Keskustelu:Suomen valtioneuvosto
Alkukappaleessa väitetään näin: "Valtioneuvosto muodostaa yhdessä presidentin kanssa hallituksen (PeL 3 §)."
Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa, koska valtioneuvostoon ei kuulu presidenttiä. Perustelu löytyy valtioneuvoston sivuilta: "Valtioneuvostolla tarkoitetaan Suomen hallitusta, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä" (lähde: www.vn.fi).
Valtioneuvosto on siis synonyymi sanalle hallitus.
PeL 3 § sanoo sanatarkasti että "Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta". On huomattava, että hallitusvalta ei ole sama asia kuin hallitus (=valtioneuvosto), joten alkukappale on väärin. Presidentti käyttää hallitusvaltaa vain, kun hallitusta ei ole vaalien jälkeen vielä muodostettu. Hän osallistuu myös ulkopolitiikkaan yhdessä hallituksen kanssa.
Oletteko samaa mieltä, että valtioneuvosto on sama asia kuin hallitus?
80.186.49.68 26. joulukuuta 2008 kello 23.07 (EET)
- En ole. Olen samaa mieltä kuin mitä artikkelikin sanoo (Olen kuitenkin perehtynyt perustuslakimme sisältöön melko syvällisesti). --LRP;840 2. tammikuuta 2010 kello 23.34 (EET)
- Mielestäni artikkeli on nykyisellään epäselvä käsitteiden hallitus ja valtioneuvosto suhteen. Olen myös erimieltä tässä alussa sanotusta, että hallitus ja valtioneuvosto olisivat sama asia. Valtioneuvosto koostuu pääministeristä ja ministereistä. Silloin kun asian ratkaisee valtioneuvosto, esim. antaa valtioneuvoston asetuksia, päätöksen tekee kyseessä oleva valtioneuvosto. Sana hallitus on sikäli vaikea, että valtioneuvostoa kutsutaan puhekielessä hallitukseksi. Myös perustuslaissa on tähän vivahtava kohta sen käyttäessä käsitettä hallitusohjelma, jolla tarkoitetaan valtioneuvoston muodostamisesta tehtyä ohjelmaa (PeL 61 ja 62). Se instituutio, jossa presidentti kokoontuu yhdessä valtioneuvoston kanssa, on käsittääkseni nimeltään hallitus. Sitä kutsutaan puhekielessä presidentin esittelyksi, koska siinä valtioneuvosto esittelee asiat presidentin päätettäväksi (PeL 58). Muun muassa kaikki lakialoitteet annetaan eduskunnalle näin, ja ne ovat nimeltään hallituksen esityksiä, siis presidentin tekemiä esityksiä valtioneuvoston esityksestä. Tässä kokoonpanossa, presidentti ja valtioneuvosto yhdessä, käytetään varsinaista hallitusvaltaa PeL 3 § mukaisesti. Muodollisesti kyseessä on siis presidentin päätös, jonka hän tekee valtioneuvoston myötävaikuttamana. Silloin kun kyseessä on valtioneuvoston päätös, presidentti ei osallistu asian käsittelyyn millän tavallan, eikä sitä kutsuta hallituksen päätökseksi tai esitykseksi (paitsi puhekielessä!).Alexandrinos 18. elokuuta 2010 kello 22.05 (EEST)
- Jatkan lyhyesti lainaamalla lyhyesti Antero Jyrängin teosta Uusi Perustuslakimme (Iura Nova, Turku 2000). "Suomen uusi perustuslaki on jättänyt periaatteessa voimaan vanhan järjestelmän, jonka mukaan ylintä hallitus- ja hallintovaltaa ei ole keskitetty yhdelle valtioelimelle vaan se on jaettu presidentin ja valtioneuvoston kesken siten, että kummallakin valtioelimellä on oma toimivaltapiirinsä, johon toinen ei oikeudellisesti voi puuttua." "Periaatteessa hallitus on kuitenkin edelleen kaksihuippuinen, ja vain sen toinen osa, valtioneuvosto, riippuvainen eduskunnan luottamuksesta." (s. 66) "Siihen nähden, että hallitusvalta on jaettu presidentin ja valtioneuvoston kesken, valtiosääntöoikeudellisessa kielenkäytässä ymmärretään hallituksella joko valtioneuvostossa toimivaa presidenttiä tai valtioneuvostoa sanan supeeassa mielessä l. ministeriötä." (s. 116) "Kokonaisuutena, ministeristönä, ministerit toimivat kahdessa yhteydessä: valtioneuvoston yleisistuntona tai kokoontuneina tasavallan presidentin päätöksentekoa varten ns. presidentin esittelyyn. Tässä teoksessa tarkoitetaan, jollei muuta nimenomaan mainita, valtioneuvostolla ministeristöä noissa kahdessa mieelessä. Virallisasiakirjoissa (esimerkiksi perustuslain säätämisperusteluissa), oikeuskirjallisuudessa ja muussa joukkoviestinnässä ministeristöä nimitetään usein myös hallituksesksi (nootti 39: Perustuslain tekstissä "hallitus" kuitenkin tarkoittaa ministeristön läsnäollessa toimivaa tasavallan presidenttiä. Ks. esim. PeL 70 § hallituksen esityksistä, jtka sisältävät lainsäädäntöaloitteita.)" (s 130). Mielestäni tässä artikellissa tulisi täsmentää käsitteitä hallitus ja valtioneuvosto, koska ne eivät ole täsmälleen synonyymeja.Alexandrinos 30. elokuuta 2010 kello 21.00 (EEST)
Wikipedia päihittää valtioneuvoston!
muokkaaValtioneuvoston internetsivulla, missä on luettelo Suomen hallituksista aikajärjestyksessä, on virhe. Jokaisen hallituksen hallituspäivien määrä on merkitty yhtä liian suureksi. Tämänhän huomaa heti alussa, kun Svinhufvudin hallituksen päiviksi on merkitty 182 ja Paasikiven 185 eli yhteensä 367 vuorokautta.
Svinhufvudin hallitus aloitti 27.11.1917 ja Paasikiven lopetti 27.11.1918 (ja seuraaja Ingmanin hallitus puolestaan aloitti samana päivänä), joten koska kyseessä ei ollut karkausvuosikaan, yhteisten hallituspäivien pitäisi olla 365 (181+184).
Kuten luettelosta huomaamme, jokaisen hallituksen ensimmäinen vuorokausi jää puoleksi, koska edeltäjä on toimessa vielä alkuvuorokauden. Yhteensä näistä, siis hallituksen ensimmäisestä päivästä ja viimeisestä tulee yhteensä yksi vrk.
Järjestelmä siis raportoi ikään kuin uusi hallitus ja ministeri aloittaisi aina vuorokauden alkaessa ja päättäisi toimensa aina vuorokauden päättyessä. Siksi siis vuorokauden virhe: ½+½=1.
Tosiasiassahan hallitus ja ministerit nimitetään kesken vuorokauden, näkyyhän tämä valtioneuvoston luettelostakin, jonka loppuosasta:
66. Lipponen | 13.4.1995 - 15.4.1999 | 1464 | SDP | Enemmistö |
67. Lipponen II | 15.4.1999 - 17.4.2003 | 1464 | SDP | Enemmistö |
68. Jäätteenmäki | 17.4.2003 - 24.6.2003 | 69 | Keskusta | Enemmistö |
69. Vanhanen | 24.6.2003 - 19.4.2007 | 1396 | Keskusta | Enemmistö |
70. Vanhanen II | 19.4.2007 - 22.6.2010 | 1161 | Keskusta | Enemmistö |
71. Kiviniemi | 22.6.2010 - | 1 | Keskusta | Enemmistö |
Samaten on myös tasavallan presidentin suhteen, sillä mm. Martti Ahtisaaren toimikausi oli 1.3.1994 - 1.3.2000, ei suinkaan 29.2.2000, sekä Tarja Halosen ensimmäinen toimikausi oli 1.3.2000 - 1.3.2006, ei suinkaan 28.2.2006, ja toinen toimikausi alkoi 1.3.2006, jonka päätösajankohdaksi on säädetty 1.3.2012 - ei suinkaan 29.2.2012.
Laskettaessa valtioneuvoston luettelossa olevat hallituspäivät yhteen Svinhufvudin (I) hallituksen aloittamispäivästä 27.11.1917 olisi tullut tätä kirjoitettaessa (22.6.2010 klo 18.05) kuluneeksi 33 881 vrk, kun todellisuudessa vasta 33 810 vrk - runsaan kahden kuukauden heitto. Mari Kiviniemenkin hallitus olisi muka istunut jo 1 vrk, vaikka todellisuudessa vasta tunnin.
Sen sijaan Wikipedian luettelossa hallituspäivät ovat oikein.
--85.77.254.176 22. kesäkuuta 2010 kello 18.05 (EEST)
- Asia ei ole noin yksiselitteinen.
- Kuka sanoo, että pitäisi ilmoittaa nimenomaan vuorokausien lukumäärä eikä niiden päivämäärien lukumäärä, joina jokin hallitus on ollut vallankahvassa?
- Toisaalta ei voida tietää, ehkäpä Lipposen II hallitus aloitti 15.4.1999 kello 6 ja lopetti 17.4.2003 kello 19, jolloin vallassaoloaika pyöristyy ylöspäin. (Tämä tietysti täysin hypoteettisesti, koska käytännössä hallituksenvaihdos tapahtuu päiväsaikaan. Joka tapauksessa pelkkien päivämäärien avulla ei voi periaatteessa tietää, mikä oli todellinen vuorokausimäärä.) --PeeKoo 23. kesäkuuta 2010 kello 00.17 (EEST)
Tietenkään hallituspäivien - päivällä tarkoitetaan puhekielessä vuorokautta - lukumäärää laskettaessa ei voida eikä toki pidäkään ottaa huomioon tunteja, jotka menevät yli tai alle täsmällisen päivien lukumäärän.
Joka tapauksessa Svinhufvudin (I) hallituksen alusta eli 27.11.1917 on tätä kirjoitettaessa (23.6.2010) kulunut 33 811 päivää (vrk) ja senhän laskeekin Wikipedia oikein kaavalla {{Aika päivästä|1917-11-27|2010-06-23}}: 33811. Sen sijaan valtioneuvoston tietojärjestelmä lisää joka hallituksen päivien määrään yhden ylimääräisen ja kun nyt on menossa 71. hallitus, valtioneuvoston luettelon hallituspäivät yhteenlaskettuna olisikin kulunut jo 33 882 päivää eli todelliseen päivien määrään on 71 päivän (vuorokauden), siis runsaan kahden kuukauden ero.
Kuten jo mainittu, virhe näkyy jo valtioneuvoston luettelon alussa. Svinhufvudin (I) hallituksen alusta Paasikiven (I) hallituksen loppuun eli 27.11.1917-27.11.1918 kului todellisuudessa tasan vuosi, siis ({{Aika päivästä|1917-11-27|1918-11-27}}) 365 päivää (vrk) - vuosi 1918 ei ollut karkausvuosikaan -, mutta valtioneuvoston luettelossa noiden kahden hallituksen päivien lukumäärät yhteenlaskettuna saadaan 182+185=367.
Kunniaksi Wikipedialle, sillä se ei laske päiviä päällekkäin. Lisäksi on huomattava, että jos valtioneuvoston tietojärjestelmän tapaan myös vuosia laskettaisiin päällekkäin, mikä sotku siitä syntyisikään.
--85.76.31.152 23. kesäkuuta 2010 kello 16.24 (EEST)
- Virhe ei ole valtioneuvoston sivulla, vaan siinä, että menet laskemaan yhteen lukuja, joiden yhteenlaskeminen ei ole mielekästä. --Jmk 23. kesäkuuta 2010 kello 16.36 (EEST)
Jos tuo väite pitäisi paikkaansa, siitä seuraisi, että myös "Wikipedian kaavoilla mennään laskemaan yhteen lukuja, joiden yhteenlaskeminen ei ole mielekästä". Valtioneuvoston tietojärjestelmässä ei siis ilmoiteta, kuinka kauan eli montako päivää hallitus ja ministerit olivat/ovat olleet toimessaan, vaan "kuinka monena eri päivänä". Niinpä siis Vanhasen II hallitus oli toimessa eli kesti 1160 päivää (vrk), mutta toimi 1161 "eri päivänä".
Siirrettynä vuosiin tällä perusteella Mauno Koivisto oli tasavallan presidenttinä 12 vuotta, mutta 13 "eri vuotena" (1982-1994); Martti Ahtisaari 6 vuotta, mutta 7 "eri vuotena" (1994-2000) ja Tarja Halonen tähän mennessä 10 vuotta, mutta 11 "eri vuotena" (2000-2010). Kukaan ei kiistäne, että ensin mainittu on järkevämpi laskutapa.
Mennäänpä sitten vielä vuosista vuosisatoihin. Suurin osa nyt (2010) Wikipediaa muokkaavista on syntynyt 1900-luvulla eli viime vuosisadalla. Vaikka siis on elettykin kahdella vuosisadalla, ei kenenkään muokkaajan iäksi kerrota "2 vuosisataa", vaan tietenkin syntymästä kulunut vuosimäärä eli kauanko elämä on kestänyt.
--85.76.31.152 24. kesäkuuta 2010 kello 00.38 (EEST)
- Tämä keskustelu kuuluisi valtioneuvoston www-sivuille, jos kerran vika on siellä, eikä täällä. --Otrfan 24. kesäkuuta 2010 kello 00.56 (EEST)
Kun vika on valtioneuvoston www-sivulla, on sinne oltu yhteydessä. Vastaus tuli viestintäyksiköstä 21.6.2010:
- Järjestelmä raportoi hallitus- ja ministeripäivät siten, että se laskee aloitus- ja lopetuspäivät kokonaisina. Tarkasti ottaen raportit vastaavat siis kysymykseen: kuinka monen päivän aikana hallitus on istunut tai ministeri on ollut ministerinä. Samaa periaatetta käytetään ministerien virkaikäjärjestystä määritettäessä.
Hyvin lakoninen vastaus siis, ei mitään ilmoitusta virheen korjaamisesta tai edes sen myöntämisestä. Joka tapauksessa edellä oleviinkin esimerkkeihin viitaten, ei kestoaikaa lasketa niin, että viimeinen toimessaolopäivä lasketaan kokonaisuudessaan sekä toimen jättäjälle että seuraajalle. Nyt (Kiviniemen hallituksen myötä) on jo 70 päällekkäistä päivää, Wikipedian luettelossa onneksi ei.
Tietenkin, jos "tarkasti ottaen raportit vastaavat siis kysymykseen: kuinka monen päivän aikana hallitus on istunut tai ministeri on ollut ministerinä", niin asia on toinen. Oletettavaa kuitenkin on, että valtava enemmistö ajattelee kyseessä olevan - ei kuinka monen päivän- , vaan kuinka monta päivää, siis toimessaoloajan eli keston. Toisin kuin valtioneuvoston luettelossa hallituspäivät yllätyksellisesti eivät ilmoitakaan kestoa, vaan jotain muuta, esimerkiksi Mari Kiviniemen ikävuosien kohdalla ei varmaan mainita "2 vuosisataa" (vaikka onkin elänyt kahdella vuosisadalla), vaan 41 vuotta (24.6.2010). Tietenkin tähän voidaan sitten todeta, ettei pidä sekoittaa vuosisatoja yksittäisiin vuosiin. Kun Kiviniemi on syntynyt 1968, niin valtioneuvoston käyttämän "kuinka monen päivän aikana hallitus on istunut tai ministeri on ollut ministerinä"-menetelmän mukaan Kiviniemen ikävuodet määriteltäisiinkin "kuinka monen vuoden aikana hän on elänyt". Tällöin saataisiin vastaukseksi 42, vaikka Kiviniemi on 41 vuotta - siis kuinka monta vuotta.
--85.76.31.152 24. kesäkuuta 2010 kello 02.07 (EEST)
- Eivät nuo vuodet ja vuosisadat taida ihan vertailukelpoisia olla. Kuinka monta päivää Kiviniemen hallitus on toiminut? "Tiistain, keskiviikon ja torstain" eli kolme päivää vai "osan tiistaita, koko keskiviikon ja pari hassua tuntia torstaita" eli
kaksi ja risatyksi ja vähän päälle? Kyllä minä ainakin ajattelen tuolla ensimmäisellä tavalla. -tKahkonen 24. kesäkuuta 2010 kello 02.22 (EEST)
Pitää ymmärtää ero siinä, kuinka monen päivän aikana (valtioneuvosto) ja kuinka monta päivää (Wikipedia) hallitus on istunut. Nyt, 24.6.2010 Kiviniemen hallitus on toki toiminut tiistaina, keskiviikkona ja torstaina eli kolmena päivänä, mutta se tulee toimineeksi eli kesto on kaksi päivää (2 vrk) eli tiistaista keskiviikkoon ja keskiviikosta torstaihin - ei suinkaan kolme päivää (3 vrk). 24-22=2, ei 3. --85.76.92.157 24. kesäkuuta 2010 kello 03.46 (EEST)
Tämä keskustelu (tai lähinnä yksinpuhelu) on joka tapauksessa väärässä paikassa: kysymys ei ole Wikipedian käytäntöjen kehittämisestä. --Jmk 24. kesäkuuta 2010 kello 14.53 (EEST)
Siirretty tänne, oikeaan paikkaansa. Entinen (väärä) paikka oli Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt). Muokkaushistoria jäi sinne. --Opa1974 24. kesäkuuta 2010 kello 15.04 (EEST)
- Nyt siis oikeassa paikassa, jossa täytyy olla mahdollisuus todeta valtioneuvoston luettelossa olevien hallituspäivien määrän ilmoittavan jotain muuta kuin kuinka monta päivää/kestoaikaa. --85.76.56.41 28. kesäkuuta 2010 kello 15.32 (EEST)
Suomesta puuttuu ministereitä valvova elin
muokkaaMuissa maissa on hallituksen lisäksi ylin päättävä elin kansalaisten erimielisyyksiin hallituksen kanssa, kuten esim, Kreikassa tässä samassa wikipedian kohdassa. Meiltä SUomessa puuttuu siis kokonaan puolueeton ministereitä valvova elin. – Kommentin jätti 87.95.21.137 (keskustelu – muokkaukset) 3. huhtikuuta 2011 kello 16.44 (EEST)
Suomen valtioneuvosto
muokkaaMiksi artikkelin nimenä on Suomen valtioneuvosto eikä Valtioneuvosto? Käytetäänkö minkään muun maan hallituksesta suomenkielistä nimitystä "valtioneuvosto"? Jos ei, niin mihin tarvitaan täsmennettä "Suomen"? --Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 19.09 (EEST)
- Muita löytyy esim. täsmennyssivulta en:State Council (osa noista on suomeksi valtakunnanneuvostoja, osa valtioneuvostoja). Siitä en kyllä ole varma, millä logiikalla tämä on nimetty. --Risukarhi (keskustelu) 13. kesäkuuta 2014 kello 21.55 (EEST)
Artikkelin nimi on hyvä. Valtioneuvostoja on muissakin maissa, kuten Norjassa ja Ranskassa, mutta pitäisi tehdä täsmennyssivu valtioneuvostosta .--85.23.98.247 2. lokakuuta 2017 kello 21.03 (EEST)
- Ainakin nyt fi-wikipediassa on Ranskan hallitus. Onko valtioneuvosto Ranskassa sama vai eri elin kuin hallitus?--Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 21.31 (EEST)
- Kyseessä on varmaan en:Conseil d'État (France), joka ei siis ole Ranskan hallitus vaan ilmeisesti pikemminkin osa oikeuslaitosta. --Risukarhi (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 23.53 (EEST)
Ehkä jossain muussa maassa on myös valtioneuvosto, mutta ei varmaankaan koskaan tuota nimeä Suomessa käytetä muusta kuin Suomen valtioneuvostosta. Ulkomaiden vastaavista puhutaan yleisimmin nimellä hallitus. Lähdettä ei ole, kaivettu omasta tyhjästä päästä. 109.240.230.91 9. huhtikuuta 2021 kello 10.18 (EEST)
Lisätty valtioneuvosotn logot FI-SV ja EN.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Valtioneuvosto_tunnus_fi-sv_vaaka_sininen_L100_RGB_500px.png
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Finnish_Government_en_blue_L100_RGB_500px.png pekkapee (keskustelu) 1. marraskuuta 2022 kello 13.27 (EET)