -Jean d'Arc 31. toukokuuta 2005 kello 08:37:29 (UTC)

Mielestäni olisi selkeintä, jos kaikki tieteelliset nimet kursivoitaisiin myös tekstissä. Näin on myös ilmeisesti tehty. Mallineessa ne myös täytyy kursivoida selkeyden ja yhtenäisyyden takia. Paras tapa selkeyttää mallineessa tota olisi, jos molemmat pistettäisiin omaan soluun, mutta tämä taas hankaloittaisi mallineen käyttöä. En kannata sitä myöskään sen työn takia mitä se tuottaisi. Kaikki mallinetta koskevat tyylimuutokset pitäisi sitä paitsi tehdä sen yhteydessä, kun artikkelia muutenkin muokataan. Jos tieteellisen nimen laittaa sulkuihin, se vaikuttaisi kuin se olisi vaan sivuhuomatus, kun ne molemmat nimet ovat kuitenki samanarvoisia. Pilkku taas jotenkin sotkisi asiaa. Mielestäni paras tapa on tämä, mikä nyt on. – linnea 31. toukokuuta 2005 kello 08:46:04 (UTC)

Tieteellisten nimien kursivoinnista ja kursivoimatta jättämisestä on olemassa tarkkoja sääntöjä, mutta kaikkia yksityiskohtia en tähän hätään löytänyt. International Code of Botanical Nomenclature toteaa mm.: "The method by which some or all scientific names are set off in printed text varies substantially between different countries and language traditions. Perhaps as a result, there has been an unevenness in this regard in different editions of the Code. In an attempt to achieve uniformity, the Sydney Code and the Berlin Code italicized all scientific names at the rank of family and below, i.e. those for which priority is mandatory. The present Editorial Committee recognized that this policy was rather illogical, and, in the Tokyo Code, all scientific names falling under the provisions of the Code are italicized, whereas informal designations appear in Roman type. For example, in Art. 13.1 (d) the ordinal names Uredinales, Ustilaginales, etc. are italicized, whereas the informal group name "fungi" is not. The Editorial Committee considers this to be the most appropriate form of presentation in a code of nomenclature but does not aim to impose this as a standard to be followed in other publications, which may have different editorial traditions, often of long standing." Kursivoinnissa olisi hyvä noudattaa tieteellisissä julkaisuissa vallalla olevaa käytäntöä. Kursivointiohjeet koskevat erityisesti ns. leipätekstin seassa olevia tieteellisiä nimiä. --Hippophaë 1. kesäkuuta 2005 kello 01:34:53 (UTC)

Minun mielestäni taksoboksissa olisi hyvä kursivoida, mutta en osaa sanoa leipätekstistä. --Samulili 1. kesäkuuta 2005 kello 07:39:29 (UTC)

Taksonilaatikossa voidaan minusta ottaa erivapauksia, koska se ei ole varsinaista leipätekstiä vaan lähinnä kaavio, jossa voidaan tyylitellä vapaammin. Eri tehosteiden yhdistelmiä olisi syytä kuitenkin vähentää, esim. kursiivin yhdistäminen lihavointiin, alleviivaukseen tai molempiin yhtä aikaa ei näytä hyvältä. --Hippophaë 1. kesäkuuta 2005 kello 22:49:18 (UTC)

Miten kursivointia on ollut tapana käyttää suomenkielisissä tieteellisissä julkasuissa?

Palatakseni alkuperäiseen keskustelunavaukseen haluaisin vielä lisää mielipiteitä siitä, onko nykyinen tapa "Kasvit Plantae" todella paras keino taksonin esittämiseen. Muissa kielissä joko omankielinen tai latinankielinen nimi on sulkeissa, tai on käytetty pelkkää latinankielistä nimeä. Muita vaihtoehtoja aiemmin esittämieni lisäksi ovat esimerkiksi Kasvit – Plantae ja Kasvit · Plantae. Sulkeita puolustaa se seikka, että artikkelin johdantokappaleessakin kyseisen taksonin nimi tulee ilmaista samalla tavalla. Ajatusviivaa taas käyttävät molemmat käytössäni olevat kasviot. Minulla ei ole sinänsä mitään sitä vastaan, että kaikki nimet kursivoidaan, kun kerran yksiselitteisesti oikeaa tapaa ei ole olemassa. Kursivointi ja lihavointi on mielestäni hyvä yhdistää silloin, kun pitää korostaa kyseessä olevaa artikkelin aihetta. Yhtenäinen ja järkevä käytäntö näille olisi hyvä löytää, jotta siitä voi kertoa myös ohjeissa ja tarpeen vaatiessa ohjata ihmisiä käyttämään sitä. – vzb83 2. kesäkuuta 2005 kello 22:55:21 (UTC)

Mutta se on artikkelitekstiä ja sulut ovat tekstissä, koska tieteellinen nimi ei ole aiheen esittelyssä osa tavallista lausetta, vaan se mainitaan ohessa. Mikäli tieteellinen nimi on osa tavallista lausetta, sitä ei tietenkään laiteta sulkuihin. Esimerkiksi "Lacerta-suvun sisiliskot ovat blaa blaa blaa." Aivan, ei sulkuja. Ja ne Lacertat, Betulat ja kumppanit eivät ole latinalaisia, latinankielisiä vaan tieteellisiä nimiä. Niihin on lainattu yhtä lailla kreikan kielen sanoja, eivätkä ne noudata latinan kielioppia. Pakko huomauttaa tästä, sillä tuollainen kielenkäyttö ei ole oikein - ööö - edustavaa tälle projektille. Ja vähän vielä mututuntumaa, minulla on epämääräinen käsitys, että suomenkielisessä biologian kirjallisuudessa kursivoitaisiin aina kaikki tieteelliset nimet. -Jean d'Arc 2. kesäkuuta 2005 kello 23:23:39 (UTC)

En tiedä, miten mikään osa tuosta vastasi kommenttiini, mutta joka tapauksessa taksoboksissakaan tieteellinen nimi ei mielestäni todellakaan ole osa tavallista lausetta, jolloin nimiä ei voi vain laittaa suoraan peräkkäin. Ja vaikka olisikin kyseessä lause, ei niitä silloinkaan voisi esittää tuolla tavalla. Boksissa esitelty taksonin nimi on periaatteessa listaus erilaisista nimistä, jolloin jokin erottava välimerkki pitää olla. Voisiko joku vielä perustella, miksi sanojen pitäisi olla nimen omaan suoraan peräkkäin sen seikan lisäksi, että säästetään muutama pikseli vaakasuuntaista tilaa. – vzb83 2. kesäkuuta 2005 kello 23:43:17 (UTC)

Kuvatekstit

Taksonilaatikkoon pitäisi saada aina myös kuvateksti. Asia on erityisen oleellinen varsinkin silloin, kun artikkeli kertoo jostakin muusta taksonista kuin lajista. Samoin artikkelin muissa kuvissa tulee olla kuvateksti, jossa selitetään mitä kuvassa näkyy. Ei voida olettaa, että lukija pystyy tunnistamaan mikä laji tai kasvinosa näkyy kuvassa. --Hippophaë 1. kesäkuuta 2005 kello 01:57:58 (UTC)

Taksonomialaatikon kuvamallineessahan on kohta "kuvateksti", johon pitäisi kirjoittaa lajin nimi ja tieteellinen nimi, jos kyseinen artikkeli ei kerro nimenomaan siitä lajista. Myöskin olisi hyvä ehkä kertoa, jos kuvassa näkyy vain jokin tietty osa kasvista, kuten Hippiphaë mainitsikin. Muissa kuvissa kuvatekstin voi hoitaa käyttämällä thumb-määrittelyä. – linnea 1. kesäkuuta 2005 kello 10:54:33 (UTC)

Minusta kuvatekstiä ei tarvitse taksoboksin kuvassa silloin, kun artikkeli käsittelee lajia, kuvassa näkyy lajin tyypillinen edustaja kokonaisuudessaan ja kuvatekstissä ei siksi olisi muuta kerrottavaa kuin lajin nimi. Silloin kuvateksti tuo vain turhaa toistoa. Useimmissa tapauksissa kuvateksti kuitenkin lienee tarpeellinen, jos lajista on esimerkiksi useita muunnoksia, kuva esittää hede- tai emiyksilöä tai kuvasta on vain jotain erityistä mainittavaa. Toisin sanoen kuvateksti voisi siis aina olla paikallaan lajiartikkeleissakin, kunhan sillä on todellinen funktio. – vzb83 15. kesäkuuta 2005 kello 08:15:03 (UTC)

Koppisiemenisten mallineet

Alla on hahmotelmat koppisiemenisten (Magnoliophytina) mallineiksi, joiden tarkoituksena on niputtaa ylimmät taksonit yhteen mallineeseen. Niputuksen tarkoituksena on helpottaa artikkelien päivitystä mm. siirryttäessä Cronquistin luokittelusta APG:n luokitteluun.

• Malline:Taksonomian taksoni Liliopsida
• Malline:Taksonomian taksoni Magnoliopsida
• Malline:Taksonomian taksoni Rosopsida

--Hippophaë 16. kesäkuuta 2005 kello 21:58:41 (UTC)

En oikein ymmärrä, miksi taksonit pitäisi niputtaa tuolla tavalla, kun kasviluokan vaihtamiseen riittää pelkkä taksonomian luokka -mallineen sisältämän tiedon vaihtaminen. Jos joku yllä mainituista luokista päädyttäisiin esimerkiksi joskus jakamaan edelleen pienempiin luokkiin (mikä on hyvin mahdollista), pitäisi niputettu malline poistaa ja lisätä jokaiseen artikkeliin taas vastaavat yhden rivin mallineet, mikä olisi työlästä. En ole myöskään täysin vakuuttunut tuosta koppisiemenisten kolmijaon vakiintuneisuudesta. Muitakin vaihtoehtoja on esitetty, eikä tieteilijöiden keskuudessa ole ilmeisesti vielä päästy yksimielisyyteen jaosta. Ainakin muissa suurehkoissa Wikipedioissa näyttää olevan edelleen käytössä jako pelkkiin yksi- ja kaksisirkkaisiin. – vzb83 17. kesäkuuta 2005 kello 08:52:39 (UTC)

Idea on nimen omaan se, että luokkajaon muuttuessa muutokset tehdään vain mallineeseen, mikä on mahdollista, jos lajit on jo valmiiksi jaoteltu monofyleettisiin ryhmiin. Koppisiemeniset jakautuvat vähintään kolmeen ryhmään (Magnolipsida, Liliopsida ja Rosopsida), mutta todennäköisempi arvio on noin kahdeksan ryhmää, mikä tarkoittaa Magnoliopsidan jakamista edelleen pienempiin ryhmiin. Näin syntyneitä ryhmiä mitä ilmeisemmin järjestellään taas uudella tavalla ala- ja yläluokiksi, jolloin tarvittavat päivitykset voidaan jälleen tehdä pelkkään mallineeseen. Muissa suurissa Wikipedioissa on paljon kasviartikkeleja, ja niiden päivittäminen nykytieteen tasolle on valtavan suuri työ, kun tuleviin muutoksiin ei ole mitenkään varauduttu etukäteen. Jako pelkkiin yksi- ja kaksisirkkaisiin on aikansa elänyt, eikä ole kenenkään etu, että vanhentunutta tietoa esitellään paikkansapitävänä. --Hippophaë 17. kesäkuuta 2005 kello 16:19:01 (UTC)

Eikö näillä palata jälleen vanhaan malliin, joka jo kerran hylättiin? Musta on mukavampi kun voi rehellisesti lisätä jokaisen tason erikseen. – linnea 17. kesäkuuta 2005 kello 09:38:31 (UTC)

Idea on sama kuin ennen, mutta toteutustapa on uusi. Jokaisen tason voi edelleenkin lisätä itse, mutta tarjolla on myös vaihtoehto, jossa ylimmät tasot voit tipauttaa yhdellä mallineella taksonilaatikkoon. --Hippophaë 17. kesäkuuta 2005 kello 16:19:01 (UTC)

Kysymys: jos kolme jaetaan kahdeksaksi, niin eikö silti käy niin, että uuden jaon jälkeen pitää muokata jokaista koppisieminisestä lajista kertovaa artikkelia? --Samulili 18. kesäkuuta 2005 kello 13:43:41 (UTC)

Tämä on hyvä kysymys. Tavoitteena on, että muutoksille alttiit taksonit sijoitetaan mallineeseen, jolloin uuden tiedon päivittäminen todellakin onnistuu pelkkää mallinetta muuttamalla. Jos (kaikille) monofyleettisiksi havaituille koppisiemenisryhmille tehdään jako valmiiksi mallineiden avulla, voidaan muuttuvia tietoja päivitellä sitä mukaa, kun niitä on saatavilla. Monofylettisiä ovat siis Liliopsida, Rosopsida, Magnoliidae sekä ydinkaksisirkkaisiin sijoitetut Magnoliidaehen kuulumattomat lahkot. Esimerkiksi, jos Liliopsida osoittatuukin Magnoliopsidan alaluokaksi Liliidae, vaihdetaan mallineen tieto "Luokka: Liliopsida" tietoon "Luokka: Magnoliopsida (rivinvaihto) Alaluokka: Liliidae", jolloin tieto päivittyy helposti kaikkiin yksisirkkaisista kertoviin artikkeleihin. --Hippophaë 20. kesäkuuta 2005 kello 22:20:01 (UTC)

Yllä olevista luokista ainakin Magnoliopsida ja Rosopsida ovat itsessään alttiita muutoksille, jälkimmäinen siksi, että jotkut tutkijat korvaavat sen pienemmillä luokilla ([1]). Jo tällaisen muutoksen jälkeen kyseiset mallineet jouduttaisiin poistamaan ja kadonneet yhden rivin mallineet lisäämään erikseen, minkä takia niiden käyttö on mielestäni kankeaa ja riskialtista. Emme voi koskaan etukäteen tietää, mihin suuntaan luokittelu etenee, tai että nykyään monofyleettisinä pitämämme ryhmät säilyisivät tulevaisuuden tutkimustenkin valossa monofyleettisinä. Ideana niputusmallineet ovat hyvät, ja ne saattaisivat jatkossa säästää runsaasti vaivaa, mutta yhtä hyvin ne voivat viedä ojasta allikkoon. – vzb83 20. kesäkuuta 2005 kello 23:53:22 (UTC)

Magnoliopsida-mallineeseen otetaan mukaan vain Magnoliopsidan monofyleettinen osa (Magnoliidae, 3000 lajia). Rosopsida on nykytutkimusten mukaan monofyleettinen, mikä todetaan myös antamassasi linkissä. Mikäli Rosopsida päätettäisiin jakaa useaksi luokaksi, jää Rosopsidan lajeille monofyleettisyyden vuoksi aina jokin yhteinen taksoni (esim. yläluokka). Korjaavana toimenpiteenä voidaan mallineesta tällöin jättää pois luokka ja lisätä yläluokka. Mikäli taasen Rosopsida pysyy yhtenä luokkana, se jakautuu luonnollisesti alaluokiksi, ylälahkoiksi jne. Parasta kuitenkin on, että seurataan aktiivisesti luokittelun etenemistä, jolloin voidaan ennakoida Rosopsidan tulevaa luokka- tai alaluokkajakoa. Rosopsida on valtavan suuri kasviryhmä, joten voi olla hyvinkin järkevää käyttää tulevaisuudessa esim. alaluokkajakoa myötäileviä mallineita. Aluksi on kuitenkin tyytyminen pelkkään Rosopsidaan, koska alaluokkajako on vielä hyvin epäselvä. Sivuhuomautuksena voisin vielä mainita, että nykyisistä taksonilaatikoista puuttuu myös domeeni Eucarya, joka saataisin helposti mukaan niputusmallineiden avulla. Olen ymmärtänyt, ettei sen suomenkielisestä nimestä (aitotumalliset, aitotumaiset, eukaryootit) ole päästy yhteisymmäryykseen. Niputusmallineisiin tuokin tieto on sovinnon synnyttyä helpompi vaihtaa kuin jokaiseen kasviartikkeliin erikseen. --Hippophaë 25. kesäkuuta 2005 kello 01:07:10 (UTC)

Kysyn taas, jotta ymmärrän oikein: olisikin tarkoitus tehdä kahdeksan erinimistä mallinetta, joissa olisi tällä hetkellä kolme eri sisältöä. Ja uuden jaottelun astuessa voimaan, jokaiselle kirjoitetaan oma?

Mielestäni Vzb83:lla oli hyvä pointti. Minä tosin putoan kelkasta ilman kuvaa. --Samulili 21. kesäkuuta 2005 kello 19:39:58 (UTC)

Idea on juuri tuollainen, kuten Samulili käsitti: tehdään erinimisiä mallineita, joissa on toistaikseksi vielä sama asiasisältö. Mallineita tarvitaan ainakin kolme, erityisesti Magnoliopsida, Liliopsida ja Rosopsida, koska näihin kolmeen ryhmään kuuluu valtaosa koppisiemenisistä. Lisäksi Chloranthales, Nymphaeales ja Austrobaileyales voidaan erottaa kukin omaan mallineeseen, jos näiden lahkojen lajeista ilmaantuu nykyistä enemmän artikkeleita. Amborellales ja Ceratophyllales eivät tarvitse mallineita vähäisen lajimäärän takia. Mikäli Rosopsidaa ei vielä haluta hyväksyä luokaksi, voidaan mallineessa pitää edelleen tietoa "Kaksisirkkaiset Magnolipsida" ja mahdollisesti lisätä sen perään sulkeisiin "Rosopsida". --Hippophaë 25. kesäkuuta 2005 kello 01:07:10 (UTC)

Kuvan leveys

Ehdotan, että taksoboksin kuvan leveytenä käytettäisiin 265 pikseliä. Tämä siksi, että 250px on usein liian kapea eli sivuun jää valkoista ja joskus jopa 260px on parin pikselin verran liian kapea. Usein sopiva leveys on 262px tai 263px, mutta mielestäni pari pikseliä voi laittaa lisää (eli yhtäsuuri kuin 265px). Leveysongelman tuottaa usein tuo koppisiemeniset-kohta. --Hartz 16. helmikuuta 2006 kello 17.04 (UTC)

Kuvan asettuminen taksoboksin levyiseksi riippuu selaimen asetuksista, erityisesti juuri fontista ja sen koosta. Minulla 265 pikseliä on aivan liian kapea, jos halutaan välttää kuvan vasemmalle ja oikealle puolelle jäävät valkoiset kaistaleet. --Hippophaë 16. helmikuuta 2006 kello 20.59 (UTC)

Niin tietysti fontin kokoa kasvattamalla ja riippuuhan se tietysti vähän näytön resoluutiostakin, mutta hyvin usealla koneella ja selaimella ihan perusasetuksilla käytettynä kuvan leveyttä tulisi kasvattaa hieman. Mieleeni tulee nyt kolme erilaista (IE, Netscape, Firefox ja erilaiset näytöt, yksi pienempiresoluutioisella näytöllä) lähiaikoina käyttämääni konetta, joita käyttäessäni pieni kuvan levennys olisi poistanut valkoiset kaistaleet. --Hartz 16. helmikuuta 2006 kello 21.20 (UTC)

Minulla jää sekä Operassa että Firefoxissa reunoille tilaa. Testisivuna on Rosopsida. Selaimen oletusfonttikokoa pienentämällä asia korjaantuisi, mutta silloin teksti muuttuu lukukelvottomaksi. --Hippophaë 16. helmikuuta 2006 kello 22.26 (UTC)

Kommentointia projektin ulkopuolelta

Harkitsen vielä osallistumista virallisesti kasviprojektiin: en ole ilmoittautunut tähän mennessä mihinkään projektiin, etten ottaisi harrastelua liian vakavasti (huolellisuuteen pyrkimisestä huolimatta). Sitten asiaan: kuluneen vrk:n aikana olen mennyt jonkin verran urakoimaan omin päin kasvien taksonomista luokitusta järjestykseen ylä- ja alaluokkiin, ja toivon, ettei se ole ollut haitaksi projektilaisten tekemisille. Mielestäni on hyvä, jos Wikipedia palvelee monenlaisten kasvitiedon hakijoiden tarpeita: kasvien ja kasviryhmien on hyvä löytyä sekä niiden taksonomisen luokituksen mukaisesta järjestyksestä että niiden käyttötarkoituksen yms. ominaisuuksien mukaisista luokista (jotka saisivat olla mahdollisimman yksiselitteisiä).

Otin selvää korkealta taholta kasvien taksonomisen luokituksen tilanteesta Suomessa, ja kuulemma Retkeilykasvio vuodelta 1998 pitäisi olla edelleen ajanmukainen tiedonlähde. Kasvien luokittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa Pohjoismaissa (nk. pohjoismainen koulukunta, arvostettu Linnén perinnön vuoksi), mutta eroja voi löytyä huomattavastikin mm. yhdysvaltalaiseen ja varsinkin omintakeiseen venäläiseen koulukuntaan nähden. Pohjoismainen linja palvelee varmasti parhaiten suomenkielisen Wikipedian tiedonhakijaa, mutta ongelmana on yhtenäisyys erikielisten Wikipedioiden kanssa? --Noinikkää 12. maaliskuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Tervetuloa mukaan! Retkeilukasvio on nimistön osalta hyvä lähde, mutta luokittelussa on syytä käyttää APG:n luokittelua. Olet muuttanut joidenkin luokkien kuvauksia, esim. kuvauksesta "Yksisirkkaisia (Liliopsida) käsitteleviä artikkeleja." on tullut "Yksisirkkaisten (Liliopsida) luokkaan kuuluvia kasveja.", mikä ei välttämättä ole hyvä idea, koska luokka sisältää artikkeleja kaikista yksisirkkaisten taksoneista, ei pelkistä "kasveista" eli lajeista. --Hippophaë 12. maaliskuuta 2006 kello 16.08 (UTC)

Laitoin tonne yleisimpiä huonekasveja, kun niitä ei täällä näyttänyt olleen. Eli siellä on monta punaista huonekasvia odottamassa kirjoittamista ;) Pahoittelen virheitä, joita teen muotoilun ja luokittelun suhteen. Opettelen koko ajan. Olen ammatiltani puutarhuri ja toivon voivani auttaa kasvien saralla. Olen muokannut tekstiä viherhiukkasista, talvehtimisesta, lääkekasveista ja huonekasveista. Yksi aihe, jota kaipaan Wikipediaan on tarkempi selvitys ilmaa puhdistavista kasveista. Toivottavasti söherryksestäni on enemmän hyötyä, kuin haittaa...--Kirahvi1984 26. marraskuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Tervetuloa mukaan! Nimistöstä haluan huomauttaa, että Wikipediassa käytetään nimistölähteenä Viljelykasvien nimistöä. Uudehkossakin kirjallisuudessa käytetään varsin kirjavaa nimistöä, jota kyseinen opas pyrkii yhtenäistämään. --Hippophaë 26. marraskuuta 2006 kello 18.10 (UTC)

Wikiprojekti Taksonomia

Olen tänään selaillut hieman eri artikkeleita ja erityisesti niiden taksonomiaa. Olen tullut siihen lopputulokseen, että olisi ehkä hyvä perustaa yllä esittämä projekti korjaamaan luokitukset. Virheitä sattuu aina, mutta mielestäni olisi hyvä tehdä luokitukset yhtenäisesti eli minkä tason alakommenttina esitetään seuraavat alemmat tasot. Projektin tehtävänä olisi saada kasaan myös luotettavat ja ajantasalla oleva lista tasoista ja niiden suhteista. Suomen kieliset nimitykset olisi myös saatava mahdollisimman monelle. qWerk 5. kesäkuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

UPM-Kymmene-linkit aiheesta muualla -osiossa

Kannattaako tällaisten linkkien antaa olla vai poistaa:

• UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja [2] Lab-oratory 10. elokuuta 2008 kello 16.06 (EEST)

Kuvituksesta

Olen toivonut listaa kuvattomista kasviartikkeleista Keskustelu_käyttäjästä:Harriv#Projektitoive. Oma näppituntumani sanoo, että siihen tulee paljon suku-, heimo ja ylempien taksonien artikkeleita. Mitäs olette mieltä, kuuluuko ne jättää kuvattomiksi vai laittaa jonkun ko. heimon edustajan kuva ?

Mielestäni tästä saisi aika hauskan kampanjan ensi kesäksi: sen jälkeen, kun on täydennetty mitä commonsista löytyy, lähdetään metsiin ja pelloille ottamaan puuttuvat kuvat ! --Tappinen 2. elokuuta 2009 kello 12.39 (EEST)

Itse olen yleensä laittanut heimoihin ynnä muihin, jonkin kyseiseen taksoniin kuuluvan lajin kuvan. --MiPe ^(wikinät) 2. elokuuta 2009 kello 22.18 (EEST)

Wikipedia:Kuvitustoiveet/Kasvit listassa on jäljellä 80 kotimaista lajia + sammalet. --Tappinen 14. syyskuuta 2009 kello 19.04 (EEST)