Keskustelu:Omenainen

Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten käyttäjältä PtG aiheessa Lupaava artikkeli -ehdotus

Tuo toisen maailmansodan aikainen juttu vaikuttaa aika ihmeelliseltä. Mahtaako se perustua vain johonkin paisuteltuun kuulopuheeseen? Lähdehän on kyllä annettu, mutta kiinnostaa vain itse asiana.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.08 (EEST)Vastaa

Tarttis varmaan vilkaista noita lähteessä mainittuja lähteitä: Lasse Sjöströmin Ikivanha väylä Turusta Tukholmaan ja Altti Holmroosin Saarilla sattunutta. --Lax (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.11 (EEST)Vastaa
Näköjään lähteenä käytetyn blogin kommenteissakin on ihmetelty samaa. Kyllä tämä vaikuttaisi hiukan ihmeelliseltä.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.13 (EEST)Vastaa
Turun kaupunginkirjaston tietokannan mukaan toinen kirja on nimeltään Saarilla sattuneita. --Lax (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.22 (EEST)Vastaa
Eka Metsävuori: ”Ominainen, valittavien sielujen saari”, Saaristomerta, kirkkoja ja kirkkolaivoja, s. 102. , 2001. isbn 951-9129-42-1 näyttäisi olevan paras lähde joka itselleni tuli vastaan. Metsävuori on julkaissut ensimmäisen kerran kirjassa olleen Omenaista koskevan osuuden kirjassaan Saaristomerta pinnan päältä ja vähän altakin vuonna 1988. Uudemmassa painoksessa teksti oli muuttunut sen verran, että siihen oli lisätty maininta ettei Metsävuori ollut löytänyt todisteita sotamorsiammien mereenheittämisestä. --Zache (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.19 (EEST)Vastaa
Tärkeä lisäys, koska ns. yleisellä elämänkokemuksella herää ihmetys, ettei tällainen olisi laajemmin tiedossa. Muutenhan tuollaiset sodanaikaiset tapahtumat, joissa joko siviileitä tai tai sotilaita olisi saanut surmansa erikoisissa olosuhteissa tunnetaan nykyään hyvin vaikka ne jopa aikanaan olisivat olleet vaiettuja.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.49 (EEST)Vastaa

Lupaava artikkeli -ehdotus muokkaa

  Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli alkaa olla siinä kunnossa, että sitä kehtaa ehdottaa lupaavaksi. Yksi kysymys on, että sopiiko artikkelissa käytetyllä tavalla linkittää sijaintikartasta openstreetmappiin. --Zache (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 13.24 (EEST)Vastaa

Minun mielestäni tämä kelpaa lupaavaksi artikkeliksi. Korjasin muutamia kielioppi- ja välimerkkivirheitä. Artikkeli näyttäisi täyttävän kaikki lupaavan artikkelin kriteerit. Minusta tuo tapa linkittää OpenSteetMapiin sijaintikartasta on hyväksyttävä, vaikka se ei olekaan yleinen käytäntö. --Juusohe!? 30. kesäkuuta 2013 kello 14.10 (EEST)Vastaa
Löytyy näköjään artikkeli Hautasaari (=hautasaari yleisnimenä), jossa aihetta käsitellään Järvi-Suomen näkökulmasta. Nämä kaksi voisi ehkä sopivalla tavalla linkittää toisiinsa. Lisäksi ehkä voisi katsoa em. artikkelin lähteistä, löytyykö sieltä jotain täydennystä tähän tai lisätä maininnan muista hautasaarista tämän artikkelin ao. kappaleeseen. Tämähän tosin näyttää vähän eroavan Järvi-Suomen hautasaarista, mutta tämä erokin voi olla ihan mielenkiintoinen tieto.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 14.41 (EEST)Vastaa
Lupaavuuden suhteen en osaa sanoa olisiko päälähteenä olevien tietokirjojen "journalistinen" luonne kynnyskysymys vielä lupaavan artikkelin tasolla. Mielelläni ehkä tsekkaisin (mutta en siis osaa sanoa, onko se lupaavuuden ehto), onko ao. alueen pitäjänhistorioissa tms. mitään (en tiedä ovatko nyt lähteinä käytettyjen kirjojen kirjoittajat merkinneet käyttämiään kirjallisuuslähteitä). "Virallista" puolta edustavina lähteinähän tässä onkin jo muinaisjäännösrekisteri takuuna siitä, että juttu ei ole pelkkää tarinaa (tai niin, siellähän sanotaan "mahdollinen muinaisjäänös", mutta se kai viittaa vain siihen, ettei ole tutkittu).--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 14.54 (EEST)Vastaa
No siis kaikki nuo kolme kirjailijaa (Metsävuori, Holmroos ja Sjöström) ovat kirjoittaneet useita saaristoaiheisia kirjoja jotka perustuvat vaihteleviin lähteisiin sekä kirjailijoiden omiin haastatteluihin ja tutkimuksiin. Varsinkin Holmroos ja Sjöströmin kirjat ovat aika viihteellisiä ja kertovat mielenkiintoisia yksityiskohtia eri paikoista. Metsävuoren ote on vähän vakavampi ja hänen kirjoissaan on kirjan lopussa hänen käyttämiään lähteitä, mutta niitä ei ole kohdistettu mitenkään kirjan sisältöön. Luultavasti mm. Turun sanomien arkisto on ollut käytössä. Jos oikeasti haluaisi lähteä kaivelemaan lähteitä, niin todennäköisesti tuo saaren siunaaminen hautapaikaksi ja sitä edeltäneet tutkimukset ovat uutisoitu aikanaan. --Zache (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 22.31 (EEST)Vastaa
Tämäntapaisissa aiheissa on usein tuurista kiinni, onko muistitietoa käytetty vain "journalistisesti" vai missä määrin on myös tieteellistä tutkimusta. Esim. Pirkko Jaakolan kuunnelman Eksyssuon lapset kerrotaan perustuvaan todelliseen tapaukseen (artikkelin kuvassa näkyy suolla oleva risti vuosilukuineen), mutta journalististen lähteiden antamat tiedot ovat vaihtelevia. - Enkä tiedä, onko tieteellistä tutkimusta - voi ehkä ollakin esim. paperijulkaisuissa jotka eivät ole netissä. Kun taas toinen loimaalaisen kansanperinteen aihe, noita Rättäkitti, josta Pirkko Jaakola myös on kirjoittanut kuunnelmaan, ja josta myös on journalistisissa lähteissä vaihtelevaa tietoa, on ollut tieteellisen tutkimuksen kohteena sekä vuosikymmeniä sitten kansanperinteen kerääjien toimesta että myöhemmin kansatieteen gradussa, ja siitä saisi näiden pohjalta vaikka hyvän artikkelin. Ja tässäkin, jos aihe kiinnostaa, pitäjänhistorioista ehkä voisi löytyä jotain - tai sitten ei. Lehdissäkin on kyllä joskus oikein pätevää tietoa (esim. Klovaharun, Loimaan sakaristo, Urho Hietanen, joissa joutuu etsimään kai paperilehden jos koko juttu ei ole netissä, mutta jokaisesta on koko sivun tai usean sivun erittäin pätevä juttu - kun taas joskus jutut vastaavista aiheista voivat olla hyvin summittaisia).--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 22.47 (EEST)Vastaa
Minusta kelpaa lupaavaksi. Seuraaville tasoille sitten voi etsiä muitakin lähteitä. --PtG (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 09.59 (EEST)Vastaa
Joo, kyllä tämä tällä tasolla varmaan on kelvollinen.--Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 10.01 (EEST)Vastaa
Luokittelusta en osaa sanoa, olisiko Luokka:Suomen muinaisjäännökset mahdollinen, kun luokitus muinaisjäännösrekisterissä on "mahdollinen muinaisjäännös".--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 15.01 (EEST)Vastaa

Arkistointi tapahtu aika hätäsesti, joten jos tässä parin päivän aikana tulee vielä vastalauseita, arvio pitäisi varmaan avata uudestaan. --PtG (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 18.20 (EEST)Vastaa

No jaa... keskustelussa oltiin erittäin yksimielisiä siitä, että artikkeli kelpaa lupaavaksi, joten arkistoin keskustelun aika (lue: liian) nopeasti. Ehkä se olisi voinut olla siinä pidempäänkin. Avataan uudelleen. Minulla ei ollut tietoa tuosta 3 vuorokauden aikarajasta, ja luin vaan nopeasti tuolta käytäntösivulta sen "muutaman päivän". --Juusohe!? 1. heinäkuuta 2013 kello 18.31 (EEST)Vastaa

Tyyliä saisi hioa. Tässä on vielä journalismin ja historiikkien "saaren synkkä historia" -maalailua. --Thi (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 23.42 (EEST)Vastaa

Paransin tyyliä.--Juusohe!? 3. heinäkuuta 2013 kello 10.32 (EEST)Vastaa

Ehkä nyt on ollut jo tarpeeksi kauan arvioinnissa. Tyylikn on mielestäni nyt parempi, joten merkitsen. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 10.25 (EEST)Vastaa

Sijaintikartta muokkaa

 
Omenainen
Rymättylä
Nauvo
Korppoo
Kartta 1
 
Omenainen
Rymättylä
Nauvo
Korppoo
Kartta 2
 
Omenainen
Rymättylä
Nauvo
Korppoo
Kartta 3
 
Omenainen
Rymättylä
Nauvo
Korppoo
Kartta 3 (tarkoitus olla nro 4?)
 
Omenainen
Rymättylä
Nauvo
Korppoo
Kartta 5

Olisi hyvä olla olemassa jokin mallineen Malline:Location map Baltic Sea tapainen kartta pelkästä Saaristomerestä saarineen, jolloin karttaan pystyisi koordinaattien perusteella sijoittamaan pallukoita (Malline:Sijaintikartta). Silloin näkisi paremmin missä kohdassa Saaristomerta tämä saari oikein sijaitsee. --Raksa123 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 03.16 (EEST)Vastaa

Ookko yrittänyt zoomailla artikkelissa tällä hetkellä olevaa karttaa...? --Lax (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 09.56 (EEST)Vastaa
Lisäsin kartan. --Zache (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 14.39 (EEST)Vastaa
Galluppi, kumpi kartoista on parempi? --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 18.48 (EEST)Vastaa
Lisäsin gallupia varten vielä kolmannen vaihtoehdon, jossa paikannimien alla ei ole valkoista. Mielestäni siitäkin nimet erottuvat tarpeeksi hyvin. Kartta Malline:Location map Saaristomeri on hieno ja sen rajaus sopii oikein hyvin tähän artikkeliin. Jos sijaintikarttaa käyttäisi muissakin artikkeleissa, niin saarten merkitsemisen kannalta olisi hyödyllistä, jos olisi OpenStreetMap-pohjaisena myös Malline:Location map Saaristomeri (laaja), jossa näkyisi koko Varsinais-Suomeen kuuluva saaristo Hangosta Utön ja Kihdin kautta Kustaviin, kuten tässä kartassa. --Raksa123 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 19.06 (EEST)Vastaa
Tuo kolmas oli läpinäkyvyytensä takia paras. Onnistuisikohan tekstit vielä lihavoimaan? Tai samalla myös pienentämään fonttia hiukan ja lihavoimaan?--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 19.37 (EEST)Vastaa
Tämä versio on kartta numero 5. --Raksa123 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 20.45 (EEST)Vastaa
Alimmaisessa sen sijaan zoomaus on muuttunut mutta pallukat taitavat olla aiemman zoomauksen mukaisesti eli poissa paikoiltaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 11.16 (EEST)Vastaa
Mjoh, {{Location map~}} -mallineeseen piti pistää myös oikea pohjakartta. --Zache (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 11.47 (EEST)Vastaa
Näistä vaihtoehdoista 3 on kuitenkin paras. 4. ei tuo lisäselvennystä paitsi jos olisi tarpeen nimetä laajemman alueen paikkakuntia (Kustavi, Hanko, jne.).--Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 19.34 (EEST)Vastaa

Saaren korkeus muokkaa

Lisäsin saaren korkeudeksi 22metriä, joka on johdettu maanmittauslaitoksen laserkeilausdatasta. Pienoinen ongelma tuossa on, että en ole ihan varma miten tuota dataa ja lastoolsin tuloksia pitäisi tulkita joten arvo voi olla pielessäkin ja jos jollain on kokemusta laserkeilausdatoista niin saa neuvoa :) (Kansalaisen karttapaikan mukaan korkeus on joka tapauksessa 20-25 metriä joten ei 22metriä ihan täysin pielessä ole. ) --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 12.01 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Omenainen”.