Keskustelu:Suomen sotakorvaukset

Poistin, vähintään toistaiseksi, muutamia kohtia.

Jos sotakorvaus lasketaan valtion tämän päivän menojen pohjalta, päädytään noin 30 mrd. euron määrään eli 8-kertaiseen rasitukseen verrattuna pelkän rahanarvon pohjalta laskettua arvoa. Tämä taso kuvannee sitä todellista rasitetta, minkä sotakorvaukset Suomen valtiolle toivat. Korvaussumma on kokoluokkana sama, mikä 1990-luvulla aikana menetettiin talouselämän uudelleenjärjestelyissä (jolloin yli 40 000 yritystä likvidoitiin ja yli 400 000 ihmistä joutui uudenlaiselle ”evakkotielle”). Suomalainen yhteiskunta selvisi näistäkin rasitteista.

Todellinen rasite pitää ilman muuta kuvata joko suhteessa bruttokansantuotteeseen tai suhteessa rahan arvoon. Suhde valtion menoihin on erittäin vääristelevä (suuntaan tai toiseen) ja kansantaloudellisesti perusteeton mittari.

Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen, esim. Lappi oli tuhottu lähes täysin. Vielä sotakorvauksia suurempi rasite oli kaikkiaan 700 – 700 000 maan sisäisen pakolaisen väliaikainen ja pysyvä asuttaminen ja sodan tuhojen korjaaminen.

Vaikka uudelleen asuttamisen menot ovat sodasta aiheutuineita menoja, ne eivät ole sotakorvausmenoja.

Sotien kulut olivat olleet massiiviset: pelkästään Suomen valtion menot olivat 1940-44 noin 158 mrd. mk, joista sotamenojen osuudeksi laskettiin 104 mrd. mk eli 65.8 % (noin 10 mrd. euroa tai menoista laskien noin 30 mrd. euroa).

Sodan kuluista samat sanat kuin edellä. Eivät ole sotakorvausten menoja. --Samulili 22. tammikuuta 2005 kello 11:56 (UTC)

"Toiset sotakorvaukset" - pois kunnes vakuuttava maininta rinnastuksesta löytyy: "Toiseksi tai lisäsotakorvaukseksi on mainittu välirauhansopimuksen vaatima saksalaisten varojen jäädyttäminen, joka maksoi Suomelle kokoluokkana 6 000 miljoonaa vanhaa markkaa eli noin 386 miljoonaa euroa." --Juha Kämäräinen 5. joulukuuta 2010 kello 10.40 (EET)

Voisikos joku tarkistaa, onko tämä totta -> http://ircquotes.net/?48537 . Jos on, siitä voisi mainita artikkelissa. MdM 5. maaliskuuta 2008 kello 09.39 (UTC)

Sotakorvausten vaikutuksista on nyt verkossa saatavilla uudempaa tutkimusta erityisesti vaikutuksista laivanrakennusteollisuuteen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4615-1 Arcticon (keskustelu) 5. toukokuuta 2020 kello 15.23 (EEST)Arcticon 5. toukokuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Seurauksista

Kappaleessa Sotakorvausten vaikutuksia on paljolti mielipiteitä joita esitetään faktoina. Ilmeisesti taustalla häämöttää mainittu lähde jolla on poliittisia tavoitteita sodan lopputuloksen suhteen. Minusta kohta pitäisi muotoilla neutraalimmin. Korvausten taloudellisista vaikutuksista on tutkittuakin tietoa. Nämä tässä olevat ovat enemmän poliittisia mielipiteitä joden tueksi ei ole mitään tutkimustuloksia eikä voikaan olla koska kyseessä on spekulaatio siitä miten olisi voinut käydä jos toisin olisi käynyt. Sellainen ei käsittääkseni kuulu tälläiseen artikkeliin tässä muodossa. Niistä voidaan korkeintaan mainita muotoillen esimerkiksi, että "on esitetty myös arveluja" tai suoraan lähde eli Karjalan palautusta hamuavat.--Myyrylainen 22. maaliskuuta 2006 kello 07.54 (UTC)

Eikö kukaan wikipedian byrokraateista vieläkään ole tarttunut tämän artikkelin viimeisen luvun spekulatiivisiin väitteisiin. Olisi jo aika korjata teksti, ettei tästä sivustosta muodostu mielipidepamfletin kaltaista.--Myyrylainen 10. huhtikuuta 2006 kello 05.37 (UTC)

Ei se ole byrokraattien tehtävä. Byrokraatit myöntävät käyttäjäoikeuksia ylläpitäjille ja tekevät ylläpidollisia tehtäviä. Lue: Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti eli jos tiedät aiheesta, korjauksien tekeminen on jokaisen käyttäjän tehtävä. --TBone 10. huhtikuuta 2006 kello 05.44 (UTC)

Olen ymmärtänyt, että he/te tekevät/-eette myös asiaankuulumattomien tekstien poistoja ja korjauksia. Jos näin ei ole niin pyydän anteeksi väärään suuntaan osoittamaani kehotusta. Taidampa itse yrittää muotoilla a.o. kohtaa parempaan suuntaan.--Myyrylainen 10. huhtikuuta 2006 kello 05.55 (UTC)

Ylläpitäjät kyllä muun muassa poistavat vandalisointeja, mutta samaan pystyy myös tavallinen käyttäjä, joten rohkeasti vaan muotoilemaan jos siltä tuntuu. --TBone 10. huhtikuuta 2006 kello 05.59 (UTC)

Palautin takaisin kappaleen "Sotakorvausten perusteella oli työtä, mutta se ei ollut Suomen kansantaloutta hyödyttävää, koska tuotannosta ei syntynyt Suomen kansantaloudelle muuta kuin menoja." Se ei ole spekulaatiota vaan yksinkertaisesti taloustiedettä. Samaten poistin erityismaininnat suomalaisten velvollisuudentunnosta, sillä oletettujen tai toivottujen kansanluonteiden kuvaaminen faktana ei kuulu tietosanakirjaan. -Samulili 10. huhtikuuta 2006 kello 10.45 (UTC)

Makrotalouden kannalta syntyi arvonlisää ja siten talouskasvua. Lisäksi työstä saadut tulot kiersivät kansantaloudessa tuottaen kysyntää ja siten lisäten muuta tuotantoa ja siten lisäten BKT:ta. Vaikutus olisi toki ollut vielä suurempi jos tuosta viennistä olisi voitu laskuttaa myös loppukäyttäjää. ehdottaisin lisäyksen poistamista.

Velvollisuudentunteen poisto oli tosiaankin paikallaan. Jäi itseltä huomaamatta.--Myyrylainen 10. huhtikuuta 2006 kello 12.29 (UTC)

Viimeinen virke Sotakorvausten perusteella oli työtä, mutta se ei ollut Suomen kansantaloutta hyödyttävää, koska tuotannosta ei syntynyt Suomen kansantaloudelle muuta kuin menoja. ei ole ihan kansantaloustieteen oppien mukainen. Kaipaa edelleenkin uudelleenmuotoilua.--Myyrylainen 11. huhtikuuta 2006 kello 10.45 (UTC)

Otin viimeisen virkkeen pois koska se ei kansantaloudellisessa katsannossa vastaa todellisuutta.--Myyrylainen 13. huhtikuuta 2006 kello 05.29 (UTC)

Makrotalouden kannalta syntyi arvonlisää, mutta se ei jäänyt Suomeen eikä Suomi saanut niistä mitään korvauksia ("sotakorvaus"), joten työstä ei myöskään saatu tuloja, jotka olisivat jääneet Suomen kansantalouteen kiertämään. Minun mielestäni kyseinen kappale on yhä täysin pitävä. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 07.11 (UTC)

Makrotalouden kannalta työntekijöiden palkat sekä raaka-aineiden ja välituotteiden myyjien saamat hinnat jäivät toki kiertämään kansantalouteen. Ei sotakorvauksia talkoilla tehty. Työntekijä käytti palkkansa kotimaiseen kulutukseen: osti ruokaa, vaatteita, maksoi asumistaan j.n.e. Samoin raaka-aineiden ja välituotteiden myyjät saivat tuloa joka (tuontia lukuunottamatta) jäi kiertämään kotinmaiseen talouteen. Arvonlisinä mitattuna kyse oli siis BKT:n kasvusta eli taloudellisesta kasvusta. On siis otettava tuonnin ja viennin vaihtosuhteen rahallisen arvon asemesta huomioon taloudessa kiertävä raha ja sen rahan kiertonopeus. Sitten toisaalta jos otetaan huomioon, että lopputuotteet menivät ilman kauppahintaa niin se vain pienentää lopputuloksen arvoa rahassa mitattuna mutta ei muuta periaatteelliselta kannata asetelmaa.--Myyrylainen 13. huhtikuuta 2006 kello 08.25 (UTC)

Luvuissa epäselvyyttä

Artikkelin mukaan Sotakorvausten määrä vastaa vuoden 2003 rahassa noin 4 miljardia euroa. Raskaimmillaan 1945–1949, sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista, jotka 1945 olivat noin 43 000 miljoonaa vanhaa markkaa (541 miljoonaa euroa) ja 1946 noin 52 000 miljoonaa vanhaa markkaa (707 miljoonaa euroa). Vuosina 1950–1952 sotakorvauksia olivat vielä 7–5 % valtion menoista. Suomen pankin rahanarvolaskuri antaa kuitenkin:

• Kokonaissumma 4 miljardia €/2003 = 4,421 miljardia €/2011
• 43 000 miljoonaa mk/1945 = 4 744 miljoonaa €/2011
• 52 000 miljoonaa mk/1946 = 3 601 miljoonaa €/2011

Pelkästään vuosina 1945-446 maksettujen sotakorvausten arvo olisi siis 8,345 miljardia euroa, eli yhteissumma ei pidä alkuunkaan kutiaan. Liekö kysymyksessä karkea vuosisumma. Numerot ja rahanarvomuunnos tulee lähteistää. Jätän toistaiseksi tiedon artikkeliin. Lisäksi epäselvyyttä aiheuttaa tuo kielioppivirhe (oletan); viittaavatko luvut valtion menoihin vai sotakorvausten määrään. Tässä oletettu että sotakorvauksiin. Terv. --Riisipuuro 9. syyskuuta 2011 kello 07.18 (EEST)--

Poistin kaikki muunnokset euroiksi, koska muunnosperustetta ei ole ilmoitettu. Rahan arvon määrittäminen voidaan tehdä niin monella eri tavalla (esim. osuus valtion budjetista, osuus bruttokansantuotteesta, mitä kuluttaja sai rahalla, osuus varallisuudesta ym.) joten niitä ei liene syytä säilyttää artikkelissa. --Pxos (keskustelu) 8. marraskuuta 2012 kello 14.40 (EET)

Ylen linkki kertoo: " Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 450 miljardia euroa." Olisiko tämä luotettava luku? Googlella hakemalla löytyy kyllä usein maininta 4 miljadista.--Vesahjr (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 00.58 (EEST)