Keskustelu:Ritarihuone

Aktiiviset keskustelut

Aatelisherroja koskeva lainsäädäntöMuokkaa

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Petri Krohn --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 14.57 (EEST)

Ilmoitit (siis käyttäjä Krohn) että ritarihuoneesta on laissa säädöksiä. Kovallakaan työllä en sitä löytänyt, joten annatko linkin. Ainoat löytämäni artikkelit koskivat kieltoa vaakunan ja nimen käyttöönotosta ja laki säätyjen erioikeuksien lopettamisesta: Ritarihuonejärjestys ja Laki säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta (971/1995). Missä on se mainitsemasi laki? --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 13.51 (EEST)

Nimen käyttöönoton suhteen tuo ei ole erityisoikeus, sillä mitään muutakaan käytössä olevaa tai Suomessa väestötietojärjestelmään kirjattua sukunimeä ei saa ottaa ilman erityistä syytä, jos ei kuulu kyseiseen sukuun suoraan alenevassa polvessa. —B. Nuhanen 7. huhtikuuta 2009 kello 14.19 (EEST)
Sekin pykälä on siten oikeastaan tehty tarpeettomaksi myöhemmällä lainsäädännöllä. Vuonna 1918 sai varmaankin vielä yleensä ottaa minkä nimen halusi, eikös koko sukunimipakko ole aika tuore ilmiö? Nähtävästi ritarihuone onkin sitten enää korkeintaan kalastusseuraan verrattava yhdistys, paitsi että siellä muistellaan menneitä eikä kalastella saaliita. --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 14.23 (EEST)
Nimen osalta se ei ole ristiriidassa uudemman lain kanssa. Se on ehkä merkitykesttömäksi jäänyt, mutta ei kumottu. Sukuvaakunoista taas tuskin uudempaa lakia edes on. -KLS 7. huhtikuuta 2009 kello 14.36 (EEST)
Sitä ei voi pitää erityisoikeutena, jos kaikilla suomalaisilla on samat oikeudet. Puhe oli nimenomaan siitä, onko aateliston erityisoikeuksista määrätty lailla jotain. —B. Nuhanen 7. huhtikuuta 2009 kello 14.48 (EEST)
Ehkä lainsäätäjä on tavallaan unohtanut kumota tuon Ritarihuonejärjestyksen pykälän, joten se on vielä virallisesti voimassa, vaikkei sisälläkään mitään sellaista, mikä ei muusta lainsäädännöstä kuten sukunimilaista muutenkin seuraisi. Samoin voi olla laita joidenkin muidenkin kohtien. Mutta Suomen Laki -teokseen ei Ritarihuonejärjestystä ei enää vuosikymmeniin painettu eikä sitä ole Finlexissäkään. Edes tuossa vuoden 1995 laissa (971/1995) ei mainita ritarihuonejärjestystä kumottavien lakien joukossa. -KLS 7. huhtikuuta 2009 kello 15.24 (EEST)
Niin sitten varmaan on, että se on katsottu kumotuksi. Etsin Finlexin ja Suomen lain läpikotaisin, enkä tosiaan löytänyt niitä sieltä. Ihmetteli, koska Suomen laissahan pitäisi olla kaikki voimassa oleva lainsäädäntö. Mutta näin se vaan on, ja kun Krohnkin on hiljaa, kai sekin asiasta todistaa. --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 15.34 (EEST)
Tuosta ritarihuonejärjestys-linkistä löytyi tosiaan vain yksi pykälä: "Älköön kukaan ottako aatelissuvun nimeä tahi vaakunaa." Kokonaisuudessaan en löytänyt sitä mistään Googlellakaan. Onko siitä kaikki muut pykälät kauan sitten kumottu? Ainakin sikäli ne koskivat aatelisarvojen myöntämistä, vuoden 1919 hallitusmuodon on katsottava kumonneen ne (vaikkei siinä suoraan sanottukaan, että ne ja ne ritarihuonejärjestyksen pykälät kumotaan). Siinähän oli tällainenkin pykälä (jota nykyisessä perustuslaissa ei enää ole): "Älköön tasavallassa myönnettäkö aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja." Ilmeisesti tämän ei kuitenkaan ole katsottu kumonneen sitä ennen myönnettyjä aatelisarvoja eikä edes niiden periytymistä vuoden 1919 jälkeen syntyneille. Mutta onko Suomen aateli enää virallisestikaan muuta kuin yhdistys, jonka jäseniksi pääsevät vain tiettyihin sukuihin kuuluvat? Sellainen yhdistys on kyllä olemassa. Ritarihuoneen sivuilta (http://www.ritarihuone.fi/fi/linkit) löytyi maininta yhdistyksestä nimeltä Suomen aatelisliitto r.y. (Finland Adelsförbund r.f.), ja linkin takana (http://www.aatelisliitto.fi/sve) sille ilmoitetaan osoitekin: Riddargatan (Ritarikatu) 1, siis Ritarihuoneen osoite. -KLS 7. huhtikuuta 2009 kello 14.36 (EEST)
P.S. Eikö tämä kuuluisi pikemminkin Suomen aateli-artikkelin keskustelusivulle? -KLS 7. huhtikuuta 2009 kello 14.36 (EEST)
Ritarihuone on sopivampi ja sopivasti sivu oli tyhjänä odottamassa keskustelua. --Ulrika 7. huhtikuuta 2009 kello 14.58 (EEST)
Koska Suomessa ei myönnetä perinnollisiä arvonimiä, jotka voisivat olla esim. ns. aateliarvoja. Muutoin Belgiassa moista ilmenee ja muissakin kunkkumaissa. Kun lisäksi tuollainen tittelin periytyminen isältä vanhimmalle pojalla on täysin perustuslain tasa-arvonpykälien vastainen, niin sitä ei voi olla missään suomalaisessa läinsäädännössä. Eli meillä ei voi olla virallisia aateliarvoja, joten ei ole virallista aatelistoakaan. Ne arvot ovat lähinnä miehistä isottelua. Ja minusta on hyvä, että niitä ei ole. Muuten Ulrikan vertaus kalastusseuraan on todella mainio ja vielä sopivakin. Minusta tante baronessa saa siis levätä rauhassa, paronia en edes koskaan nähnyt;) --Alexius Manfelt 11. huhtikuuta 2009 kello 17.30 (EEST)
Kuten Ulrika jo totesi, viimeisest säätyerioikeudet kumottiin Suomessa vasta vuonna 1995. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950971). 1930-luvun Isossa tietosanakirjassa (artikkeli Säätyerioikeudet) mainittiin, että silloin aatelisten erioikeuksista oli vielä voimassa muun muassa vapaampi oikeus määrätä testamentilla kaupungissa olevasta kiinteistöstä. Finlex-tietokannasta (säädökset alkuperäisenä -osastossa, jossa on kumottujakin lakeja) käy myös ilmi, että vielä vuonna 1925 säädettyyn ottolapsilakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1925/19250208) katsottiin aiheelliseksi sisällyttää tällainenkin lause (5 § 2. mom): "Ottolapsi» ei saa oikeutta aatelisen ottovanhemman aatelisarvoon." Tuskinpa näin olisi säädetty, ellei aatelisarvolla vielä silloin olisi ollut juridistakin merkitystä. (Vuoden 1925 ottolapsilaki on tosin kumottu, kun adoptiosta vuonna 1979 säädettiin uusi laki, http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1979/19790032, mutta uuden lain 32 §:n mukaan vanhaa lakia sovelletaan yhä, käytännössä lähinnä perintöoikeutta koskevilta osiltaan, henkilöihin, jotka sitä ennen oli adoptoitu. Ilmeisesti siitä syystä se vanhakin laki on tallennettuna Finlexiin.) -KLS 14. huhtikuuta 2009 kello 09.44 (EEST)
Toisaalta täällä: http://www.ritarihuone.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistotanaan/ annetaan ymmärtää, että vuoden 1918 Ritarihuonejärjestys olisi edelleen voimassa, ainakin siltä osin kuin se koskee aateliskokousten järjestämistä joka kolmas vuosi. -KLS 18. kesäkuuta 2010 kello 17.26 (EEST)
Palaa sivulle ”Ritarihuone”.