Keskustelu:Suomen muinaislinnat
Suomen muinaislinnojen käyttötarkoitus muokkaa
Koska muinaislinnoja oli käytössä monessa maassa, katsotaan ensin mitä muut wikit kertovat. Lopuksi tarkastelen Suomen tilannetta.
Saksa (artikkelissa 1 viite, vuodelta 2004)
Vallien sisällä oli joskus avoin tila kylän ja sen eläinten majoittamiseksi (1/2-4 hehtaaria), vaikka jäljet rakennuksista ovat hyvin harvinaisia. Monien vallien koko viittaa siihen, että ne toimivat turvapaikkana.
Englanti (29 viitettä)
Mäkilinna on eräänlainen maarakennelma, jota käytetään linnoitettuna turvapaikkana tai puolustettuna asutuksena ja joka hyödyntää korkeuseroa puolustusetujen saavuttamiseksi.
> 20 ha: erittäin suuret suojat, jotka ovat liian laajoja puolustettaviksi, käytetään todennäköisesti kotieläimiä varten.
1-20 ha: riittävän suuret, jotta voivat tukea pysyvää heimoasutusta
< 1 ha: pienet aitaukset, jotka ovat todennäköisemmin yksittäisiä maatiloja tai eläinten aitauksia. (mutta näillä neljällä ei viitteitä)
Sen sijaan tällä tekstillä on 3 viitettä:
Linnoitusten kaivaukset 1900-luvun alkupuoliskolla keskittyivät puolustukseen, sillä oletuksella, että linnoituksia kehitettiin ensisijaisesti sotilaallisiin tarkoituksiin. Poikkeus tähän suuntaukseen alkoi 1930-luvulla Mortimer Wheelerin suorittamilla kaivauksilla Maiden Castlessa Dorsetissa. Vuodesta 1960 lähtien arkeologit kiinnittivät huomionsa linnoitusten sisätiloihin ja tutkivat uudelleen niiden toimintaa.[8] Tällä hetkellä jälkiprosessoinnin arkeologit pitävät linnoituksia vaurauden ja vallan symboleina.[9] Michael Avery on ilmaissut perinteisen näkemyksen linnakkeista sanomalla: "Euroopan esihistorian perimmäinen puolustusase oli ensimmäisen vuosituhannen eKr. linnoitus."[10] Sitä vastoin professori Ronald Hutton kirjoitti Englannin Heritage Members Magazinessa maaliskuussa 2020 "Nyt näyttää siltä, että ne olivat kokoontumispaikkoja, joissa maanviljelijäperheet tapasivat kausiluonteisesti..." (Hieman ruotsin wikin kaltainen, mutta on eri asia voiko näin ikivanhoja linnoja verrata Suomen oloihin)
Ruotsi (1 viite; se ei toiminut)
Perinteisessä historiankirjoituksessa muinaislinnoilla on katsottu olevan seuraavat tehtävät: - Turvapaikka eli tilapäinen asuinpaikka, jonne ympäröivä väestö pakeni levottomuuksien aikana. - Puolustus, pysyvällä majoituksella tai ilman, kiinteä puolustuspiste, joka vaati jatkuvaa työpanosta ja suurempaa huoltoa. - Vartiopaikka, väylälinnoitus, kuljetusreitin varrella kaupan ja matkailun suojaamista tai verottamista varten. - Leiri, joukkojen sijoituspaikkana roomalaisen mallin mukaan. (paljon mahdollisuuksia, valitettavasti ei lähdettä)
Suomi (17 viitettä)
Sekä Muinaisuutemme jäljet (MJ, 2015) että Eepos (2003) korostavat mäkilinnojen puolustuksellista luonnetta. MJ mainitsee jäljet asumisesta harvinaisena poikkeuksena. Kun evakuointiin on aikaa ehkä korkeintaan pari tuntia (vihollinen saapui vesitse), voisi olettaa, että linnat oli rakennettu tarpeeksi korkealle tähystystä ja viestitystä varten, jotta evakuointiaikaa voitiin pidentää (lähde puuttuu). Ne saattoivat olla myös turvapaikkoja (lähde puuttuu), mutta viikon juoman ja ruan kuskaaminen karjalle ja kylän väelle mäen päälle kestää liian kauan. Sitä paitsi vihollisen ampumat muutamat tulinuolet tekevät paikasta surmanloukun. Saksalainen wiki mainitsee, että jo roomalaiset käyttivät tulinuolia hyökätessään linnoituksia vastaan, englantilainen wiki keroo vain kiinalaisten ja japanilaisten tulinuolista. Jari Rauma (keskustelu) 22. lokakuuta 2022 kello 13.44 (EEST)
Lähteettömän / virheellisen tiedon nurkka muokkaa
1. "Useiden linnavuorien läheisyydestä on löytynyt kivikautista esineistöä sekä kalliomaalauksia, mikä viittaa siihen, että paikat ovat olleet käytössä jo varhaisista ajoista lähtien." – Poistin lihavoidun osan triviaalin johtopäätöksen. Eka lauseesta puuttuu lähde. Lähin lähde on Haggren s.79. Siellä ei mainita kalliomaalauksia ja keskitytään Kierikkiin.
2. "Muinaislinnoja on Suomessa käytetty usein lähiseudun asukkaiden pakopaikkoina," – Ajatusta ei löydy lainkaan lähimmästä lähteeksi merkitystä kohdasta: Haggren, s. 317 → poisto
3. "Suomessa linnavuoria käytettiin erityisesti rautakaudella ja varsinkin sen jälkeen ristiretkiajalla sekä myös keskiajalla." – Lihavoitu on lähteestä (Haggren, s.360–361), jossa teksti on virheellinen: "Vaikka tutkimuksen edetessä myös ristiretkiaikaa varhaisempien ajoitusten määrä on karttunut, on helppo hyväksyä ajatus, että tuolloin linnoja käytettiin eniten." Vaihdoin sen Eepos-kirjan ajatukseen: "Pääasiassa linnat on rakennettu myöhäisellä rautakaudella." Jari Rauma (keskustelu) 22. lokakuuta 2022 kello 18.40 (EEST)