Keskustelu:Moderni sodankäynti
Tämän artikkelin poistamista ehdotettiin, mutta poisto ei saanut vaadittavaa kannatusta. Poistoehdotuksen syy oli: omaa tutkimusta Artikkelin ehdottaminen poistettavaksi tällä syyllä uudelleen ei ole suotavaa ilman erityisiä syitä. |
Aineisto myös kirjoittajan kotisivuilla: http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/id66.htm Kirjoittaja: Sakari Ahvenainen 20:02 syys 18, 2004 (UTC)
Tuntuu hyvin korkealentoiselta, teoreettiselta ja yksipuoliselta lähestymistavalta aiheeseen (kuten koko artikkeli sodankäynnin historia). Sotaa kun lähestytään ainoastaan "tiedon välittämisen ja hallinnan" kautta. Sinänsä hyvin mielenkiintoinen lähestymistapa ja osittain perusteltukin, mutta vain yksi tapa ja sekin mielestäni kovin "teknologisesta" ja oudosta näkökulmasta.
Sodankäynnin historiaa kun voi (ja mielestäni pitäisi) lähestyä kokonaisvaltaisemmin mm- taloudellis-poliittisesta ja taktiikka-tekniikka näkökulmista, jotka kummatkin ovat yleisempiä lähestymisnäkökulmia. Useimmissa muissa teoksissa ja "yleisesti" moderni sodankäynti sijoitetaan n. 500 vuotta myöhäisemmäksi kuin tässä artikkelissa. --PV 23. elokuuta 2005 kello 10.33 (UTC)
- Olettamukseksi on materialistinen ja sattumanvarainen. Sodankäynti on yleisesikuntaupseerien suunnittelemaa ammatillista toiminta, mihin nykyään sisältyy vahva elektronisen sodankäynnin ja ilmasodankäynnin komponentti jo valmistelevana vaiheena. Näin ollen sodankäynti on tiedon prosessointia silloin kun vastassa on länsimaa ja kehitysmaa. Jos vastassa ovat samantasoiset maat, ei tällä ole merkitystä, vaan kun kumpikin osapuoli tuhoaa toistensa parhaat aseet, alkaa sodankäynti muistuttaa ensin toisen maailmansodan muotoja, sitten, ensimmäisen maailmansodan muotoja. Näin ollen ei voida sanoa esimerkiksi Irakin Iranin sodan tai Falklandin sodan kestäessä, mikä ominaisuus muodostuu merkittävämmäksi: tiedon prosessointi eli tiedustelu, pommitukset ja ohjukset vain kaasuhyökkäykset ja rintamasota ensimmäisen maailmansodan tapaan. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 10.08 (UTC)
Koko sodankäynnin historian kokonaisuus (ml. moderni sodankäynti) perustuu maailmaan suurimpaan sodankäynnistä tehtyyn tutkimukseen vuosina 1926 - 42 ja sen kaksiosaiseen ja noin 1000 sivuiseen "loppuraportiin" Quincy Wright:"A Study of War". Se on todella "vain" yksi näkemys aiheeseen. Parhaiden Wikipedia- periatteiden mukaisesti muut näkemykset ja kritiikki ovat enemmän kuin tervetulleita. Ei kun tekemään yleisempää taloudellis-poliittista tai taktis-teknistä näkemystä modernista sodankäynnistä. Nykyisen artikkelin voisi silloin jättää esim. alaluvuksi "Evolutionäärinen näkemys moderniin sodankäyntiin". Joku muokkasi jo aivan ansiokkaasti sodankäynnin historian ensimmäisiä vaiheita. Niihin ei muutostarpeita omalta puoleltani. Kokonaisvaltaisuudesta voisi taas todeta, että esim. Karl von Clausewitz käsitelee sodankäyntiä lähinnä ainoastaan kolmantena Wrightin neljästä sodankäynnin vaiheesta. Clausewitz sanoo tulevaisuuden sodankäynnistä lähinnä vain, että se muuttuu (sota on kamelontti), joka on jo sinänsä olleellista. Wrightin teoria sanoo tulevaisuuden sodankäynnistä paljon enemmän, kokonaisvaltaisemmin ja nykykehitystä arvioiden myös uskottavammin. Moderni on määrittelykysymys kuten sodankäyntikin. Jo tästä keskustelusta tulee selväksi aktiiviselle lukijalle, että moderniin sodankäyntiin on ehkä muitakin näkemyksiä. Valitettavan paljon vain muokataan artikkeleita periaatteella "tuntuu joltakin". Jos Wikipediasta aiotaan tehdä jotain joka olisi saavutettavissa, on käytävä paljon tällaisia keskusteluja ENNEN muokkauksia. Terv. Sakari Ahvenainen 28. lokakuuta 2005 kello 19:30:47 (UTC)
- Niin olisi. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 10.08 (UTC)
- Teoriasta sopiminen ennen yhden teorian mukaisen artikkelin kirjoittamista on hankalaa, koska keskustelulla ei ole ennen tämän artikkelin kirjoittamista yhteistä perustaa. Maailmanhistoriallinen näkökulma sodankäyntiin yhteiskuntatieteenä on tietenkin kaiken kattava, mutta tavanomaisessa kokemuspiirissä yksille sota on jopa korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon vaativa ammatti, toisille se on asevelvollisuutena kansalaisvelvollisuus ja monille se on uhka. Yleensä taktiikan ja strategian puolivälissä sotaa ajatellaan ulkopolitiikan jatkeena niin kuin Clausewitz.
- Nykyaikaista sotaa on vaikea arvioida, koska Falklandin sota oli viimeinen tasavertaisten osallistujen nykyaikainen sota - ei kehitysmaasota. Siinä osapuolet tuhosivat toistensa parhaita lentokoneita ja laivoja ja mikäli sitä olisi jatkunut, olisi sodittu varusteiden loppuessa yhä vahemmalla aseistuksella ja vanhemmin keinoin tai sitten Britannia olisi lopettanut sodan ydinaseella. Kun nykyaikaista sotaa on vaikea arvioida, on empirian puutteessa vaikea ennustaa, millaista nykyaikainen sota tasavertaisten kesken olisi. Auru Aro 5. toukokuuta 2006 kello 19.22 (UTC)
Totaalinen sota ennen Göbbelsiä
muokkaa"Sodankäynti muuttui koko yhteiskuntaa koskevaksi (yleinen asevelvollisuus) ja lopulta totaaliseksi ja koko maailmaa samalla koskettavaksi (I ja II maailmansota)."
- Eikö Vanhassa testamentissa käydä totaalista sotaa, missä voiton tuloksena tulee surmata hävinnyt kansa, siis toimeenpanna kansamurha ja joukkotuhonta? Ainakin Jahve velvoitti Saulin käymään tämänkaltaista sotaa. Häviäjille tulee karkoitus ja/tai kuolema. Lokaalisti tämä on totaalista sotaa vai kuinka? Auru Aro 5. toukokuuta 2006 kello 19.25 (UTC)