Keskustelu:Luettelo Lahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kaavioksi

Luettelon voisi tehdä muiden kaupunkien julkisten teosten mukaiseksi. Esimerkiksi tämän mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 09.03 (EET)

Olen justiinsa tekemässä tästä kaaviota alasivullani nro 2.--Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2016 kello 22.33 (EEST) (Jatkoa) Se on nyt tehty ja siirretty artikkeliin.--Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 08.05 (EEST)

Lisättävää

OK - Muraaleja: Nyt ne ovat valmiita! 21 upeaa seinämaalausta eri puolilla Suomea - mikä on suosikkisi?; Iltalehti 9.10.2017. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 23.33 (EEST)

Urheilukeskuksessa, ihan tuon Eläköön Suomi -teoksen vieressä on muistomerkki, josta ei tunnu löytyvän netistä minkäänlaista tietoa. Se on graniittikivi, jossa on laatat "Suomi 75 juhlakivi. Tuotu Virolahdelta, Salpalinjalta." edessä ja "Sotiemme 1939-45 panssaritorjuntakivi pystytetty 9.6.1992" kyljessä. Vieressä on vielä joku toinenkin muistopuu tuon luettelossa mainitun Visakuningatar-koivun lisäksi. Tuo kivi olisi syytä lisätä luetteloon. --Istas (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 22.08 (EEST)

Tuhottua Läpi päivää ei löydy listasta. Lahden kaupunki tuhosi erehdyksessä taideteoksen --Joe K. (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 19.34 (EEST)

Tälläinen tuli vastaan: Malskin sorsat (viittaa Mallasjuomaan): https://lahtiblogi.wordpress.com/2013/05/01/malski-sorsat-maalaus/ . En tiedä onko pysyvämpi vai purkutaidetta. Olisi varmistettava.--Paju (keskustelu) 5. marraskuuta 2018 kello 00.46 (EET)

Artikkelista puuttuu muutama Olavi Lanun työ Radiomäellä ja Pikku-Veskun puistossa. Kaupungin uutinen vuodelta 2017: Olavi Lanun veistoksia Pikku-Vesijärvenpuistoon --Istas (keskustelu) 11. marraskuuta 2018 kello 20.50 (EET)

tällainen osui Google-mapsin kameraan, Vesijärvenkatu 38. Tämä on varmaankin taloyhdiön tilaama ja sen omaisuutta. Lahdessa saattaa olla useitakin näitä, niin niitä ei ole mainittu kaupungin luettelotiedoissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 14.12 (EET)

Toinen tuollainen talon seinässä oleva reliefi on Niemen toimintakeskuksen (kai) seinässä osoitteessa Niemenkatu 75. Teos näkyy Street View:n kuvassa vuodelta 2009, jolloin paikan nimi tosin oli näköjään vielä Lahden suojatyökeskus. En löytänyt netistä mitään tietoa teoksesta. --Istas (keskustelu) 9. tammikuuta 2021 kello 20.03 (EET)

Pyhän Kolminaisuuden kirkon pihalla, Harjukadulta tulevien portaiden vieressä on muistomerkki, jossa teksti "Karjalaan jääneiden vainajien ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rakentajien muistolle Lahden ortodoksinen seurakunta". Netistä ei tuntunut löytyvän mitään informaatiota. --Istas (keskustelu) 28. elokuuta 2021 kello 19.54 (EEST)

• OK - Evakkolasten muistopaasi 2017; Evakkolasten muistopuisto, Mukkulankatu 32 b Mukkulaan muistokivi evakkolapsille; Uusi Lahti 19.7.2017 61.01774|25.66839 --Aulis Eskola (keskustelu) 29. tammikuuta 2023 kello 14.12 (EET)

• OK - Helmi Mynttisen muistolaatta 2023, torin eteläreuna, Aleksanterinkadun varsi Lahden kaupunki laittoi torille muistolaatan Helmi Mynttisen kunniaksi; Yle 9.6.2023 60.98320|25.65570 --Aulis Eskola (keskustelu) 10. kesäkuuta 2023 kello 00.58 (EEST)

• OK - Rantavesien haaveilija Heidi Katajamäki ja Veera Inkeri 2023, Ranta-Kartanon pysäköintitalo 60.98539|25.64959 [1] --Aulis Eskola (keskustelu) 9. elokuuta 2023 kello 17.12 (EEST)

Kuvaamattomat

Kuvaamattomat ja kuvatut Kartalla --Aulis Eskola (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 16.43 (EET)

Huonosti kirjattu ja epätarkka kuva

Korjasin Villehard Martinin ja Urho Heinäsen veistoksesta Taistelun jälkeen 1920 tehtyä kirjausta, siinä oli kuvalle neljä lisenssiä, vain yksi tarvitaan. Kirjauksesta puuttui tietoja ja taideteos-ilmoitus puuttui kahdesta artikkelista.

Kuva Sankariaukion perinnepalusta on "tärähtänyt" ja pitäisi uusia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Sankariaukion perinnepaalun kuva OK --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 17.02 (EEST)

Myös tämä kuva on tärähtänyt, kuvattava uudestaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.22 (EEST)

OK --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 17.04 (EEST)

Artikkelin tila

Lahden luettelosta puuttuu neljän kohteen kuva ja pari on huonosti kuvattua. Lahdessa on tehty teosten siirtoja, kuten erillinen luettelo osoittaa. Kattavuus on käsittääkseni hyvä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 23.29 (EEST)

Radiomäen museoalueen taideteokset pois luettelosta?

Tajusin vasta nyt pitkään artikkelia muokattuani vilkaista projektisivua, jossa todetaan: "jos portit suljetaan yöksi, kyseessä ei ole jakuvasti kenen tahansa oleskelun mahdollistama julkinen paikka". Radiomäen museoalueella on jonkinmoiset aukioloajat tai ainakin portin pielessä on aukioloaikakyltti. Omana havaintona olen tosin todennut, että alue on kyllä ollut auki ja kaikkien saavutettavissa myös noiden aikojen ulkopuolella — tuskin kuitenkaan koko yötä. Pitäisikö nyt artikkelista poistaa kaikki museoalueen taideteokset? Se olisi kyllä harmi, kun alueella on hienoja ja Lahden mittakaavassa varsin poikkeuksellisia teoksia. Mainittujen lisäksi Valtosen, Talevan ja Sirenin teosten lisäksi Radiomäellä on ainakin pari Olavi Lanun teosta, joita luettelossa ei vielä ole mainittu. Jotenkin pidän vääränä, että porttien sulkeminen yöksi tekisi paikasta ja sen taideteoksista ei-julkisia, joskin periaatteellisempi keskustelu taitaa olla syytä käydä projektisivun keskustelussa. --Istas (keskustelu) 1. marraskuuta 2019 kello 19.34 (EET)

Yösulkeminen ei sulje pois listalta. Vähän analogiaa: Monen hautausmaan järjestyssääntö kieltää hautausmailla liikkumisen öisin. Vastaavasti - jos edellytettäisiin 24/7 saavutettavuus - ne ja esimerkiksi "päiväsuljetut" koulujen ja päiväkotien pihojen muistomerkit eivät olisi julkisia muistomerkkejä (lapsilla oppilaitosten aukiollessa kotisrauhaa vastaava yksityisyys koulu/tarha-alueella). --Paju (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 16.20 (EEST)

Pitäisin listassa, Pajulla oli hyvät perustelut. Paikka on kuitenkin saavutettavissa helposti, vaikka alue suljetaan illaksi ja yöksi – luultavasti mahdollisen ilkivallan takia. Voin käydä valokuvaamassa alueen teokset. --Trogain (keskustelu) 13. elokuuta 2020 kello 22.57 (EEST)

Kiitos kommenteista, hyviä huomioita. Pidetään nuo siis listassa. Minultakin löytyy arkistosta joitain kuvia Radiomäen teoksista. Toinen asia, jota olen miettinyt tämän artikkelin kohdalla on lukuisat muistolaatat, joita esimerkiksi yksistään Hennalan varuskunta-alueella on varmaan toistakymmentä sekä Urheilukeskuksessa ja Mannerheimin ratsastajapatsaan aukiolla tusina lisää. Muistolaatoista vain osa on listattu tässä artikkelissa. Projektisivulla todetaan, että isojen kaupunkien kohdalla muistolaatat voisi jättää pois tai niistä voisi tehdä oman artikkelin. Olisiko tähän asiaan näkemyksiä? Istas (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 21.18 (EEST)

Helsingin kohdalla tehtiin niin, että on erillinen luettelo muistolaatoita, joissa on jotain muutakin kuin tekstiä. Pelkät tekstillset laatat eivät ole luettelossa.--Htm (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 22.00 (EEST)

Radiomäellä on Olavi Lanun veistoksia, joilla ei ole teoskylttejä. Muutenkin veistoksista näyttää olevan vaikeaa löytää lähteitä. Kuulostaa hyvältä ajatukselta tehdä laatoille erillinen sivu. Eikö mukana voisi pitää myös tekstimuistolaattoja? --Trogain (keskustelu) 15. elokuuta 2020 kello 00.49 (EEST)

Pentti Papinahon veistos Nastolassa

Löytyi ilmeisesti melko äskettäin nykyiselle paikalleen sijoitettu, mutta jo vanhempi teos Nastolasta. Tiedot ovat jonkin verran puutteelliset, koska lähteessä ei ole teoksen nimeä, vain tekijä Pentti Papinaho mainitaan. Lisäsin sen nyt kuitenkin luetteloon. Lähteessä on valokuva teoksesta (s. 10, alempi kuva). Sivulla sanotaan, että valokuvat ovat vuodelta 2005. Ylempi kuva, jossa teoksen sijaintipaikalla vielä kasvaa koivuja, ehkä onkin vuodelta 2005, mutta siinä teos ei vielä ole paikallaan (etualalla olevan vanhemman muistomerkin takana). Vuoden 2011 Street View -näkymässä koivikko on jo harvennettu nykyiseen kuntoonsa, mutta veistos ei vielä ole paikallaan. Uudemmissa vuoden 2019 Street View -kuvissa teos on paikoillaan. Teosta ei mainita luettelon lähteenä jo olevassa nastola.fi-sivuston Patsaat ja muistomerkit -osiossa, mutta sen kuva on, erikoista kyllä, taustakuvana osion sivujen otsikko-osassa (esim.). Netistä ei löytynyt tietoa teoksesta eikä sen vaiheista. Varhaisemmista vaiheista ei varmaan nettijälkiä ole paljon jäänytkään, kun Papinaho on kuollut jo 1992, ja teos siis on sitä vanhempi. Luulisi kuitenkin tuon pystyttämisen nykyiselle paikalleen olleen sen verran mainittava tapaus, että siitä jotain löytyisi. --AB (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 16.20 (EET)

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Ristinkirkko / tekijä

SMM s. 71 mukaan Ristinkirkon Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin tekijä on Kirsti Liimatainen, parin artikkelissa olevan lähteen mukaan Walter Mikkola. Onkohan Liimatainen jonkin taustalla olevan mallin tekijä, pitäisikö mainita? --Aulis Eskola (keskustelu) 11. huhtikuuta 2022 kello 08.42 (EEST)

Kärpäsen koulun reliefin tekijä

Kärpäsen koulun reliefin tekijästä (vuodelta 1950) on eri tietoja: Niskanen väittää tekijän oleva Eino Kauria, Suomen muistomerkit Michael Schilkin (sivu 85). Kumpaan luottaisi?! --Aulis Eskola (keskustelu) 24. toukokuuta 2022 kello 02.18 (EEST)

Samaa mietin aikanaan, mutta päätin luottaa Päijät-Häme Wikissä olevaan uskottavalta kuulostavaan selitykseen - eli Eino Kauria. --Istas (keskustelu) 24. toukokuuta 2022 kello 11.38 (EEST)

Raimo Utriainen, Lahden teatterin julkisivu

Raimo Utriainen on tehnyt 1983 Lahden teatterin julkisivuun jonkin teoksen CV:n ja Suomen muistomerkkien mukaan. Missäköhän se on - rakennuksen kuvista teosta ei hahmota? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 22.25 (EEST)

"rakennuksen ulkonurkissa Tapani Utriaisen reliefit" sivulla 89. Jos jätetään huomiotta etunimi, niin tuollaisista veistoksista on kyse, niitä on ainkin kaksi. Ulkonurkissa. Olisiko tuossa yksi? Tässä näkynee kaksi. -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2022 kello 23.30 (EEST)

OK - Kiitokset asian selvittäneistä huomioista :) --Aulis Eskola (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 12.14 (EEST)

Pirkko Viitasalo, Vetoomus

Pirkko Viitasalon Vetoomus-teoksen vuodesta on ristiriitaista tietoa. Luettelossa on lähteistetysti 1980, mutta tekijän artikkeli ja SMM kertovat vuodeksi 1989. Kumpikohan näistä vuosista pitäisi paikkansa? Muutaman vuoden eroihin en ole yleensä kiinnittänyt suurempaa huomiota, mutta tässä on yhdeksän vuoden ero. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 12.50 (EEST)

Pro arte utili, sijainti?

Missäköhän sijaitsee Pro arte utili? SMM kertoo sijainniksi Muotoiluinstituutin. Onkohan instituutti sijainnut 90-luvulla jossain muualla(kin).

Teos on 5m korkea neliskulmainen harmaagraniittinen pylväs, jossa on erityisiä kaiverrettuja jälkiä. Kuvassa teoksen taustalla on harmaa vähintään kolmikerroksinen rakennus, jossa ikkunanpuitteet jakavat ikkunan korkeussuunnassa KOLMEEN osaan. Mukkulankatu 19 nykyisistä rakennuksista moista kohtaa ja teosta ei näytä löytyvän (Street View). --Aulis Eskola (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 13.04 (EEST)

Kokeilehan osoitetta Kannaksenkatu 22 (ensi vuonna ilmeisesti Terijoenkatu 7) ja katso Street Viewissä, teoksen paikkalinkki 60.9845°N, 25.6748°E. Pari ihmistä nojailee GSV:ssä seinään ihan veistoksen lähellä. Tontilla on useista neliöpohjaisista rakennusmassoista koostuva kokonaisuus ja teos on läntisimmän ja sen viereisen nappulan liitoskohdassa, kolmeen osaan jakautuvat ikkunat ovat kahden rakennusmassan välisen yhdyskäytävän ikkunoita. Googlen kartassa on vanhat kadunnimet, sittemmin kehitys on kehittynyt ja Lahden karttapalvelussa on nyky- tai tuleva tilanne. Linkki pätee. Rakennus on Muotoiluinstituuin rakennus, valmistunut 1976 ja laajennettu 1988. Lähde: tämä, sivu 129. Video Paavolan kampuksesta. -- Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 15.05 (EEST) (lisää) Kehitys: Kannaksenkatu on näköjään suljettuna vuodesta 2020 lähtien kyseisen ent. Muotoiluinsituutin rakennuksen kohdalla ja myöhemmässä vaiheeessa posituu osittain ja muutta osin myös nimeään. Täällä on selostus ja kartta kaduista Paavolan kampuksen valmistuttua. --Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 19.16 (EEST)

Laitoin paikkatiedot luetteloon. Alueella on tehty katumuutoksia: katu on suljettu ja jäljelle jääneitä on nimetty uudelleen. Street view näyttää vanhaa nimitetoa ja reittejä. Muutokset johtuvat Paavolan kampuksen rakentamisesta. --Htm (keskustelu) 29. toukokuuta 2022 kello 01.41 (EEST)

OK - Kiitos asian ratkaisseesta huomiosta laitoksen siirtymisestä. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. toukokuuta 2022 kello 10.51 (EEST)

Poistettu, poistan

Olavi Lanun Kolme sulotarta on poistettu julkisesta tilasta. Lahden taidemuseosta saamani tiedon mukaan "Joutjärven koulu on purettu ja veistos siirrettiin pari vuotta sitten museon säilytystiloihin." Teos on konservoitu, mutta sen uudelleensijoittamisesta ei ole tehty päätöstä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 12.10 (EEST)

Pro arte utili, tekijä?

Helsingin Sanomissa on 23.9.1995 ollut artikkeli, jossa kerrotaan Muotoiluinstituutin pihalla paljastetusta Pro arte utili -muistomerkistä. Artikkelissa todetaan, että "Teoksen alkuidean antoi kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Sen pohjalta käydyn opiskelijakilpailun voitti Olli Aalto." Listassa mainitusta tekijästä Olavi Aaltolouhesta ei ole sanakaan, eikä Google ole sen suosiollisempi. Muistomerkkikirjassako on mainittu juuri kyseinen henkilö? Voisiko tekijäksi merkitä Häiväoja ja Aalto? --Istas (keskustelu) 10. huhtikuuta 2023 kello 21.45 (EEST)

Iltarusko häviää

Muraali Iltarusko 1984 poistuu [2] --Aulis Eskola (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 08.16 (EEST)