Avaa päävalikko

Carl von Clausewitz

preussilainen kenraali ja sotateoreetikko
(Ohjattu sivulta Karl von Clausewitz)

Carl Philipp Gottlieb von Clausewitz (1. kesäkuuta 1780 Magdeburg, Preussin kuningaskunta16. marraskuuta 1831 Breslau, Preussin kuningaskunta) oli preussilainen kenraali ja yksi kuuluisimmista sotateoreetikoista. Hänen kirjansa ”Vom Kriege” (osaksi suomennettu Sodankäynnistä) julkaistiin postuumisti kolmiosaisena vuosina 1832–1833. Tutkimustyö jäi kesken von Clausewitzin kuoleman takia.[1]

Carl von Clausewitz
Von Clausewitz Preussin palveluksessa Karl Wilhelm Wachin maalaamana
Von Clausewitz Preussin palveluksessa Karl Wilhelm Wachin maalaamana
Henkilötiedot
Syntynyt 1. kesäkuuta 1780
Magdeburg, Preussin kuningaskunta
Kuollut 16. marraskuuta 1831 (51 vuotta)
Breslau, Preussin kuningaskunta
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Preussin kuningaskunnan lippu Preussin kuningaskunta
Venäjän keisarikunnan lippu Venäjän keisarikunta (1812–1813)
Palveluvuodet 1792–1831
Taistelut ja sodat Ranskan vallankumoussodat
Napoleonin sodat
Sotilasarvo kenraali

Von Clausewitzin tutkimusten pääongelma oli selittää aikakautensa mullistus, Napoleonin sodat. Sodankäynnistä oli yksi ensimmäisistä nykyaikaista sotilasstrategiaa käsittelevistä kirjoista.

Von Clausewitz palveli Venäjän armeijassa vuosina 1812–1814. Hän toimi Preussin sotakorkeakoulun johtajana vuosina 1818–1830. Von Clausewitzin teos ”Vom Kriege” on vaikuttanut moniin sodanjohtajiin ja poliitikkoihin. Sen strategiset opit hallitsivat ajattelua sodanjohtotasolla ensimmäiseen maailmansotaan asti. Teoksessa tulee esiin käsite totaalinen sota, jonka mukaan sotaa käydään kaikkia vihollisen kohteita vastaan, myös siviilejä ja yksityisomaisuutta.[1]

Sisällysluettelo

Von Clausewitzin sodankäynnin maksiimitMuokkaa

  • sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
  • sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
  • sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
  • voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen
  • ratkaisutaistelun tärkeys
  • sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä
  • taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa
  • strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan päämäärän saavuttamiseen
  • sota on väkivallan käyttöä eikä siinä ole rajoja
  • sota on kameleontti, siis jatkuvasti muuttuva ilmiö
  • jokainen sota on erilainen eikä sota ole siis teoretisoitavissa
  • edelliseen liittyen on oleellista sotapäällikön nerous
  • sotatieteen on perustuttava empiiriseen tutkimukseen
  • sota on ihmisten välistä vuorovaikutusta
  • sota on ensisijaisesti mielen vaikutusta mieleen, ei materian materiaan.

Virheellisiä tulkintojaMuokkaa

Kirjassaan Sodankäynnistä käyttämänsä dialektisen tyylin vuoksi Clausewitzia on usein tulkittu virheellisesti ja ristiriitaisesti. Hänen tunnetuin ajatuksensa ”sota on politiikan jatkamista toisin keinoin” (saks. Der Krieg ist eine bloße Fortsetzung der Politik mit anderen Mitteln) on muun muassa tämän vuoksi ollut myös useimmin virheellisesti lainattu. Yhdysvaltalaisen historioitsijan Cristopher Bassfordin mukaan lausetta ei tarkoitettu eittämättömäksi totuudeksi. Se oli antiteesi aiemmin analyysissä esitetylle teesille sodasta laajemman mittakaavan kaksintaisteluna. Näistä kahdesta rohkeasta väittämästä muodostettu synteesi löytyy Clausewitzin ajatuksesta ”kiehtovasta kolminaisuudesta” (wunderliche Dreifaltigkeit), jonka mukaan sota on dynaamista, luonnostaan epävakaata vuorovaikutusta toisilleen vihamielisten joukkojen, sattuman ja järkiperäisen laskelmoinnin välillä.[2]

ArvosteluMuokkaa

Kuuluisia Clausewitzin arvostelijoita ovat muun muassa brittiläiset Basil Liddell Hart ja John Keegan, joka on seurannut Liddell Hartin linjauksia.[3] Heidän mukaansa sodanjohdon pitää varoa joutumasta näännytyssotaan. On parempi vaikuttaa vihollisen taistelukykyyn ja -tahtoon kuin sen taisteluvoimaan: pyritään tuhoamisen sijaan väistämään vihollisen taisteluvoima ja isketään sen sijaan niihin tekijöihin, jotka ylläpitävät taisteluvoimaa – huoltoon, energianjakeluun, polttoaineenjakeluun, kauppaan, viestiyhteyksiin ja moraaliin.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Clausewitz, Carl von: Sodankäynnistä. (Vom Kriege, 1832.) Käsikirjaksi muokanneet ja selittävällä jälkisanalla varustaneet Wolfgang Pickert ja Wilhelm Ritter von Schramm. Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Art House, 1998 (4. painos 2005). ISBN 951-884-227-2.
  • Strachan, Hew: Clausewitzin Sodankäynnistä. (Clausewitz's On war: A biography, 2007.) Suomentanut Jouni Avelin. Helsinki: Ajatus, 2010. ISBN 978-951-20-7443-3.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 720. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Christopher Bassford: Clausewitz and His Works Viitattu 14.5.2009
  3. John Keegan and the Grand Tradition of Trashing Clausewitz Viitattu 14.5.2009
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carl von Clausewitz.
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: