Keskustelu:Paasto

Lisätietoja tästä sivusta

Hippophaë kirjoitti: (Keskustelu) (Luokka:Ravinto-oppi, asiaa pitäisi tarkastella laajemmin kuin vain ortodoksisuuden kannalta)

Olen samaa mieltä, mutta osaamiseni ei riitä kuin tuohon ortodoksiseen osuuteen, jossa siinäkin on vielä täydennettävää.

Toivottavsti löytyy kirjoittajia. HAP Kommentin jätti HAP (keskustelu – muokkaukset). 2. tammikuuta 2005 kello 15.04

Minusta artikkelin voisi rakentaa tähän tyyliin:

Yleistä
  Paasto ja terveys
    Laihduttaminen jne.
  Paastomenetelmät
    Vesipaasto
    Mehupaasto jne.
  Paasto uskonnoissa
    Uskonto 1
    Uskonto 2 jne.

--Samulili 2. tammikuuta 2005 kello 15:25 (UTC)

p ! Paasto; 14:57 . . Hippophaë (Keskustelu) (joulu & pääsiäinen pienellä)

Hippophaë korjasi sanat pienellä. Joulu ja Pääsiäinen ovat ortodoksisia, kirkollisia juhlpäiviä eli niiden nimiä, ja ainakin kirkon piirissä ne halutaan erottaa pääsiäisajasta (pääsiäinen) ja jouluajasta (joulu).En siis ole samaa mieltä asiasta Hippophaën kanssa. HAP Kommentin jätti HAP (keskustelu – muokkaukset).2. tammikuuta 2005 kello 15.21

Ne ovat nimiä, mutta suomen kielen kieliopin mukaan ne eivät ole erisnimiä, joten ne kirjoitetaan pienellä. --Samulili 2. tammikuuta 2005 kello 15:25 (UTC)

Protestantismi muokkaa

Uskonpuhdistajat arvostelivat paastoa ulkoisena toimintana, jolla ei voinut saavuttaa pelastusta, eivätkä eurooppalaiset protestantit usein vietä paastoa.

Vastaus:Protestantit paastoavat kylläkin: Matt 6: 16 - 18 Raamatussa sanottiin: " Kun te paastoatte tehkää se salassa, asiaa ei voida tuoda julki Kristuksen kiellon vuoksi" Pähkinää purtavaksi.! Voisiko asian ilmaista toisin? Kommentin jätti Webradio (keskustelu – muokkaukset). [15. heinäkuuta 2007 kello 04.57]

Buddhalaisuudesta muokkaa

Viimeisin kommentti: 4 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa

Minusta osia buddhalaisuudesta on osin virheellinen ja kaipaisi täydennystä.

Ensinnäkin, munkit ja nunnat noudattavat "pätkäpaastoa", jossa ei syödä puolenpäivän jälkeen. Tämä määritellään Vinaya-ohjeistossa, ja on käsittääkseni kaikkien suuntien buddhalaisille luostarilaitoksille yhteistä.

Lisäksi voisi mainita "dhutangat", joista 4 koskettaa ruokailua. Nämä ovat vapaaehtoisia askeettisia harjoitteita. Englanninkielisestä Wikipediasta: Alms-food-eater's Practice (pindapatik'anga) — eating only food collected on pindapata or the almsround while not accepting food in the vihara or offered by invitation in a layman's house. One-sessioner's practice (ekasanik'anga) — eating one meal a day and refusing other food offered before midday. (Those Gone Forth may not, unless ill, partake of food from midday until dawn the next day.) Bowl-food-eater's Practice (pattapindik'anga) — eating food from his bowl in which it is mixed together rather than from plates and dishes. Later-food-refuser's Practice (khalu-paccha-bhattik'anga) — not taking any more food after one has shown that one is satisfied, even though lay-people wish to offer more.

Paastoaminen ja erilainen ruoan rajoittaminen on myös buddhalaisten maallikkojen keskuudessa yleistä, joten mielestäni on väärin väittää, ettei buddhalaisuudessa paastota. Hyvä lähde voisi olla tämä artikkeli: https://www.urbandharma.org/udharma9/fasting.html

Saatan itsekin viilata tuota kohtaa artikkelissa, jos ei siihen kukaan muu tartu.

Matiasw (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 12.49 (EET)Vastaa

Lisää aihe