Keskustelu:Singapore

Artikkeli Singapore on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
14.10.–2.11.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
2.-9.11.2012	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Headline text

Kertokaa singaporen kulttuurista ja mikä on niille tyypillistä!!! Kommentin jätti 62.248.178.227 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2004

Mitä eläimiä on singaporessa?!?!?!?!?!? Kommentin jätti 193.65.112.108 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2006

Kielenhuolto

• Singapore. Aikamoista käännöstankeroa. Jpatokal 30. huhtikuuta 2006 kello 05.39 (UTC)

On. Yritin vähän korjailla tuota. DotDash 26. syyskuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Singaporen tiukasta lainsäädännöstä voisi joku asian tunteva lisätä. On kuitenkin merkittävä huomata sen suoraviivaisuus ja raakuus, sillä esim. huumeiden kuljetuksesta kiinnijääneet tapetaan aina. Tämä käy ilmi singaporen maahantulokortin takapuolella olevasta varoitustekstistä. Kommentin jätti Seletotsira (keskustelu – muokkaukset).

"Salmisiirtokunnat"

Käytäänkö lähteessä Heikkilä-Horn & Miettinen tosiaan nimeä "Salmisiirtokunnat". Vaikuttaa ad hoc -käännökseltä, jota ei löydy googlella kuin Wikipediakopioista. Pienessä tietosanakirjassa se on annettu nimen Straits Settlements käännökseksi, muttei sitä edes siellä ole otettu hakusanaksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 7. maaliskuuta 2012 kello 14.33 (EET)

Kyllä siellä puhutaan Salmisiirtokunnista - englanninkielinen nimi mainitaan tosin sulkeissa ensimmäisen maininnan yhteydessä, mutta sen jälkeen ainoastaan suomenkielisessä muodossa. Muuta kattavaa yleisesitystä aiheesta ei tietääkseni suomeksi ole, joten pitäisin kyllä tätä luotettavana lähteenä.--Nedergard (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 10.23 (EET)

PS. Oli muuten myös aivan virallinen hallintoyksikkö, ensin Itä-Intian kauppakomppaniassa ja sitten ihan "oikeana" kruununsiirtomaana.--Nedergard (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 10.34 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Singapore

Toinen laaja arvioimaton aasialainen, jota voisin aikanaan ehdottaa hyväksi. Viitteiden huolto tulossa. Onko sisällössä puutteita ? Rakenne laajoinen sosiaaliturvaosineen on epäkonventionaalinen, täytyykö sille tehdä jotain  ? --Tappinen (keskustelu) 14. lokakuuta 2012 kello 10.05 (EEST)

Voi tehdä vaikka näytää hyvältä jo nyt. En ole varma tarkoittaako toi nimi leijonalinnaa, mutta voin (yrittää) sen tsekata itsekin.

Tämä osoittautui ällistyttävän hankalaksi. Kyllä se kiistatta joku Leijonapori on, mutta kun ei siellä nyt sitten näytä ikinä edes aasianleijonia olleen. Muuan selitys tuntuu olevan, että tämän en:Early_history_of_Singapore mukaan jokin malaijivuosikirja en:Sejarah Melayu väittää Srivijayan ruhtinaan en:Sang_Nila_Utaman nähneen saarella jonkin olennon jota on väitetty leijonaksi mutta jonka nykyisin epäillää olleen kenties malakantiikeri. Linkkejä joihin näissä enwiki viittaa en saa auki. Kiinalaiset nimet ovat vain sekundaarisia. Olkoon toistaiseksi minun puolestani. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

En kyllä löytänyt luotettavaa analyysia nimen etymologiasta. Sanasanaisesti se on 'leijonakaupunki', mutta toinen juttu onkin sitten, meneekö varmasti se oikein... Ehdottaisin, että tämä poistetaan johdannosta ja tehdään "Singaporen nimi" -osio (vertaa Kambodža#Kambod.C5.BEan_nimi), jossa voi kertoa nimen tulkinnoista ja samalla pari muutakin legendaa Singaporesta. Tai sen voisi myös liittää historia-osion alkuun, johon tällaiset arvelut myös sopisivat hyvin.--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 17.25 (EEST)

Moment mal. Näin voinee tehdä. Mutta mulla on tässä avoinna Otavan Iso Tietosanakirja vuodelta 1937, ja siinä sanotaan: (sanskriiitin kiel. Siήhapura = "Jalopeurakaupunki") <toi eeta pitäisi olla äng-äänteeen merkki> Jokohan pomppas? --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 18.40 (EEST)

Johdantoon voisi jättää, että nimi tarkoittaa leijonakaupunkia, ja siirtää tarkemmat tiedot historian alle (tai omaksi osioksi). Siinä on niin paljon legendaa, että se sopii paremmin tuolle puolelle.--Nedergard (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 12.48 (EEST)

Caplanin arvio on yksi, onko vastakkaisia arvioita?

Näköjään ainakin yksi mielepide on löytynyt. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

Olisin kyllä ollut vailla sellaistakin näkemystä, että järjestelmä perustuu ennen muuta edulliseen sijaintiin ja ettei Caplanin ja Phuin näkemyksiä voi suoraan soveltaa kaikenlaisiin maailmankolkkiin. Mutta se onkin mennyt tuohon väestö-pääartikkeliin. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 18.40 (EEST)

Miksi oikeastaan malaijiliito halusi eroon noinkin vauraasta paikasta, kun minusta kiinalaisenemmistö ei riitä selitykseksi? (tunnen muuten pari suomenmalesiankiinalaista hk.) Indonesian kanta?

Historia vaikuttaa hyvältä pääartikkelissa, mutta lupaan tsekata vielä sen ja artikkelin tasapainon ite terv. --Höyhens (keskustelu) 19. lokakuuta 2012 kello 00.20 (EEST)

Aloitin nyt tuon historiaosuuden täydentämisen, joka joskus jäi kesken. Koitan pysyä ytimekkäästi pääasioissa, mutta jos sinne tulee omituisia aasinsiltoja, niin sanokaa ihmeessä. PS. Vastaus kysymykseen: Liian vauras. He omistivat lähes koko talouden (Huom! ei siis britit) ja paikallishallintokin oli vahvasti kiinalaisissa käsissä. Malaijien saaristossa kiinalaiset näyttävät olleen paljon vihatumpia kuin siirtomaaherrat - niin omituiselta kuin se kuulostaakin. En kyllä tiedä, mihin väliin tämän tiedon voisi luontevasti sijoittaa. Ehkä joku osio historiallisesta väestönkehityksestä?--Nedergard (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 12.03 (EEST)

Jos näin on, juuri kiinalaisia lienee pidetty varsinaisina siirtomaaherroina, brittiläisistä ym. kaukomaiden seikkailijoista ei niin väliä juu. Mutta tuo on mielenkiiintoinen juttu ja lähteellisenä varmaan maininnan väärti. --Höyhens (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 16.52 (EEST)

Kyllä tuosta löytyy lähteellistä tietoa, mutta ei sitä kyllä saa Singapore-artikkeliin ympättyä, koska siellä he olivat enemmistönä. Täytyy katsoa Malesia- ja Indonesia-artikkeleita. Ainakin Malesiassa rotumellakat kehittyivät lähes sisällissodaksi.--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 09.48 (EEST)

Vaikuttaako historiaosio nyt hyvältä? Alkupää on hiukan laveasti kerrottu ja sitä voisi tiivistää, jos siltä tuntuu. Lisäsin myös pätkä Salmikiinalaisesta kulttuurista - sen tarkemmin lähdeteos ei kuvaa sinportelaista kulttuuria.--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 09.48 (EEST)

Koitan lyhentää sitä, sillä se on nykyisellään turhan pitkä (pääartikkelikin on olemassa, ja se on hieman lyhempi, vaikka pääsääntöisesti kopio tästä osiosta). --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 10.48 (EEST)

Tiivistin historiaa. --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 11.29 (EEST)

Näyttää hyvältä. Aloitin historiankirjoituksen tästä artikkelista, vaikka olisi pitänyt luoda hitoria-artikkeli ensin ja sieltä tiivistelmä tänne. Mihinkäs arviointiin tämä olisi menossa? Historiassa on paljon punaisia linkkejä, jotka voisin kyllä helposti sinistää, koska lähes kaikkiin on peruslähteet käsillä.--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 11.56 (EEST)

Ajattelin aluksi HA mutta nyt näyttäisi olevan liki SA kamaa. Antaa arvioinnin jatkua vielä viikon ja katsotaan sit miltä näyttää. Muita mielipiteitä ? --Tappinen (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 17.16 (EEST)

OK. Ryhdyn "sinistämään" noita historiajuttuja.--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 17.48 (EEST)

Mä sinistän maantiedettä ja valmistaudun tekemään siitä pääartikkelin. Keksisikö joku millä nimellä Central Catchment Nature Reserve (CCNR).:stä tekisi artikkelin ?--Tappinen (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 18.40 (EEST)

Lienee pakko jättää englanniksi - itse en ainakaan pikaisella haulla löytänyt suom. nimeä. --Nedergard (keskustelu) 22. lokakuuta 2012 kello 09.33 (EEST)

Maantieteestä kaipaisin enemmän tietoa vaikka kyseessä onkin hyvin pieni alue. --Vnnen (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 14.37 (EEST)

Lisäsin pienen pätkän intialaisten ja kiinalaisten kaupunginosista. Eläintarhasta ja -puistoista tulossa kunhan löydän hyviä lähteitä. Muut ideat tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 17.17 (EEST)

Maantieteen laajennus on osaltani valmis. Saatan sinistää jonkun äsken tekemäni linkin. Huomasin että VA-malline puuttui, laitoin sen paikalleen joten odotellaan kommentteja vielä jonkun aikaa. --Tappinen (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 10.38 (EEST)

Laajensin sitä myös. Itse en ole varma, että kannattaako eläintarhoista ja vastaavista kertoa noin paljoa. --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 10.48 (EEST)

Mielestäni eläintarha ja lintutarha kuuluvat kaupunkikuva-osaan nähtävyyksinä; mietin pitkemminkin listaisiko loputkin top10:stä (maailmanpyörä, raffles, tuedekeskus, kasvitieteellinen puutarha). Eläintarha ja lintutarha kuitenkin poikkeavat peruskaurasta, kun taas raffles-hotelli on kuuluisa siitä että se on kuuluisa. --Tappinen (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 11.19 (EEST)

Juu, ne kannattaa varmaan siirtää sinne, ja mahdollisesti listata muutama muukin. --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 11.30 (EEST)

Voisi luoda artikkelin Singaporen väestö, johon voisi siirtää osiot sosiaaliturva ja väestö. Varsinkin sosiaaliturvaosio on paikoin vähän turhan yksityiskohtaista valtioartikkeliin. --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 15.22 (EEST)

Itse asiassa tuotakin mietin jo tässä itsekin, koska Singaporen perustamisen aikaan siellä asui parikymmentä kalastajaa ja 200 vuoden aikana siitä on kehittynyt 5 miljoonan asukkaan kaupunki/valtio, joka on yksi maailman vauraimmista...--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 16.35 (EEST)

Lyhensin melko radikaalisti väestö- ja terveysosioita. Nyt yksityiskohdat löytyvät artikkelista Singaporen väestö. --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 17.09 (EEST)

Historiallinen väestönkehitys varmaan menisi artikkelin loppuun? Historia on tärkeä, mutta väestöartikkelissa sen paikka lienee nykytilanteen jälkeen...--Nedergard (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 17.33 (EEST)

Juu, väestöhistorian paikka on lopussa. --PtG (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 17.56 (EEST)

Mitenkäs muuten puolueiden nimet? Heikilä-Horn on kääntänyt ne suomeksi (suluissa lyhenne) ja käyttää ensimmäisen maininnan jälkeen vainlyhennettä. Esim "Kansan toimintapuolue (PAP)" - People's Action Partyä hän ei mainitse lainkaan... Mennäänkö tässä Heikkilä-Hornin mallin mukaan?--Nedergard (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 08.51 (EEST)

Mennään vaan. Avatun englanninkielisen nimen voi laittaa puolueartikkeliin jos sellaisen tekee. CIA factbookissa ne on (puolueiden nimet ja puheenjohtajat ja parlamenttipaikat siis). --Tappinen (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 09.01 (EEST)

Puolueiden nimet kannattaa suomentaa, jos se on järkevästi mahdollista. Ja jos kerran hyvä suomenkielinen lähde antaa suomennetut nimet, niin käytetään niitä. --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 11.26 (EEST)

Kieltä käsitellään nyt sekä Väestössä että Kulttuurissa. Pitäisikö ne yhdistää? On vähän erikoista, että toisaalla on puhu mandariinikiinaa -kampanjaa ja toisaalla taas puhu hyvää englantia -liike. Näiden välinen suhde (jos sellaista on) jää epäselväksi.--Nedergard (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 14.30 (EEST)

Kieli on siitä hankala aihe, että se liittyy tietyllä tavalla sekä väestöön että kulttuuriin. Mutta tosiaan noita pitäisi selventää. --PtG (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 22.29 (EEST)

Politiikkaosio on mielestäni vähän hajanainen. Siellä on jotain turhia yksityiskohtia, kun tarvittaisiin jossain määrin lisää yleispiirteitä. Varsinkin oikeuslaitos nojautuu tällä hetkellä vain muutamaan esimerkkiin. --PtG (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 22.29 (EEST)

Siivosin, päivitin ja lähteistin politiikkaa vähän. --Tappinen (keskustelu) 27. lokakuuta 2012 kello 14.06 (EEST)

Tein pääartikkelin Singaporen politiikka. Yritän sen pohjalta katsoa vielä tuota politiikkaosiota. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 12.05 (EET)

Syystä jota en itsekään muista aloitin kulttuurikeskustelun Nedergardin sivulla. Muiltakin voisi kysyä, siirrettäisiinkö kieli ja kaupunkikuva sinne ? --Tappinen (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 09.11 (EET)

Keskustelu tuotu tänne omalta keskustelusivultani.--Nedergard (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 09.37 (EET)

Moi, kysyit viime viikolla vertaiaarvioinnissa, kumpaan äänestykseen mennään. Ajattelin aluksi HA, myöhemmin SA, mutta nyt tuntuu että ennen SA-tasoa saisi ainakin kulttuuri olla laajempi. Tehtäiskö niin että ensin HA ja sitten siellä tulleiden kommenttien perusteella mahdollisesti SA, vai odotellaanko josko "Joku" jaksaisi laajentaa vielä ? Tuplaäänestykset on tavallaan resurssien haaskuuta, mutta joku leima olisi kiva saada. Joka tapauksessa annan olla vielä huomisen, jotta tulee se 2 viikkoa VA:ta täyteen jolloin voi tarvittaessa viedä SA-äänestykseenkin. --Tappinen (keskustelu) 27. lokakuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

Kulttuuri on todellakin suppea. Ehkä Kaupunkikuvan voisi siirtää sinne? Se on mielestäni enemmän kulttuuria kuin maantiedettä. Musiikista löysin tämän - 1960-luvun pop näyttää olevan jonkinlainen nostalginen kultakausi tuolla. En-wikissä on paljon tekstiä mutta käytännössä lähteittä. Elokuvasta löysin hyvän katsauksen, joten ainakin siitä voin kirjoittaa kappaleen tai pari. Kirjallisuudesta en äkkiä löytänyt mitään hyödyllistä. Kielestä voisi tehdä oman osion, johon voisi siirtää Speak Manadarin -jutun Väestöstä (lisätietoa tuosta [1]. Eiköhän noilla eväillä kulttuurista tulisi ainakin laajempi vaikkei nyt kattava?--Nedergard (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 08.19 (EET)

PS. Jos halutaan kertoa kulttuurieroista ja tavoista, niin silloin löytyy kyllä lähteitä liiankin kanssa...--Nedergard (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 08.23 (EET)

nyt mä en enäämuista miksi aloitin keskustelun täällä enkä itse vertaisarvioinnissa; taitaa olla paras siirtyä sinne. Onko infopedia kelvollinen lähde  ? --Tappinen (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 09.08 (EET)

Infopedia on mielestäni itse asiassa varsin hyvä lähde: Singaporen Kansalliskirjaston ylläpitämä, toimituksellinen sisältö, lähteet mainitaan ja jopa vielä muuta kirjallisuutta. Eikä ole en-wikin kopio vaan useimmiten parempi... Siirtomaa-aika-artikkelien heikkous on tiukka keskittyminen vain Singaporeen, mutta Singaporesta kirjoitettaessa se ei tietenkään haittaa ;)--Nedergard (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 09.16 (EET)

Vastustan kaupunkikuvan siirtämistä kokonaisuudessa kulttuurin alle. Kaupungistuminen ja kaupunkirakenne kuuluvat ehdottomasti lähemmäksi maantiedettä kuin kulttuuria. Nähtävyydetkin ovat periaatteessa kulttuurimaantiedettä, mutta niiden voisi tulkita olla lähempänä kulttuuria (tosin ne sopii usein kaupunkikuvan yhteyteen). Kielet pitäisin myös kokonaisuudessa väestössä, sillä niin on kaikissa muissakin valtioartikkeleissa. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 09.47 (EET)

Politiikasta sen sijaan kulttuuriin voisi siirtää asiat, jotka liittyy mediaan. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 10.10 (EET)

Tuossa on tietenkin myös perää. Kun hain noita mahdollisia kulttuurilähteitä, niin törmäsin käsitteesseen "Signaporean identity" (Singaporelaisuus tai Singaporelainen identiteetti). Siitä tuli nyt mieleen, että tuollainen osio sopisi kulttuuripuolelle. Sinne tulisi Speak Mandarin- ja Speak Good English -kampanjat (samalla Singlish-jutut siirrettäisiin Väestöön kielen kohdalle) sekä Racial Harmony Day ja Religious Harmony Act. Valtiovalta näyttää tuolla kiinnittäneen paljon huomiota jonkinlaisen yhtenäiskulttuurin luomiseen, joka kuitenkin olisi samalla yhtä monimuotoinen kuin väestön kulttuuritausta.--Nedergard (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 10.23 (EET)

Identiteetti on varmaan mielenkiintoinen lisä kulttuuriin. Kyseessä on kuitenkin aika monikulttuurinen valtio, niin ihan olisi mielenkiintoista lukea, mikä tekee singaporelaisen. Sinne voisi tosiaan laittaa noita valtion yhtenäistämiseen liittyviä kampanjoita (ilmeisesti tuo kulttuuriharmonia on tosiaan aika keskeinen asia maan sisäpolitiikassa). Kannatan tuollaista jakoa. --PtG (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 12.05 (EET)

Joo, ryhdyn rakentamaan tuollaista identiteetti-osiota.--Nedergard (keskustelu) 28. lokakuuta 2012 kello 12.41 (EET)

Jatkokehitystarpeita

Kootaanpa tähän VA ja HA keskusteluista sekä muuten esille tulleita tarpeita ennen kuin voi mennä SA-äänestykseen.

• Singaporelainen identiteetti kulttuuriin
• Ehkä muutakin kulttuuria
• Koulutuksen laajennus
• Kuvituksen laajennus
• Maantieteen pääartikkeli (?)
• Lisää asiaa satamatoiminnoista Singaporen satama pohjana
• Pientä säätöä

Luetteloa voi ja pitää jatkaa ja kommentoida. --Tappinen (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.21 (EET)

Johdanto on nykyisellään jopa huono. --PtG (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 23.56 (EET)

Allaoleva siirretty HA-äänestyksen sivulta --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 09.57 (EET)

Jatkokehitystä: kuvitusta voisi lisätä historiaosuuteen ja sijoitella kuvia paremmin. Esimerkiksi maantieteessä kuvia vasemmalle, jottei ne tipu valtiomallinteen alapuolelle ja pois maantietedeosiosta. Historiaosassa tuo hotelli sen historiaa vastaavaan kohtaan, eli alemmas. J.K Nakkila (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 15.30 (EET)

Tarkoittanet Raffles-hotellia? Sitä on hankala sijoittaa historiaan, koska se on yksityisyritys, joka on perustettu 60 v. Rafflesin kuoleman jälkeen eikä siten liity varsinaisesti maan historiaan. Historiaosuuteen löytyy kyllä Commons-kuvitusta - koitan valita sopivan kuvan otsikkoa kohti (paitsi jos kokonaisuudesta tulee liian levoton).--Nedergard (keskustelu) 3. marraskuuta 2012 kello 15.55 (EET)

Shangain sataman villin kasvun takia kaikki Singaporen satamaan liittyvät superlatiivit vanhenevat äkkiä, enkä haluaisi ihan pelkkää numeroluetteloa tehdä tähän (sillekin on paikkansa varmaan pääartikkelissa). Olen etsinyt tuoreita järkeviä lähteitä toistaiseksi tuloksetta. Tietääkö joku mitä on marine gasoil (MGO) suomeksi ? MFO (Marine fuel oil) on en-wikin mukaan sama kuin HFO (Heavy fuel oil), mutta mitä se on suomeksi, ja MDO on meridieseliä. Vaikka nämä ei ehdi äänestyksen loppumiseen tänään, kehitystyö kohti SA-tasoa jatkuu. --Tappinen (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 11.19 (EET)

MGO on ilmeisesti suomeksi kaasuöljy (tai tarkemmin meriliikenteen kaasuöljy). MDO:sta ja MGO:sta käytetään yhteisnimitystä kevyt polttoöljy (vastassa HFO eli raskas polttoöljy). MGO on lisäksi laadultaan parempaa ja kalliimpaa kuin MDO. Lähteinä liikenne- ja viestintäministeriö, joku merenkulkualan loppututkinto ja Turun yliopiston raportti. --PtG (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 11.25 (EET)

Kiitos. Aloitin pääartikkelin Singaporen satama. --Tappinen (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 11.35 (EET)

Lonely planetin mukaan "No direct ferries run between Singapore and Indonesia’s main ports". Laajennan matkustajalauttalikkeneettä liikenne.osaan. --Tappinen (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 11.40 (EET)

Höh! Kuka käyttää Lonely Planettia muuta kuin ensihätään turistimatkoilla?? (Saa sitä toki käyttää, mutta miltei aina löytyy parempia; Indonesian puolen opus on täälläkin työmatkan jäljiltä). Singaporia vastapäätä olevilla Riausaarilla ei tietty ole mitään Indonesian suursatamia. Silti vaikkapa Batamista kulkee lauttoja Singaporeen ja takaisin samaan malliin kuin Helsinki-Tallinna -välillä; ovat tyypillisesti vaan vesibussikokoa, eivät mitään autolauttoja. Yksi liikennöijä esimerkiksi: http://sindoferry.com.sg/, Singaporen puolella aikatauluja erityisesti http://www.singaporecruise.com.sg/index.php/leaving-singapore/ferry/schedules/ (ei ole muistaakseni ainoa, joskin tärkein lauttasatama). Vauraasta Singaporesta käyvät aika paljon huvittelemassa halvemmassa etelässä.--Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 01.19 (EET)

Liikenne Riausaarille onkin jo Liikenne-osiossa. Käytän Lonelyplanettia koska se on sekundäärilähde (toisin kuin yksittäiset lauttayhtiöt) ja koska sen avulla on toivoa saada yhdestä lähteestä maan useimmat reitit ja liikennemuodot ja joskus niiden välistä vertailuakin (jos bussiyhtiö sanoo että bussi on jollain reitillä paljon suositumpi kuin juna, takana ei ole aina koko totuus). --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 14.18 (EET)

Lisäsin aloitetun artikkelin Aiheesta muualle -kohtaan muutamia julkisia perustilastoja maailman suurimmista satamista. Aika paljon tilastoja tehdään suljetummin, maksullisena toimintana vuosikirjoina ja julkaistaan lahdissä muualla kuin netissä. No näissä vuoden 2010 ja 2011 tilastoissa Singapore näkyi killuvan kakkosena, joskaan kokonaisrahtimäärissä satama ei vielä näytä siirtyneen metrisiin tonneihin. Mielestäni on erittäin merkittävä havainto Singaporen talouselämän kannalta, että noin pieni maa killuu kärjen tuntumassa myös konttiliikenteen maatilastoissa, sellaisten pikkuvaltioiden kuin Kiina ja Yhdysvallat jälkeen... Konttiliiketeessä kun yleensä kulkee "arvotavara", erotuksena hiili, malmi, yms kuivabulkki ja nestebulkki (öljy) kuljetuksista. Laivojen liputusmaana Singapore taisi olla suuruusluokassa jossain sijalla 10 tai jotain niillä hollilla (iso tekijä siis), vaikka onkin muistaakseni valkoisen lipun (hyvän laivauskulttuurin, valvonnan ja laadun) maa. Siinä etelässä Indonesia olikin sitten vähintään harmaan ellei mustan lipun maa.--Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 03.13 (EET)

Singaporen omat tilastot on kiitettävästi dokumentoitu; vertailut sen sijaan on vaikeita, koska mm. Shanghai on nopeasti noussut ja laskenut maailmannäyttelyn ja rakennusbuumien myötä. --Tappinen (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 14.18 (EET)

Kannattaa katsoa ennen kuin asiasta lausuu. Yksikään Aiheesta muualle -kohtaan kirjoittajalle aineistoksi lisätyistä ei ollut Singaporen oma tilasto, joten vertailemaan pääsee. Vai kuullostaako joku seuraavista singaporelaiselta taholta: 1. AAPA= American Association of Port Authorities (Yhdysvaltojen satamaviranomaisten yhdistys). 2. IAPH= International Association of Ports and Harbours (käännä itse). 3. WSC= World Shipping Council 4. UNCTAD = United Nations Conference on Trade and Development. Näistä WSC on ehkä eniten "kaupallinen" eli suurien linjaliikenteen toimijoiden muodostama järjestö, joka edustaa (omien sanojensa mukaan) noin 9/10 maailmanlaajuisesta konttiliikenteen aluskapasiteetista. Kontit kulkevat ja ohjataan pääsääntöisesti tunnettujen laivalinjojen kautta vaiheettain ja kustannustehokkaasti perille. --Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 21.01 (EET)

Vuosiluvut

Muokkasin lausetta "Singaporesta tuli Britannian siirtomaa vuonna 1819, ja vuonna 1867 se yhdistettiin Salmisiirtokunniksi." lisäämällä siihen Malakan ja Penangin, koska muuteen se tuntui vajaalta. Mutta selailtuani tätä ja Salmisiirtokuntia käsittelevää artikkelia en päässyt selvyyteen vuosista. Tuntuu, että tässä vuosiluvut ovat väärinpäin, mutta muitakin vuosilukuja (yhdistäminen 1926, kruununsiirtomaaksi 1861) tuntuu olevan. Ropertto IV Ropertius (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 21.14 (EET)