Keskustelu:Taiteilijaresidenssi

Residenssi vai siirtokunta

Taiteilijaresidenssin ja taiteilijasiirtokunnan välillä on käsittääkseni jonkinlainen ero. Siirtokunnat kokoavat tavallisesti useita tai eri taiteenalojen taiteilijoita ja vuorovaikutus on usein suurempaa taiteilijoiden välillä. Residenssi voi olla yksi yksittäinenkin asunto/työhuone ja vuorovaikutusta tapahtuu ehkä enemmän asuinyhteisön kanssa. Siirtokunta voi olla myös väliaikainen, esim. vain kesällä toimiva, kun taas useat residenssit toimivat ympäri vuoden. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori 5. joulukuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Eikö nämä eri kulttuurinalojen residenssit toimi sillä periaatteella, että niissä voi asua lyhytaikaisesti jonkin työperiodin aikana, usein ulkomailla, ja varsinainen asunto on olemassa sen ohella. Näitä residenssejä omistavat erilaiset tahot, kuten valtiot, säätiöt, yhdistykset, ja ne voivat olla maksuttomia tai niihin voi saada apurahoja. Siirtokunnat taas ovat pikemminkin historiallinen ilmiö. Niihin on voitu muuttaa pysyvästi tai esim. kesäaikaan, mutta ne eivät ole sillä tavalla ulkopuolisten tukea kulttuurintekijöille kuin residenssit. Tällainen kuva minulle on syntynyt. --Abc10 5. joulukuuta 2010 kello 13.29 (EET)

Ooja - eilen harkitsin taiteilijasiirtokunta-artikkelin kirjoittamista, mutta jätin sen, koska muunkielisissä wikeissä sekoitetaan käsitteitä. - Homma on suunnilleen kuten Abc10 kuvaili. Taiteilijasiirtokunta on historiallinen termi, se liittyi erityisesti ulkoilmamaalaamiseen eri maissa ja aikaan kun Pariisi, Italia ym olivat pinnalla. Kolonia-nimi oli ehkä aluksi leikillinen tapa kuvata sitä, että taiteilijoita alkoi vilistä jollakin seudulla. Siirtokunnissa oli kyse siitä että taiteilijat omatoimisesti mm toisiltaan kuultuaan alkoivat matkustaa ja vuokrata asuntoja joltakin lupaavalta seudulta esim tutun suosittelemana tai muuten kuulleena. Tuolloinhan nykymuotoinen nopea matkustelu ei ollut mahdollista. Esim Englannissa Cornwallin rannikkopitäjissä oli tätä ja Bretagnessa. Suomessa mm Karjalassa esim Kuokkalaa on sanottu siirtokunnaksi, myös Tuusulan rantatien taiteilijakerääntymää. Joskus siis nimeä on käytetty myös vakituisesta asumisesta, yleensä jotenkin erityisestä paikasta jonne on muutettu muualta. Tai joku mesenaatti on majoittanut ja koonnut porukkaa. Esim. Rydeng. Suomalaisista Pariisissa tai Berliinissä noihin aikoihin käytettiin myös suomalaissiirtokunta-nimeä. Jopa Kankaanpään koloniasta on puhuttu.

Residenssi (vierasateljee, gästateljee jne) taas on nykyaikaisen toiminnan nimitys. Siinä on yleensä selvä järjestävä taho, taiteilijat eivät vain tupsahda oma-aloitteisesti, eivätkä yleensä hanki tiloja omin avuin. (Jos hankkivat, se ei ole residenssi.) Residenssissä voi olla taiteilijoita varsin paljonkin vaikka huomattavassa osassa vain jokunen, varsinkin jos ovat kustannettuja residenssejä. Mutta jos samaan paikkaan useampi taho kustantaa, porukkaa on jo enemmän, esim Schloss Wiepersdorf. Joissakin paikoissa yksittäinen vierastaiteilija tulee kuitenkin taiteilijayhteisöön, paikkaan jossa on paljon paikallisten taiteilijoiden työtiloja ja 1-2 ateljeeta vuokrataan paikallistenkin iloksi ulkomaalaisille. Esim Lademoen Trondheim, Takahuhti Tampere, ja Cite des Arts Pariisissa taitaisi myös olla tätä.

Asiaa hämärtää se, että näitä sanoja ei ole yleisesti selostettu sanakirjoissa selkeästi ja niitä käytetään huolimattomasti. Ja etenkin siirtokunniksi on ajoittain kutsuttu hyvinkin löyhää ja vaihtelevaa toimintaa. Lisäksi jotkut nykyiset residenssit puhuvat taiteilijasiirtokunnasta ehkä hist syistä (esim Nida art colony Latviassa.) Ja mm. Amerikassa taiteilijasiirtokunnaksi saatetaan kutsua nykyisinkin jos jotain, esim aluetta jonka taiteilijat ovat vallanneet tavalla tai toisella.

Ks:

• Taiteilija vieraana
• gradu aiheesta

Etenkin Suomessa tämä ero on selvä, joten fi-wikin artikkelit voisivat olla myös selviä, vaikka engl kielisellä alueella juttu olisikin hämärtynyt (siksikin, että kukaan en-wikissä ei ehkä ole kiinnittänyt huomiota ko käsitteiden eroihin.) Tällä hetkellä taiteilijasiirtokunta-artikkelissa nämä asiat sekoittuvat. --BluePuddle 5. joulukuuta 2010 kello 14.00 (EET)

Juuri lukemani aineiston mukaan maailmassa on nykyisinkin satoja taiteilijasiirtokuntia tai taiteilijayhteisöjä, niitä ei vain jostain syytä Suomessa tai Euroopassa ole paljonkaan. Ero taiteilijaresidenssin ja siirtokunnan välillä on siis se, että siirtokunta voi olla väliaikainen (esim. kesäisin toimiva), omaehtoisempi ja yhteisöllisempi kuin useimmat residenssit, joissa tavallisesti majoitetaan vain yhtä tai muutamia taiteilijoita kerrallaan. Residenssin yhteisöllisyys ja vuorovaikutus suuntautuu ehkä enemmän sijaintipaikkakuntaan ja siirtokunta on ehkä enemmän vuorovaikutuksessa keskenään. Taiteilijayhteisö on modernimpi ja vähän väljempi sana siirtokunnalle. Kiinnostava on tuo taiteilijasiirtola, jota Önningeby-artikkeliin oli tarjottu. Nimittäin joidenkin tietolähteiden mukaan taiteilijasiirtokuntien synty liittyy puutarhakaupunkiliikkeeseen 1800-luvulla ja siihen siirtola-sana sopinee. Taiteilijasiirtola-sana vaan ei ole yleisessä käytössä. Mutta muokattanee molempia artikkeleita näiden ajatusten mukaan.--Kulttuurinavigaattori 5. joulukuuta 2010 kello 14.32 (EET)

Täsmennän vielä sitä, että varhaisimmat taiteilijasiirtokunnat syntyivät jo paljon ennen ulkoilmamaalauksen tai impressionismin yleistymistä. Mitään yhteistä syytä kuin taiteilijoiden kasvava kaipuu maaseudulle ja lisääntynyt urbnisaatio ei niiden syntymiselle ole löydetty. Esimerkiksi Abramtsevosta tuli slavofiilisten aatteiden ja toiminnan keskuspaikka Venäjällä, Gauguin taas kirjoitti rakastavansa Bretagnea, josta kertoi löytävänsä "villin ja primitiivisen". Useat siirtokunnat Euroopassa olivat hyvin kansainvälisiä ja fiWikissäkin pitäisi olla näkökulma sen mukainen. Olisi väärin ajatella, että kaikki taiteeseen liittyvät asiat olisivat esiintyneet Suomessa, eikä fiWikin tarvitse rajoittua vain Suomessa esiintyneisiin ilmiöihin, varsinkaan tässä aiheessa.--Kulttuurinavigaattori 5. joulukuuta 2010 kello 16.10 (EET)

Taiteilija- ja tutkijaresidenssit

On myös residenssejä, jotka eivät ole yksinomaan taiteilijaresidenssejä. Esimerkiksi Saaren kartanon residenssi ilmoittaa olevansa taiteilija- ja tutkijaresidenssi. Millaisella artikkelien työnjaolla ja nimeämisellä tämä laajempi kirjo tulisi käsitellä? --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 11.00 (EET)

Juu näin on. Taiteilijaresidenssit ovat residenssien avantgardea, mutta sittemmin on monissa tullut tavaksi, että että residenssiin voi hakea muutkin kuin taiteilijat. Tämä siitä huolimatta että paikan otsikko on taiteilijaresidenssi. (ks. esim. Villa Karo, joka ilmoittaa itsensä "taiteilijaresidenssi ja kulttuurikeskus", vaikka sielä on residenttejä (?) myös esim. tutkimusaloilta). Olisiko Taiteilija-, tutkija- ja kulttuuriresidenssi mitään? Minusta ainakin tuon, että jotkut residenssit voivat olla tutkijaresidenssejä voisi mainita ilman lähteistystäkin, kun se on aika yleisesti tunnettu ja tarkistettavissa oleva asia. Saaren kartanon voisi ottaa esimerkiksi. Ja onhan meillä ensimmäinen Wikiresidenssikin Suomessa, joka näinä aikoina kai on päättymässä. Sen voisi mainita. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. marraskuuta 2018 kello 12.13 (EET)