Keskustelu:Yliluonnollinen

Eikö adjektiivi ole vähän huono artikkelin nimi? Tämä pitäisi mielestäni siirtää nimelle yliluonnollisuus. --Jetman 24. huhtikuuta 2006 kello 16.31 (UTC)

Sana esiintyy artikkelissa substantiivinakin: uskoa yliluonnolliseen. En oikein osaa päättää, olisiko Yliluonnollisuus yhtään luonnollisempi nimi. Sama ongelma Pyhän kanssa. --Tsemii 30. huhtikuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Artikkelin nimen pitäisi imo olla substantiivi, jos se vain on mahdollista. Esim. pyhyys ja yliluonnollisuus ovat luonnollisempia sanakirja-artikkelin aiheita pyhään ja yliluonnolliseen verrattuna. --Erkkimon ^(Itkumuuri) 10. heinäkuuta 2007 kello 23.00 (UTC)

Sekä pyhä että yliluonnollinen ovat sanakirjoissa yleensä tässä muodossa, ja pyhyys ja yliluonnollisuus ovat katso-ohjauksia. --Thi 11. heinäkuuta 2007 kello 09.20 (UTC)

Yliluonnollinen = aineeton?

Tämä on mielestäni suhteellisen toimiva näkemys, eikä selkeän määritelmän puutuessa tulisi estää näkemyserojen esilletuontia. Toin esille myös määritelmäni näennäisen ongelman gravitonien kohdalla. Toisaalta, for the sake of the argument, jos painovoima olisikin yliluonnollinen ilmiö, niin mitäs sitten? Ai niin.. Metodologinen naturalismi! :D

Jos tarkastelemme yliluonnollisten asioiden ja ilmiöiden luonnetta ja katsomme mitä yhteistä niillä on (esim. levitaatio, ihmeparantumiset, pahat henget, Jumala jne.), huomaamme niiden kaikkien olevan aineettomia (jos keksitte aineellisen, mutta yliluonnollisen asian/ilmiön, kertokaa toki).

"Luonnollisella taas tarkoitetaan jotain sellaista, mikä esiintyy tai tapahtuu luonnossa, eli toisin sanoen luonnon osaa."

Entä jos yliluonnollinen voima vaikuttaisi luonnossa? Sittenhän se ei olisi enää yliluonnollinen? Jos Jumala esiintyy luonnossa, se ei ole enää yliluonnollinen? Silloinhan kristinuskokin on naturalistista?

Pitäisikö ennemmin tälle määritelmälle vaatia lähteitä?

"Todellisuudella ei ole rajoja, joiden ylä- tai alapuolella voisi olla."

On: Jos juttu on totta, se on rajan yläpuolella, jos ei, se on alapuolella. Mutta jos yliluonnollinen määritellään todellisuuden rajan ulkopuolella olevaksi, niin silloinhan yliluonnollisia asioita ei tietenkään ole olemassa, ainakaan meidän todellisuudessamme. Sen sijaan

"Yliluonnollisen olemassaoloa tai olemattomuutta ei voida todistaa, jos käsitettä yliluonnollinen ei ole määritelty selkeästi. Vaikka kaikkeuden voisi rajata muusta todellisuudesta ... ei olisi selvää mistä yliluonnollisista asioista puhuvat ihmiset puhuvat."

Niin että mitähän jalkaa? Eli jos ei ole määritelmää, sanalla ei ole tarkkaa merkitystä eikä sillä siis tee mitään? Tämä nyt on itsestäänselvyys, mutta sitä ei tarvitse toitottaa tässä artikkelissa (ainakaan jos aineettomuuteen liityvä määritelmä toimii). Kannattaisi ilmeisesti olla määritelmä eikä vain epämääräistä käsienpyörittelyä siitä, että määritelmän puute johtaa epätarkkuuteen ja epämääräisyyteen. -- SciurusVulgaris 26. tammikuuta 2007 kello 14.16 (UTC)

Niin, ja miksi tarvitaan lähde jos väitettä ei esitetä yleisesti hyväksyttynä vaan ainoastaan perusteltuna näkemyksenä? -- SciurusVulgaris 28. tammikuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

Esim. lohikäärmeet kai ovat aineellisia mutta yliluonnollisia? EpicLolz (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 16.04 (EET)

---

Laitan alkuperäisen version alle, jotta se on kätevästi saatavissa sen jälkeen, jos sille on löydetty lähteet. Teksti on hyvä ja valistava, mutta koska sille ei ole merkitty lähteitä, siihen on laitettu lisää lähteettömiä väitteitä. --Thi 28. tammikuuta 2007 kello 22.38 (UTC)

Nykyinen määritelmä on toki kielitoimiston määritelmä (=lähde sinänsä hyvä), mutta minä en koskaan ole nähnyt paranormaalia samana kuin yliluonnollinen. Kokonaisuudessaan nykyinen määritelmä on lähinnä sanahelinää, joka pyrkii samaistamaan yliluonnollisen paranormaaliin eli outoon. Harvempi sentään kieltää outojen ja selittämättömien asioiden olemassaoloa, mutta moni sen sijaan kieltää yliluonnollisen olemassaolon. Paranormaali tarkoittaa outoa, mutta yliluonnollinen käsittää mielestäni aineellisuuden rajat rikkovia ominaisuuksia (Esim. UFO havainnot luetaan paranormaaleihin ilmiöihin, mutta ei välttämättä yliluonnollisiin). Kuten myös sanottu, luonnonlait ovat vain ihmisten tulkintoja todellisuudesta, ja tiede korjaa itseään, jolloin luonnonlait muuttuvat. Mielestäni hyvä lähtökohta voisi olla luetella eri todellisuuskäsityksistä johdettuja määritelmiä yliluonnolliselle. Naturalismin mukaan yliluonnollinen olisi luonnon ulkopuolista, kun taas materialismin mukaan se olisi aineen ja energian ulkopuolista jne. Kristinuskon näkökulmasta yliluonnolliset ilmiöt olisivat kaikenlaisten jumalolentojen (örminkäiset, enkelit, Jumala jne.) vaikuttamista aineelliseen todellisuuteen. Hyväkään lähde ei välttämättä anna hyvää määritelmää, mutta hyvä määritelmä ei välttämättä tarvitse lähdettä. -- SciurusVulgaris 29. tammikuuta 2007 kello 00.57 (UTC)

Artikkelin alussa vain luetellaan, missä merkityksissä yliluonnollista yleisessä kielessä käytetään, myöhemmin tekstissä asiaa voidaan käsitellä tarkemmin eri puolilta. Tarvittaessa yliluonnollisen yhdistäminen paranormaaliin voidaan käsitellä siinä asiassa erikseen, tuo alkuteksti on nyt tiivistä tekstiä. --Thi 29. tammikuuta 2007 kello 12.38 (UTC)

---

Yliluonnollinen asia on asia, jota pidetään luonnollisia asioita mahtavampana tarkemmin määrittelemättömällä tavalla.

Supernaturalismi eli supranaturalismi tarkoittaa uskoa yliluonnolliseen, yliluonnollista todellisuuskäsitystä. Yliluonnollisen todellisuuskäsityksen vastakohta on naturalismi, luontoon perustuva todellisuuskäsitys.

Luonnollinen

Sanalla luonto on monta merkitystä. Se voi tarkoittaa ainakin

• biologista eli elollista luontoa,
• kaikkea sitä, mikä ei ole ihmisen toiminnan aiheuttamaa, tai
• koko maailmankaikkeutta tai todellisuutta.

Luonnollisella taas tarkoitetaan jotain sellaista, mikä esiintyy tai tapahtuu luonnossa, eli toisin sanoen luonnon osaa. Puhuttaessa yliluonnollisesta käytetään viimeistä luonnon määritelmää. Muutenhan joko aurinko tai ihmiset olisivat yliluonnollisia tai vähintäänkin luonnottomia.

Luonnon yläpuolella

Yliluonnollinen on jotakin, joka on luonnollisen eli kaikkeuden tai aineellisen todellisuuden ylä- tai ulkopuolella. Kaikkeuden yläpuolella olemisella tarkoitetaan, että yliluonnolliset asiat ovat kaikkeutta mahtavampia. Käytännössä tämä tarkoittaa niiden voivan rikkoa luonnonlakeja enemmän tai vähemmän mielensä, jollainen yliluonnollisiksi väitetyillä asioilla tapaa olla, mukaan.

Emme ole toistaiseksi kyenneet piirtämään kaikkeudelle selkeitä rajoja, joten emme voi sanoa jonkin olevan tai tulevan sen ulkopuolelta, emmekä tiedä olisiko tällaisia rajoja mahdollista vetää. Luonnonlait ovat ihmisten havaintoja luonnon lainalaisuuksista. Luonto ei noudata lakeja, vaan yksinkertaisesti toimii jollain tavalla. Olennot tai asiat, jotka saisivat luonnon toimimaan poikkeavasti, osoittaisivat vain, ettemme ymmärrä luonnon toimintaa täysin. Tiedämme ymmärryksemme rajallisuuden jo nyt.

Asiat, joiden havaitaan rikkovan tunnettuja luonnonlakeja toimivat meidän näkökulmastamme tuntemattomalla tavalla kunnes niiden toimintaperiaate selviää. Se, ettei jonkin toimintaa tunneta tai ymmärretä, ei kuitenkaan tee siitä yliluonnollista — jotain, joka on luonnon ja aineellisen todellisuuden yläpuolella. Todellisuudella ei ole rajoja, joiden ylä- tai alapuolella voisi olla.

Yhteenveto

Yliluonnollisen olemassaoloa tai olemattomuutta ei voida todistaa, jos käsitettä yliluonnollinen ei ole määritelty selkeästi. Vaikka kaikkeuden voisi rajata muusta todellisuudesta samoin kuin maapallon voi mielessään erottaa muusta kaikkeudesta tai edes niin kuin Suomelle voi piirtää rajat kartalla, ei olisi selvää mistä yliluonnollisista asioista puhuvat ihmiset puhuvat.

Taikausko=taikuus?

Näin lukee sivulla: "Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia." Tästä tulisi korjata tuo otsikossa esitetty virhe.