Keskustelu:Todennäköisyysamplitudi

Lisää aihe
Tällä sivulla ei ole keskusteluja.

Hyvin yksinkertainen "kvanttimekaaninen" aaltofunktio A voisi olla muotoa A = Ao(cosx + isinx), jos siinä olisi lisäksi vielä kertoimia (esim. kertoimet n, l, m, s), jotka voivat saada vain diskreettejä arvoja (eli arvot muuttuvat kvanteittain, arvot eivät voi muodostaan jatkumoa ja saada siten mitä arvoja tahansa).

Oleellista k.o. "kvanttimekaanisessa" aaltofunktiossa A on se, että se sisältää kaksi osaa, reaalisen ja imaginaarisen. Tieteessä esitetty kvanttimekaaninen aaltofunktio ψ eli todennäköisyysamplitudi ψ on tietysti monimutkaisempi sisältäen mm. kertoimia (n, l, m, s).

Termit "todennäköisyysamplitudi" ja "kvanttimekaanisen aaltofunktio" ovat toistensa synonyymeja. Termiä "todennäköisyysamplitudi" käytetään kuitenkin mieluummin kuin termiä "kvanttimekaaninen aaltofunktio", koska termien "todennäköisyysamplitudi" ja "todennäköisyystiheys" alkuosa on sama eli "todennäköisyys".

Todennäköisyysamplitudi kuvaa itse hiukkasta, joka samalla on kvanttimekaaninen aalto.

Vrt. Harmonisen aaltoliikkeen (esim. harmoninen ääniaalto) kuvaamiseen riittää yksi (reaalinen)termi, jolloin aalto ilmaistaan esim. muodossa A = Aosinx.

Todennäköisyysamplitudin neliö eli kvanttimekaanisen aaltofunktion neliö kertoo todennäköisyyden P, jolla hiukkanen löytyy tietystä paikasta x:

P(x) ∞ ψ(x)ψ*(x) = |ψ(x)|^2

∞ = "verrannollinen" (tässä yhteydessa)

Kahden aaltofunktion neliön summa: A^2 + B^2, aaltofunktiot eivät interferoi Kahden aaltofunktion summan neliö: (A + B)^2 = A^2 + 2AB + B^2, aaltofunktiot interferoivat.

Jälkimmäinen, interferoiva aaltofunktio, on havaittu kaksoisrakokokeessa.

Palaa sivulle ”Todennäköisyysamplitudi”.