Keskustelu:Sähkö

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

Ari Sihvola (professori, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, Radiotieteen ja -tekniikan laitos) on arvioinut artikkelin aiemman version. Lähde: Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS, rivi 13) Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 19.8.2015.

(Ensimmäinen keskustelu)

Elektroneista tulee sähkön vanha nimi elektrisiteetti.

Kuvittelisin, että sähköisyydelle on ollut nimi ennen elektroneita ja elektronit ovat saaneet nimensä sähkö-ilmiön nimestä. Ja elektrisiteetti olisi tullut suomeen ruotsin tai muiden kielten kautta. --Samulili 13. toukokuuta 2005 kello 16:22:46 (UTC)

Engl. wikipedia: hankaussähköiset ilmiöt tunnettiin liittyen meripihkaan, kreik. elektron, jo parisen tuhatta vuotta sitten. 1800-luvulla löydettiin elektronit ja niille annettiin nimi samasta sanajuuresta. --Aulis Eskola 16. toukokuuta 2005 kello 11:55:46 (UTC)

Kuka on varsinaisesti ensimmäisenä hyödyntänyt sähköä? Ei varsinaisesti löytynyt mitään sellaista tietoa jota olisin itse tarvinnut. (--Black Eagle - Hän) 213.138.128.45 10. helmikuuta 2007 kello 12.00 (UTC)

Voisiko olla 1747 ensimmäinen sähköhoito kokeilu, katso artikkeli Sähköhoito.--Wipu 14. helmikuuta 2007 kello 06.31 (UTC)

Kuva

Tungsten, lisäämäsi kaaviokuva[1] on lähteetön: Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa. Kaaviokuvan mukaan energiantuotantoon tarvitaan ydinreaktiot ja polttoainetta. Kuvassa on merkittävä on virhe. EREC:n mukaan tuulivoiman kilpailuvaltti on se, ettei se tarvitse polttoainetta: The No Fuel Solution 2006. Wikipedian tarkoitus on koota väärän tiedon sijaan vertaisarvioitua ja luotettavaa tietoa. Lisäksi viittaus ydinreaktioihin on vihjaileva eikä siten täytä neutraalin kirjoittamisen käytäntöä. Neutraali näkökulma tarkoittaa, että kirjoitettaessa ei väitetä, ilmoiteta, vihjata tai sivumennen huomauteta, että mikään tietty näkökulma olisi totta. Kaaviokuva ei nykymuodossaan täytä mielestäni vertaisarvioidun, lähteellisen, luotettavan ja neutraalin tiedon vaatimuksia. Nykymuodossaan, kuvan voi mielestäni poistaa. Watti 27. maaliskuuta 2008 kello 17.33 (UTC)

(Keskustelu aiheesta sivulla Keskustelu:Uusiutuva energia#Kaaviokuva uusiutuvan energian alkuperästä.) –Muu-karhu 27. maaliskuuta 2008 kello 17.37 (UTC)

Kiistaton yleistieto esim. siitä, että Auringossa tapahtuu ydinfuusio, ei edellytä lähteitä. Keskustelu aiheesta jatkukoon muuten sivulla Keskustelu:Uusiutuva energia#Kaaviokuva uusiutuvan energian alkuperästä. --Aulis Eskola 28. maaliskuuta 2008 kello 18.01 (UTC)

Asiantuntijan arvio

Lähde	Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 16.8.2015.
Arvioitu versio	10. marraskuuta 2013
Arvioinnin tekijä	Ari Sihvola, professori, radiotieteen ja -tekniikan laitos, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Virheettömyys	4/5: En löydä ihan sormella osoitettavia selkeitä asiavirheitä, mutta painotukset ja sananvalinnat ovat välillä hiukan harhaanjohtavia. Esimerkiksi: "sähkö" on toki vaikea määritellä, mutta lukija saattaa hämmentyä, kun heti alussa tulee kaksi ihan erilaista määritelmää: varauksista syntyvä luonnonilmiö ja (kuvassa) erittäin pitkälle jalostettu energiamuoto. Sähkö on yksi neljästä perusluonnonvoimasta (sähkömagnetismi olisi tarkempi kuvaus) ja sen ilmentymä on mm. valo ja koko sähkömagneettinen spektri, mutta niistä ei puhuta mitään koko artikkelissa. Sinänsä on siis tietysti totta, että sähkö on "sähkövarausten yli/alijäämästä syntyvä luonnonilmiö" mutta se ei ehkä ihän olennaista kerro.
Kattavuus ja painotus	3/5: Sähkön ja sähkötekniikan historia tulee kyllä kohtalaisen hyvin esille (Lindellin erinomaisesta kirjasta on selvästi otettu). Hiukan on myös sähkön tuotantoa selitetty. Mutta selvästi on artikkeli aika keskeneräinen. (Katsoin myös ruotsinkielistä versiota, mutta eipä naapurimaakaan ole kovin paljon parempaan päässyt.)
Lähteistys	2/5: Lähteiden merkintä on huolimatonta. Tekstissä on viittauksia peräti kymppiin asti [1]...[10]. Mutta mitään lähdeluetteloa ei ole! On kyllä mainittu kirjallisuuden kohdalla kaksi kirjaa, ja ne toki ovat hyviä ja luotettavia. Ja tekstiä on niistä selvästi otettu, kuten jo huomautin. Mutta voin kuvitella lukijan turhautumisen, kun yrittää päästä lähteille, joita ei ole listattu.
Tuoreus	3/5: Sähkö on tietysti jo niin vanha ilmiö (tuhansia vuosia), että artikkelin ei tarvitse ollakaan aivan viimeisintä muotia. Mutta ehkä olisi voinut olla jonkin verran enemmän asiaa uusimmista sähköntuotantomuodoista ja kulutuskäyttäytymisestä, aurinko-, tuuli- ja ydinvoimasta.
Neutraalius	4/5: Sähkö luonnonilmiönä on sinänsä sen verran neutraali, ettei kovin paljon eri näkökulmia ole. Tietysti tekniikan historian ystävä voi hiukan ihmetellä, miksi Franklinista (sinänsä erittäin merkittävästä tutkijasta/valtiomiehestä) on suurikokoinen potretti, mutta monesta muusta, ehkä merkittävämmästä, tiedemiehestä on korkesintaan maininta.
Selkeys	3/5: Artikkeli koostuu monesta osasta, joita on hiukan hämmentävää lukea järjestyksessä, kun tyyli ja syvyys vaihtuvat ja toistoa tulee. Välillä on ihan sujuvaakin tekstiä (ja plussana mainitsen, että Ampère on kirjoitettu oikein - tuon nimen näkee suomenkielisissä yhteyksissä aina kirjoitetun virheellisillä aksenteilla tai kokonaan ilman). Esimerkiksi Coulombin havainnot mainitaan sekä ennen 1800-lukua että myös kohdassa 1800-luvulla (joka jälkimmäinen kappale on selvästi kovin vajavainen: pitkä viimeinen lause neljästä Maxwellin yhtälöstä tähtää kyllä oikeaan, mutta tuskin kertoo kovinkaan paljon maallikkolukijalle kömpelöllä rakenteellaan – "kuinka..., kuinka...")

--Dodi 8238 (keskustelu) 17. elokuuta 2015 kello 00.29 (EEST)