Keskustelu:Piikkiön rautatieasema

Viimeisin kommentti: 3 vuotta sitten käyttäjältä Johannes sankari aiheessa Arkistoitu vertaisarviointi

Arkistoitu vertaisarviointi muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

[=== Piikkiön rautatieasema ===

Alistan artikkelin vertaisarvioinnille. Tavoitteena "Hyvä artikkeli" tai mahdollisesti jopa "Suositeltu artikkeli". Tietoa artikkelia varten on haettu Kansallisarkistosta (Granholmin alkuperäiset piirustukset asemasta), Maakunta-arkistosta ja Hyvinkäällä sijaitsevasta Suomen Rautatiemuseosta asti, jossa vietin kokonaisen päivän arkistoja lukemassa. Lähteinä lisäksi tutkittu vanhoja paikallislehtien digitointeja aina 1800-luvulta saakka. Olen lisäksi parantanut aihetta käsitteleviä artikkeleja (kuten Bruno Granholm) ja luonut artikkelin vaatiman uuden sivunkin (Kevolan seisake). Toivon palautetta artikkelin parantamiseksi entistäkin paremmaksi. Johannes_sankari (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 20.35 (EEST)Vastaa

Pistän tähän viestin, että muistan lukea artikkelin huolella läpi ja antaa kunnon palautteen. Pikaisella silmäilyllä näyttäisi joka tapauksessa ehdottoman Suositeltavalta. --Miihkali (KM) 31. elokuuta 2020 kello 09.46 (EEST)Vastaa
@Miihkali: Kiitoksia, mukava kuulla. Johannes_sankari (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 10.08 (EEST)Vastaa
Tehty uusi pikkuartikkeli rautatieaseman ja rantaradan kiskotuksesta (Bolckow, Vaughan). Johannes_sankari (keskustelu) 1. syyskuuta 2020 kello 12.56 (EEST)Vastaa
Yksi kysymys viitteistykseen liittyen. Viitteet on tekstiin merkitty ennen välimerkkiä; esim. ”Maailma on hyvä paikka elää[1].” Wikipediassa (ja toisinaan tieteellisessäkin kirjallisuudessa) tällä on ollut tapana vihjata, että merkitty lähde ei kata kaikkea edellä olevaa tekstiä vaan pelkästään edeltävän virkkeen. Miten on tämän artikkelin laita? Oletan, että viitteistys on aukoton, eli artikkelissa ei ole lähteistämättömiä tietoja. Mikäli näin on, viitteet kannattaa siirtää pisteen jälkeen. (Ja mikäli artikkelissa on lähteistämättömiä tietoja, niihin pitäisi etsiä ja merkitä lähdeviitteet.) Missä olet muuten lukenut noita vanhoja lähteitä? Niiden sijainnista voisi ehkä mainita lähdeviitteissä. Tai jos ne löytyvät internet-tietokannoista, niin niihin voisi panna linkin.
Kuvia artikkelissa on ehkä vähän liikaakin. Esimerkiksi luvussa Arkkitehtuuri on heti kärkeen kaksi kuvaa, joista toinen sivun vasemmassa ja toinen oikeassa reunassa. Kuvitusta voisi vähän karsia ja rajata kaikkein olennaisimpaan sisältöön. Henkilökohtaisesti en myöskään perusta sivun vasemmassa laidassa olevista kuvista ja pyrin välttämään niiden käyttöä aina kuin mahdollista; ne ovat jotenkin epäesteettisiä. Tämä on toki mielipidekysymys.
Kuvagalleriassa on minun makuuni turhan monta kuvaa. 1920 pikseliä leveällä näytölläkin kuvia on 2 ja puoli riviä. Voisi miettiä, mitkä kuvat ovat todella relevantteja ja mitkä eivät. Alempana lukija kuitenkin ohjataan Wikimedia Commonsiin, mistä näkee kaikki aiheeseen liittyvät kuvat. Artikkelin kuvagalleriaan pitäisi nostaa kaikkein parhaat ja kiinnostavimmat kuvat, joita ikään kuin suositellaan lukijalle. Esimerkiksi maalipinnan alta repsottava ootraus menee jo vähän kuriositeetin puolelle. Samoin sama rakennus samana ajankohtana vähän eri kulmasta ei ehkä ole tarpeen. Toisaalta voisi myös harkita gallerian kuvien koon suurentamista (käytä esim. koodia <gallery heights="150" widths="150">), osassa kuvia on kuitenkin aika paljon yksityiskohtia. Kuvia on tällä hetkellä 24. Ehdotan että niistä karsitaan kolmasosa pois, eli jäljelle jäisi 16 (nykyistä hieman suurempaa) kuvaa.
Asiasisältöä en osaa kommentoida kun en rautateitä tunne, mutta asiantuntevalta ja kattavalta vaikuttaa. En kyllä keksi mitään lisättävää. Ehkä ihan vähän (1 virke) voisi olla aikalaiskontekstista, eli siitä keskustelusta jota ymmärtääkseni tuolloin käytiin Suomen teollistumisesta, valtiojohtoisesta infrastruktuurin rakentamisesta ja yksityisistä rautatiehankkeista.
P.S. Ukko-Pekka-kuva on mahtava! --Miihkali (KM) 3. syyskuuta 2020 kello 21.11 (EEST)Vastaa
@Miihkali: Terve ja kiitoksia palautteesta. Tuo oli uusi asia noihin lähteisiin liittyen, fiksailenpa sen hetimiten kuntoon. Kirjalliset lähteet olen lukenut ihan konkreettisesti kirjoista. Minulla on laaja oma kirjasto josta löytyy ostamiani harvinaisempia opuksia ja lähteitä, mutta kuten mainittu, olen kuluttanut aikaa myös arkistoissa.
Kuvia voin karsia, se tulee oikeastaan vain omasta mieltymyksestäni runsaasti kuvitettuihin artikkeleihin, koska tiedän, että runsas kuvitus kannustaa ihmisiä lukemaan ja ottamaan selvää asiasta. Tuohon ootrauskuvaan esimerkiksi taas viittaan artikkelin sisällä suoraan, mutta osa kuvista ei kyllä sen suurempaa kontribuutiota tee artikkeliin. Karsin niitä ajatuksella hieman pois.
Ja kiitos, diggaan itsekin tuosta kuvasta. :) Johannes_sankari (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 15.08 (EEST)Vastaa
Asiaa on varsin paljon eikä sitä varmaan tarvinne lisää. Arkkitehtuuriosio on oikein mukava, kun usein tällaisissa keskitytään lähinnä historiaan. Isoin ongelma tässä on ehkä tällä hetkellä paikoin jopa liiallinen yksityiskohtaisuus; monesti esimerkiksi tarkat päivämäärät eivät ole tarpeellisia. Lisäksi tietosanakirjamielessä sulkeiden käyttö on vähän sekavaa. Jos tieto on tarpeellinen artikkelissa, se olisi järkevää kirjoittaa auki. Mutta jos tieto on vain knoppi, sen voisi jättää pois. Teen tähän vielä kielenhuoltoa, sillä sitä tarvitaan samalla. Johdanto voisi olla suositellussa jo vähintään kahden kappaleen mittainen, artikelista löyty kuitenkin hyvin tiivistettävää tietoa johdantoon. Mutta kaikkinensa eiköhän tästä suositeltu saada pienellä työllä. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 23.20 (EEST)Vastaa
Olen samaa mieltä siitä, että artikkelia voisi vähän nykyisestä lyhentää. --Miihkali (KM) 7. syyskuuta 2020 kello 11.39 (EEST)Vastaa
@Miihkali:@PtG: Karsin yleispätevää tietoa rautatieasemista yleisesti, joka oli näppärästi siirrettävissä Rautatieasemat-artikkeliin. Se sopii muutenkin paremmin sinne. Johannes_sankari (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 08.31 (EEST)Vastaa
@Miihkali:@PtG: Ja nyt on aloituskappaletta täydennetty ja jaettu se kahden kappaleen mittaiseksi.
Lisäsin artikkeliin hiukan väliotsikoita. Yrjö Nikulaisen lipun kuva mietityttää vähän. Ei siksi, että se olisi huono tai ei sopisi artikkeliin. Sen asettaminen sivun vasempaan laitaan vain aiheuttaa sen, että sisennykset eivät isolla näytöllä näy, jolloin sitaatit eivät oikein erotu muusta tekstistä. Toisaalta kuvan siirtäminen oikealle tekisi oikeasta sivun reunasta hyvin ahtaan. --Miihkali (KM) 8. syyskuuta 2020 kello 09.10 (EEST)Vastaa
@Miihkali: Huomasin, hyvää työtä. Useammat otsikot tekevät artikkelista ilmavamman. Ja joo, tuo Nikulaisen lippu on vähän ongelma. En haluaisi siirtää sitä kuitenkaan Galleriaan, koska se sopii tuohon kohtaan ajankohtansa puolesta ja on hyvin harvinainen, uniikki esine joka nivoutuu monella tapaa asemaan. Noin vahvasti aseman historiaan linkittyviä tavaroita en ole juurikaan edes löytänyt muita. Johannes_sankari (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 20.26 (EEST)Vastaa
Pari kommenttia: 1) "Piikkiön asema, kuten muutkin vanhat rautatierakennukset, eivät vastaa käyttöominaisuuksiltaan nykyaikaista rakennusta." Tämä jää vähän epämääräiseksi heitoksi. Periaatteessa tuo varmaan itsestäänselvyys, mutta toisaalta mihin tällä viitataan. Miksei vastaa? 2) "Rakennuksen nykyinen omistaja aikoo kunnostaa rakennuksen vanhaa kunnioittaen perinnemateriaaleilla, kuten aikakauden mukaisilla maaleilla ja tapeteilla." Tähän kohtaan voisi laittaa myös hieman täsmennystä vuosiluvuista, koska siis tällaista on luvattu. Futuurissa olevat asiat vanhentuvat tietosanakirja-artikkeleissa vauhdilla. Esimerkiksinäin "omistaja kertoi vuonna 2019 kunnostavansa rakennuksen..." --PtG (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 22.49 (EEST)Vastaa
@PtG: Totta, tuo jäi tekstiin vahingossa. Senkin piti siirtyä uuteen artikkeliin. Ja asemaa on jo kunnostettu, joten futuurin voi korjata. Asema myytiin 2016 ja neljässä vuodessa on jo aika monta huonetta jo fiksailtu. Johannes_sankari (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 09.26 (EEST)Vastaa

Lupaava artikkeli -ehdotus muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Johannes_sankari (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 11.52 (EEST)Vastaa

Alkaa olla jo aika korkeammalla tasolla ainakin laajuutensa puolesta. Onko esimerkiksi nykykäytöstä muuta tietoa kuin se, että tavaraliikenne sitä käyttää? Paljonko tavaraa kuljetataan? Ei tarvi lupaavuuteen, mutta voisi kyllä miettiä ainakin hyväksi. Kielenhuoltoa täytyy tehdä vielä. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2018 kello 19.17 (EEST)Vastaa
Käy lupaavaksi, mahdollisesti hyväksikin. Hyvää työtä. Suosittelen silti viemään artikkelin vertaisarviointiin ennen mahdollista HA-äänestystä. --Sblöbö (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 13.08 (EEST)Vastaa
Muuten varmaan hyvä, mutta siellä on muutama viitteetön kohta. J.K Nakkila (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 17.29 (EEST)Vastaa
Niinpäs olikin useita, lisäsin lähdepyyntöjä. Nyt herää samalla kysymys, että onkohan viitteistämättömiä kohtia myös "piilossa" tekstikappaleiden ja muiden viitteiden sisällä. --Sblöbö (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 01.32 (EEST) edit. Tarkistamaanhan tuota ei pysty, kun lähteinä on käytetty pääasiassa kirjoja. --Sblöbö (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 01.35 (EEST)Vastaa

Hei ja kiitoksia kommenteista sekä parannusehdotuksista! Olen aloittanut jo artikkelin parantamisen lähdemerkintöjen parissa, mutta joidenkin osalta täytyy tutkia vielä lähdekirjallisuutta enemmän. Miten artikkeli viedään vertaisarviointiin HA-äänestystä varten jahka olen saattanut korjaukset loppuun? Johannes_sankari (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 12.41 (EEST)Vastaa

Tässä ohjeet. --Sblöbö (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 12.56 (EEST)Vastaa
Kiitoksia! Johannes_sankari (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 13.00 (EEST)Vastaa

Lähteettömät kohdat on kai nyt täytetty. Merkitsen lupaavaksi. J.K Nakkila (keskustelu) 7. elokuuta 2018 kello 09.01 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Piikkiön rautatieasema”.