Keskustelu:Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä/Arkisto1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Arkistoon tuotu 31.1.2021 tuolloin käsiteltyjä keskusteluja.

Espoon kuvattomat

Espoon luettelossa on vielä melkoisesti kuvaamattomia teoksia ja muistomerkkejä. Voisiko joku kesäpäivinä tai -iltoina kuvata seuraavia. Jos haluaa ohjeita, miten kuvat merkitään Wikipediaan ja luetteloon, niitä on tässä. Ja jos ongelmia tulee voi myös kysyä allekirjoittaneelta.

• Bunkkeri, Kehä I:n ja Turun moottoritien risteys, kevyen liikenteen väylän vieressä, Ruukinranta (niitä on kaksi)
• Elämän kudos, Sellon edusta, Ratsutori Leppävaara, Antti Maasalo 2005
• Ensimmäisen teekkarin hauta (pronssikautinen hauta) Otaniemi 1500-500 eaa.
• Helix, Espoon sairaala , Oona Tikkaoja, 2017
• Karhu, Gallen-Kallelan museon piha, Tarvaspää Ruukinranta, Väinö Oja 2010
• Keisarin kivi (Aleksanteri III:n vierailun muistokivi), Soukanniemi, 1889
• Keskuspuiston ammattiopiston taideteos, Keskuspuiston ammattiopisto piha Mäkkylä
• Ketohanhikki, Espoon sairaala, hanna Vihriälä, 2017
• Kielo, Kiertoliittymä Hansatien ja Kauklahden puistotien risteyksessä Kauklahti, Markku Hakuri 2006
• Koira ja tähti, Perkkaa Leppävaara, Pekka Nevalainen 1989
• Käpy, Dipolin edusta Otaniemi, Reijo Perkko ja Heikki Koivikko 1968
• Ladder, Karhusaaren uimaranta, David Nash 1989
• Lampaankantaja, Kelloseppäkoulun edusta, Vanha Maantie 11 Leppävaara, Erkki Kannosto 1973
• Lippumeri, Ahlberganesplanadi Leppävaara, Germa Huijbers 2003
• Luna-koira, Veräjäpellon koulu Leppävaara 2005
• Läheinen kontakti, Valtuustotalon yläkansi Espoonkatu 5 Espoon keskus, Leena Turpeinen 1980
• Ossi 1969 (Ossi Törrösen muistomerkki), Servin mökin piha Otaniemi, 1969
• Romanileirin muistolaatta (kivi ja muistolaatta), Mäkkylänmetsä Leppävaara
• Suomenpystykorva, Kamreerintie 8:n piha Espoon keskus, Pekka Ketonen 1989
• Taikahevonen Latokasken koulun ja päiväkodin sisäpiha Latokaski, Nina Terno 1983
• Takkatien liikenneympyrän taideteos, Takkatien liikenneympyrä Mäkkylä
• Tunnelma, Aalto-yliopiston tietotekniikan rakennuksen edusta Otaniemi, Hannu Siren 1981
• Valonheitinlottien muistolaatta (kivi ja muistolaatta), Mäkkylänmetsä Leppävaara

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 20.41 (EEST)

Päivitetty puuttuvien lista. --Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 06.58 (EEST) ja taas --Htm (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 23.53 (EEST) Päivitetty --Htm (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 07.36 (EEST)

Merkitty tiedoksi. Ainakin elokuussa luulisin ehtiväni Espooseen.--Htm (keskustelu) 19. heinäkuuta 2017 kello 09.46 (EEST)

Tässä kuvaamattomiin lista ja karttanäkymä - Espoo + Kauniainen. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 23.39 (EEST)

Päivitin luettelon--Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 00.05 (EEST)

Eiks olis näppärämpi yks tollanen kartallinen lista? Kaikki hahmottais heti sijainnit, kun näkis asian karttapohjalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 00.12 (EEST)

Espoon kuvaussafari 2.9.2017

Esitän Espoon kohteiden kuvaussafaria lauantaina 2.9.2017. Kokoontuminen klo. 11.00 WeeGee-talon kahvilassa, jossa sovitaan kuvattavat alueet. Espoossa on vain noin 24 luettelossa olevaa kuvaamatonta joten homma hoituu helposti muutaman vapaaehtoisen voimin, tosin sitä helpommin mitä enemmän kuvaajia on. Luetteloa pitäisi tosin viitteistää tarkemmin ja tietysti kuvaus sujuisi nopsammin, jos olisi koordinaatit jo valmiina. No, näitä voi tehdä etukäteen, mutta myös jälkeenpäin voi lisätä koordinaatteja ja viitteitä, sekä sellaisia teoksia joita ei ole vielä luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 17.12 (EEST)

Pääsen varmaankin tulemaan. koitan haeskella koordinaatteja valmiiksi sisäli kuin pystyn niitä löytämään. Olen myös käynyt Espoossa kameran kera, olis vaan kuvauskelejä.--Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2017 kello 12.00 (EEST)

Hyvä, jos joku vielä lähtisi mukaan, niin otettais myös kaikki Kauniaisten seitsemän kohdetta mukaan. Sain ne koordinoitua tänään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

Koitan järjestää vielä aikaa käydä Espoossa illanhämärissä, ainakin Puu ja Animo ovat valaistuja, samoin ilmeisesti Valoprisma.--Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 06.56 (EEST) (ja jatkaa) Nyt on 25 teosta mun laskujen mukaan kuvaamatta, suuri osa niistä keskittyy Suur-Leppävaaran ja Suur-Otaniemen alueelle, hajapaikat koitan noukkia erikseen.--Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 07.00 (EEST)

Pistin ilmoituksen ajankohtaisiin safarista. Laitoin edes karkeita paikkalinkkejä niihinkin kohteisiin, joita ei saa täsmälleen selvitettyä "etänä", jotta ne eivät jää safarin karttanäkymästä kokonaan pois. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 02.38 (EEST)

En pysty safarille osallistumaan, mutta mikäli teiltä jää jotain kuvaamatta tuolloin, niin voin yrittää mahdollisuuksien mukaan myöhemmin paikkailla. Erityisesti tästä Keski-Espoosta, missä tällä hetkellä eniten vaikutan. Omistan järkkärin, mutta se ei ole hetkeen ollut aktiivikäytössä. Oliko jossain kuvien tekniset vaatimukset kirjattuna? --BrDead (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 23.48 (EEST)

Mainiota! Kuvilla ei ole julkaistuja teknisiä vaatimuksia, nykyiset kännykkäkuvatkin käyvät. Olennaista on, että kohde näkyy kuvassa selvästi rajattuna ja että lukija tunnistaa, mikä teos, muistomerkki tai -laatta on kyseessä. Kuvathan julkaistaan luettelossa vain koossa 100px. Tässä se mitä projektisivulla on kuvaamisesta, huomaa myös ohjeita kirjaamisesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 10.34 (EEST)

Viikonlopun sää näyttää suosiolliselta! Kokoonnutaan siis lauantaina Emman kahvilassa klo. 11.00, jossa jaetaan nyt työstettyjen luetteloiden kuvattomat. Voin tulostaa muutamia karttoja. Tavoitteena siis myös, että jos aikaa ja kuvaajia riittää, kuvataan myös samalla Kauniaisten kohteet, joita onkin nyt sitten ainakin 11. Espoossa on nyt 23 kuvaamatonta. Tavoitteena, että saadaan ainakin Espoon luettelo A-luokkaan!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 10.43 (EEST)

Ja tässä linkki Espoon kuvaamattomiin kohteisiin (1.9.2017 15.13). Kartan saat esille, kun klikkaat "Näytä koordinaatit OSM-kartalla".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 15.15 (EEST)

Nyt pidetään näköjään jo kolmea listaa kuvaamattomista! Entäs jos mentäis tolla edelle olevalla Espoo+Kauniainen-listalla ja päivitettäis sitä kuvausten edetessä... --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 21.19 (EEST)

Jälkipuinti ja huomioita

• Ketohanhikki on sairaalan sisäänkäyntiaulassa, siis sisällä. Ainakin päivällä sinne voi saapastella sisälle ja katsella sitä. Vastaavaa teemaa on myös oranssisävyinen teos, mutta se oli tilassa (tuokala-kanttiini + kioski), jossa oli paljon muita ihmisiä enkä katsonut asialliseksi sohia siellä kameran kera. Tuon peremmällä en käynyt. Ketohanhikkia ja sitä orasssia voi tiirailla ikkunan/ovien läpi.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 03.48 (EEST)
• Taikahevonen Latokaskessa on sisäpihalla, jonne en päässyt, koska siinä oli munalukolla lukittu korkea portti. Veistos on portista muutaman metrin päässä eli sen näki ja voi kuvata. Pihalla kasvava kuusi peittää osittain hepan takalistoa.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 09.14 (EEST)

Nina Ternon Taikahevosen voinee hyväksyä, jos se näkyy julkiselle alueelle selvästi. Jos Hanna Viheriälän Ketohanhikin näkee ikuunanan tai oven läpi, se voitanee myös hyväksyä. Vastaavia tapauksia on ollut muistaakseni Tampereella pari ja ne on hyväksytty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 10.18 (EEST)

Muita Espoon epäselviä

Otaniemen teekkarimuistomerkit

• Ensimmäisen teekkarin hauta on pronssikautinen hauta. Sen lähellä on Espoon kaupunginmuseon opastaulu, jossa selvitetään, että "Tämä muinaisjäännös, tunnetaan myös "Ensimmäisen teekkarin hautana", on pronssikautisen hautaröykkiön pohjakiveys (ajalta n. 1500-500 eKr). Kiveys on ladottu vainajan jäännösten ympärille ja röykkiö on aikoinaan kasattu sen päälle. Otaniemen röykkiö on tutkittu vuonna 1952." Teekkarit ovat lisänneet kohteeseen seuraavia: ruusupensas sementtirenkaassa, johon kiinnitetyssä messinkilaatassa lukee: "Ensimmäisen teekkarin muistoa kunnioittaen olemme tänään istuttaneet tämän juhannusruusun... 1976, Otaonnelan tupsukansa." Hautaröykkiön oikealla puolella ovat ketjulla kallioon kytkettyinä teekkariperinteen kuulisat juhlakalut, Jämerän kivekset. (Rautio, Löytöretki muistomerkeille s. 315). Oma käsitykseni on, että kyseessä on pääasiassa muinaisjäännös, joka ei kuulu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 11.15 (EEST)
• Ossi 1969 on eräs paikalla olevista useista Ossi Törröselle nimetyistä muistomerkeistä. Se on "reikäkiven" eli Jämerän silmän juurella oleva maahan asennettu betonilaatta, jossa teksti "OSSI 1969! ja jalkojen ja kämmenten jäljet. En käydessäni hoksannut, että juuri tämä on tuo kohde. Se näkyy siis linkitetyssä kuvassa alhaalla. Voidaanko kuva rajata kahteen osaan ja käyttää kyseisten kohteiden yhteydessä? Itse kohteista kumpikaan ei käsittääkseni ole tekijänoikeuden alaisia, koska ne ovat osa teekkareiden keskinäisiä, kollektiivisia perinteitä, eikä varsinaista tekijänoikeuden haltijaa ole ja ne voidaan tallentaa Commonsiin, kuten tämä Jämerän silmä. Otakylän seudulla on paljon muitakin teekkariperinteeseen liittyviä, mutta en katso että niitä kaikkia pitäisi ottaa tähän Espoon luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 11.15 (EEST)

Romanileirin muistokivi- ja laatta

• Vaelsin pitkin ja poikin Mäkkylän maastossa, mutta en löytänyt Romanileirin muistolaattaa. Jos joku tietää, missä kivi ja muistolaatta on, voisi antaa ainakin sanallisen selvityksen, niin käyn kuvaamassa sen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 11.15 (EEST)
  • Romanileirin muistolaattan sijaintia kannattais ehkä kysellä perinneseuralta. Mutta ilmeisesti tuli hyvät metsäpatikoinnit, vaikka bongaustulosta ei tullutkaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 12.59 (EEST)
  • Löyrin leiristä maininnan Kotikaupunkipolut-julkaisussa sivuilla 26-27 on kohde 11 Adjutantinmäki. Tekstin lopussa viitataan "suureen mustalaisleiriin", joka tekstin mukaan sijaitssi Televan teollisuutontilla ennen Televaa (josta on käsittääkseni jäljellä yksi rakennus, Adjutantinkatu 1). Sitten on "aikalaiskuvaus" [1] jossa mainittiin leirin olleen "tykkitien toisella puolella" Tulossa oleva kirja [2] valottaa ennakkomainonnan mukaan leirielämää ja myös toivottavasti paikkaa aj muitokiven paikkaa. Mutta jos lähtisin hakemaan sitä muistokiveä, löytäisin ensin tykkitien] ja tähyilisin sen ympärille.-Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 13.33 (EEST)
    • Olisko "Vanha patteritie" tuo "tykkitie". Googlen mukaan kohdassa 60.2235011,24.8345389. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 13.48 (EEST)
    • Televa oli noina aikoina "Valtion Sähköpaja". Televan ensimmäiset rakennukset olivat hieman pohjoisempana rinteessä nykyisten Adjutantinkatu 8 asuntojen kohdalla - katso esim. peruskartta vuodelta 1960. Adjutantinkatu 1 on rakennuttu myöhemmin, ilmeisesti maastokartasta päätellen täyttömaalle. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 14.26 (EEST)
      • Tämän mukaan Adj. katu 1 on rakennettu 1970. Vanha patteritie on varmaan vanha tykkitie. Tykkiteitä on käsittääkseni mäellä enemmän - missä asema, sinne tie.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 15.38 (EEST)
  • Kiitos vinkeistänne! Tykkitieksi kai kutsuttiin ja kutsutaan yleisesti Helsingin seudulla kivettyjä, ojitettuja ja nostettuja maastoon rakennettuja teitä, joita tehtiin ainakin Venäjän kenttälinnoitusten rakentamisen yhteydessä, ellei myöhemminkin. (Ylipäätään on vaikea enää silmin havaita eroja ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisista merkeistä pääkaupunkiseudun maastossa.) Näitä teitä on Makkylänmetsässä useita. Kun ilta alkoi hämärtää, arkeologinen mielikuvitukseni heräsi. Kiitos myös tulevasta kirjalähteestä, Suomen viimeinen romanileiri Mäkkylässä on ainakin tietosanakirja-artikkelin arvoinen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 17.10 (EEST)
  • Pistin kyselyä paikasta perinneseuralle. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 21.33 (EEST)
    • Ei tiedetty siellä. Kyselyä pistetty myös Leppävaara-seuralle. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 12.14 (EEST)
• Pistäydyin lyhyesti Vanhalla Patteritiellä, lähestyminen tapahtui Adjutantinmäen asuntoalueen puolelta. Ei löytynyt. Alueella on kivi poikineen, kallio/lohkarejyrkänteitä ja muita sopivia muistokiven kätköpaikkoja. Tässä Leppävaaran alkukoti-kirjan mainoksessa näkyy vanhassa valokuvassa rinteessä kolme miestä, yksi hevonen ja puinen rakennelma (talli?). Sen takana on kalliojyrkänne. MML:n vanhoissa painetuissa kartoissa kartassa Tapiola nro 2034 03 [3] näkyy Valtion Sähköpajan selvästi erottuva (jo purettu) rakennus, jonka paikalle on rakennettu nykyiset Adjutantinmäen kerrostalot. Kartassa Sähköpajan tehtaan koillispuolella on karttamerkki # eli risuaita, joka tarkoittaa lautatarhaa tai varastoaluetta (selitys vaihtelee vuodesta toiseen). Näyttäisi olevan kalliojyrkänteen eteläpuolella mutta jonkun tien (Tykkitie?) pohjoispuolella. Vanha painettu kartta on vuodelta 1960 ja perustuu vuoden 1956 ilmakuvaan. Tätä vanhempi kartta on vuodelta 1945 topografinen Helsingin varuskuntakartta [4], painettu 1946, piirretty 1930-luvulla. Siitä päätellen Tykkitie on ollut kylätien luokkaa. Uudemmissa peruskartoissa kuten Taiola vuodelta 1967 näkyy lHtm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 05.06 (EET)isää Telavan rakennuksia. On epäselvää, oliko muistokivi sijoitettu leirin alueelle vai alueen läheisyyteen. Perinneseuran kuvassa [5] näkyy muitakin kiviä ja taustalla ehkä ihminen seisomassa polulla. Kyltti on aika pieni. Metsässä se näyttäisi olevan, ei vanhalla teollisuustontilla.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2017 kello 06.37 (EEST)
• Romanileirin muistolaatta on löydetty ja kuvattu. Se on noin 10 metrin päässä Valoheitinlottien muistolaatasta Komendantinkallion korkeimmalla kohdalla. Lähestyimme etelästä Sotaneuvoksentien päästä, kiivettiin Komendantinpolkua ylöspäin kunnes kallion korkein kohta häämötti noususuunnassa oikealla. Pois polulta ja huippua kohti. Maasto on aika louhikkoista, kallion päällä on linnoitusrakenteiden pohjia ja juoksuhautoja. Löydän tekivät allekirjoittanut ja Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Oikean suunnan etsinnälle ja reittiohjeen saimme paikalliselta asukkaalta, josta kiitos.--Htm (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 22.00 (EET)
• Muistolaatan on tämän mukaan kiinnittänyt Taisto Lundberg, joka oli artikkelin mukaan leirillä lapsena.--Htm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 05.06 (EET)

Keskuspuiston ammattiopiston taideteos

• Keskuspuiston ammattiopiston taideteoksen tekijää ei ole lähdetietojen avulla saatu selville. Teos on Mäkkylässä, Keskuspuiston ammattiopiston rakennuskokonaisuuden A-rapun vieressä. Se on komiosainen veistosasetelma, arvelisin, että tehty 1980-luvulla, tekijä voisi ehkä olla Pertti Kukkonen. Vähän hankalaa, kun tekijätiedon puuttuessa ei voi edes ladata kuvaa siitä. Ainakaan luettelossa ei voi kuvaa julkaista. Jos joku tietää asiasta tarkemmin, ottakaa yhteyttä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 11.15 (EEST)

Kukkosen CVssä on mainittu hänen julkiseksi työkseen 2002 julkistettu "Arlainstituutin taideteos ulkosisäänkäynnin yhteyteen, Helsinki". Se voisi olla tuo, paitsi että se on Espoossa, mutta sen laajennuosan seinässä lukee "Arla" eikä Helsingin raja ole kaukana. Ja tässä on kuva teoksesta Meren kosketus. Ja kun vielä googlasin lisää, niin löytyi rakennushistoriaselvitys tässä. Katso sivu 35 ja valokuva. Näyttää tutulta taideteokselta ja siinä on tiedotkin.--Htm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 03.34 (EET)

Siirsin nimelle Meren kosketus ja lisäsin lähteen. Kuvan voi nyt tallentaa.--Htm (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 08.01 (EET)

Takkatien ravikärryt

• Takkatien liikenneympärän taideteos on metallista koottu hevosen kärry, joka näkyy Googlessa tässä. Sen tekijää ei ole myöskään jäljitetty lähdetiedossa, eikä kuvaa voida ladata.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 11.34 (EEST)

Ruukinrannan bunkkeri

Ruukinrannan bunkkeri: kalliolla on kaksi tukikohtaa (nro1 ja nro 2, joissa molemmissa on bunkkeri, ykkönen on alkuperäisellä paikallaan, kakkonen on siirretty. Espoon perinneseuran sivu puhuu siirretystä bunkkerista, mutta molemmat sopivat luetteloon, koska ovat historialtaan erilaiset. Pitää vain olla sotkematta tukikohtia ja bunkkereita. Lisäksi on tukikohta 3 lähellä Villa Elfvikiä [6].--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 10.07 (EEST)

Lisättävää

Helix ja Ketohanhikki: http://prosenttiperiaate.fi/kirjoitukset/uuden-espoon-sairaalan-laaja-taidekokonaisuus-valmistui/ --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 21.48 (EEST)

Sairaalalla on muitakin, lisäsin pari niistä: http://www.emma.museum/Ainutlaatuinen_taidekokonaisuus_uudessa_Espoon_sairaalassa --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 00.05 (EEST)

It-tykki - Helsingin ilmapuolustuksen muistoksi : http://www.sotamuistomerkit.fi/Sotamuistomerkit?mid=67 --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 21.51 (EEST)

Tykki on jo luettelossa, nimellä "Tuulimäen IT-muistomerkki".--Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 21.56 (EEST)

Muraaleja: Nyt ne ovat valmiita! 21 upeaa seinämaalausta eri puolilla Suomea - mikä on suosikkisi?; Iltalehti 9.10.2017. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 23.26 (EEST)

Uusi teos Karakalliossa: [7]. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2018 kello 10.05 (EEST)

Paikat

Maan voima, Tuulimäen it-tykki ja Morsian Tapiolassa, paikat tulisi tarkistaa. --Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 03.48 (EEST)

Mikä Maan voimassa epäilyttää? Siinähän se on ollut Revontulenpuiston ja Revontulentien risteyksessä ainakin vuosi sitten kuvattaessa. Osoite siis Revontulenpuisto 2 (tai Revontulentie 6 kuten kuvaaja on laittanut kuvan tietoihin). --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 00.25 (EEST)

Mikä Tuulimäen tykissä on vikana? Siellähän se jököttää satelliittikuvassa ja OSM-kartassa joku muukin on paikoittanut juuri tuohon kohtaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 00.32 (EEST)

Morsian majailis noin 25m länteen osoitetusta paikasta OSM-mukaan. Tiedä häntä, voiko noihin luottaa... --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 01.13 (EEST)

En ole itse käynyt paikalla (paitsi noin about 10 vuotta sitten kun oli töissä Otaniemssä päin), satelliittikuvassa se näkyy, mutta kuinka vanhoja ne on; Google Street viewissä paikalla on monttu. - It-tykin goole maps -ilmakuva on minusta vähän epäselvä, valokuvasta päätellen se on tuossa. - Morsian ei oikein näy satelliittikuvissa (niin tunnistettavasti, että laittaisin sen perusteella linkin). Pyrin varmistamaan patsaiden sijainnin kahdesta lähteestä tai käymällä itse paikalla. Open Street mapista: en ole käyttänyt sitä ollenkaan, Googlen karttaa käytän, Karttapaikkaa ja kaupunkien ja kuntion omia karttoja. Ainakin Googlen kartoissa on kohteita merkitty vähän haparoiden. tapiolan keskusta on aika myllätty just nyt ja patsaitakin siirretään.--Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 06.35 (EEST)

Street View -monttuhan on vanhempi kuin valokuva kohteesta Maan voima (jos aikatiedot vaan pitävät paikkansa). SV-kuva todistaa vain, että monttu on ollut ja teos on varmaan ollut pois paikoiltaan jonkin möyrinnän ajan.

Tykki on tuolla kahden lähteen mukaan: OSM-kartta ja satelliittikuva varmistaa juuri siinä olevan vähintääkin jotakin muuta kuin luonnon muotoja. OSM sisältää monilla paikkakunnilla paljon tässäkin askareessa hyödyllistä tietoa - joukkovoiman pohjalta sekin ponnistaa! Päivittyy nopeasti ainakin Tampereella.

Puolestaan Google Maps laahaa vuosiakin jäljessä. Ei osaa vieläkään Rantatunnelin ramppeja. Rantatunneli on kuitenkin osa valtatieverkostoa ja ollut vuoden käytössä. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 11.10 (EEST)

Yritin minäkin sitä kuuluisaa Morsianta paikottaa "virtuaalisilla" keinoilla, mutta ei osunut Google-auton kuvausalueelle tai karttoihin. Aina silloin tällöin kohteiden koordinaatteja on mahdotonta määrittää etukäteen, silloin täytyy turvautua paikan sanalliseen kuvaukseen ja mennä paikalle etsimään se. Kun on käynyt paikalla, koodinaatit löytyvät varsinkin kun paikan muistaa heti kuvausreissun jälkeen. Joo Tapiolassa on nyt myllerryksiä ja tilannetta kannattaa seurata. Olen muutaman kerran kohdannut Helsingissä sellaisen, että kaupungin luettelossa on joku kohde, jota ei kerta kaikkiaan ole paikalla. Esim. Helsingissä Annalanmäen hospitaalin muistolaattaa olen kolmesti käynyt etsimässä alueelta ja kysellyt paikallisilta mutta ei löytynyt. Katsoin silloin asialliseksi poistaa kohteen luettelosta. Olisihan aika ikävää, jos luettelossa olisi joku kohde joka on joko poistettu tai paikkaa muutettu niin paljon, että koordinaatit ovat ihan väärin. Sinänsä en ole huolissani tarkkuudesta, jos tarkkuus heittää muutamia kymmeniä metrejä (riippuu tietysti paikasta ja itse teoksen koosta).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 11.27 (EEST)

No mutta onhan se Morsian OSM-kartassa. Etkö luota avoimeen tietoon?! --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 11.53 (EEST)

Annalanmäen hospitaalin muistolaatan sijainti Helsingissä

Keskustelu on siirretty sivulle Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä/Arkisto1#Annalanmäen hospitaalin muistolaatta.

Muinaisjäännökset ja muistopuut

Eikös listassa ole pari muinaisjäännöstä, jotka eivät kuuluisi muistomerkkeihin. Tarkoitan bunkkeria ja pronssikautista hautaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. elokuuta 2017 kello 23.30 (EEST)

Jos kohde voidaan osoittaa selvästi muinaisjäännökseksi, sen voi mielestäni poistaa. Toinen rajatapaus ovat muistopuut, joita on lähteiden mukaan pari ainakin Kauniaisissa ja Helsingissäkin olen nähnyt eräitä. Ne ovat jonkin asian muistoksi istutettuja puita, jotka on osoitettu muistolaatalla. Näitä ei ole paljon, mutta mitäs niiden kanssa tehdään?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 00.31 (EEST)

Eikö muistopuu + muistolaatta voida pitää mukana kuten muistokivi + muistolaattakin, kun seinään kiinnitetyt muistolaatat on tavattu ottaa mukaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 00.47 (EEST)

No ok, jos kukaan ei suuremmin vastusta. Edellytyksenä siis, että muistopuu on joko merkitty jotenkin laatalla tai muulla ja/tai sitten tarpeeksi tietoa lähteestä. Muistopuita ei siis toistaiseksi ole lähdetietojen tai havaintojeni mukaan paljon. Merkitsen aluksi kaksi muistopuuta Kauniaisten listaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 10.53 (EEST)

Pistäkää muinaisjäännökset, haudat sun muut mistä löytyy http://www.rky.fi]:stä tai [8]]:stä sivu wikiprojekti:Wiki Loves Monuments -kilpailun osaksi myös :) --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 09.18 (EEST)

Kuvien tallentaminen

Tein tälläisen sivun kuvien tallentamista varten. Eli luettelo muodostetaan Wikidatassa olevien tietojen pohjalta ja se luo esitäytetyn kuvienlatauslinkin jolla tiedoston voi tallentaa fiwikiin. Lisäksi huomasin, että toiminnot:tallenna sivulta on Tiedoston kuvaus kohdasta kadonnut {{tiedoston tiedot}}. Onko ideaa milloin tämä on tapahtunut? --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 14.00 (EEST)

Öö, onko tarkoitus että kaikki teoskuvaluettelon kuvat tallennetaan tämän kanssa? Ja olisiko Espoon safarikuvat pitänyt tallentaa ton taulukon kautta? Voiko samat kuvat tallentaa ton taulukon kautta uudestaan? Mulla on muuten täyttämättömään Kauniaisten luetteloon muutama kuva. Onko sen suhteen jotain ohjeita?--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 03.55 (EEST)

Ei kai pidä tai tarvitsee. Ne voi tallentaa jos haluaa ja tuo ei liity mitenkään Wiki loves monumentsiin, muuten kuin että nappasin ajatuksen siitä kun mietin miten patsaskuvien tallennusta voisi suoraviivaistaa. Lähinnä tuon funktio on, että tuolla tavoin saa automatisoitua tietojen täyttöä. --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 05.34 (EEST)

Ja ei kannata lähteä tallentamaan kuvia tuolla uudestaan. --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 05.35 (EEST)

Selvä.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 08.37 (EEST)

Hyvä, mutta sitaattioikeusmaininta puuttuu eli, missä yhteydessä kuvaa käytetään ja että sen uudelleenkäyttö kielletään. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 09.33 (EEST)

Vai onko tarkoitus että se lisätään käsin?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 09.36 (EEST)

Sen pitäisi lisätä sitaattioikeusmaininta ilman artikkelia (jos se toimii) ja ajattelin, että se täydennetään käsin. Ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole mitään syytä miksei se voisi pistää lisenssitietoja suoraan tuohon editboksin loppuun täytettynä. . --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 09.40 (EEST)

Muokkasin tulostusta ja nyt se pistää samalla tuon tekijänoikeusboksin. --Zache (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 10.27 (EEST)

Kuva on mutta en tiedä mistä teoksesta...

Hanasaaresta. Mitä näille voi tehdä? Se on joko Kaikkosen tai Sageforsin. --Tappinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 19.17 (EEST)

Saisko tästä selvää?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 23.24 (EEST)

Eli nuo metalliset vaatteet ovat Kaarina Kaikkosen ja graniittiveistokset Elisabet Sageforsin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. heinäkuuta 2019 kello 23.46 (EEST)

Kiitos. --Tappinen (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 20.27 (EEST)

Westendin Hanasaaressa kaikkien ulkoteosten, paitsi pronssiovien vieressä oli ainakin 1.9.2019 selkeät, kolmikieliset opastetaulut. Niiden mukaan esimerkiksi lounaispihan veistosten vuodet poikkesivat luokkaa 20 vuotta listalla olleista tiedoista; korjasin opastetaulujen mukaiseen ajankohtaan (kuvasin myös opastetaulut muistini tueksi). Myös osa teosnimistä poikkesi (mm. Kellokoneistolle pidempi, kuvaavampi nimi). Kuvasin teokset sunnuntaikävelyllä (muraalia ei ollut listallamme, vaikka Hanasaaren sivuilta sekin löytyy), osan purinkin jo; koordinaatteja ja sijaintikuvauksia pitää fiksailla kunhan ehdin. --Paju (keskustelu) 2. syyskuuta 2019 kello 02.13 (EEST)

Espoon kevätharavointi 2020

Espoossa on tehty kevätharavointi. Luettelosta puuttui valokuva kuudesta muraalista, romanileirin muistolaatasta ja Keisarin kiven kalliohakkauksesta. Lisäksi Espoon keskuspuiston amm. oppilaitoksen taideteoksen tekijästä ei ollut tietoa. Nämä kaikki on selvitetty ja kuvattu; Espoon luettelosta ei puutu yhtään valokuvaa, toistaiseksi. Kaikista kohteista on myös paikkalinkit.--Htm (keskustelu) 14. maaliskuuta 2020 kello 21.46 (EET)

Lintulaakson kiertoliittymän linnut

Lintulaakson kiertoliittymän linnut. Teostietoja kaivataan.

Pääkaupunkiseudun kunnissa on useita kiertoliittymiä ("liikenneympyröitä"), joissa on erilaisia julkisia teoksia. Näistä osa on veistoksia, osa ympäristötaiteen kenttään mahdollisesti kuuluvia kivi-/maa-aines ja kasvisommitelmia jne. Useita näistä teoksista ei vielä ole ollut listoillamme. Tuon esimerkkinä esille yhden veistoksen Espoosta, Lintuvaaran Lintulaakson pienalueen liikenneympyrästä. Teoksen ajankohta osuu Espoon karttapalvelun (https://kartat.espoo.fi/ims) vuosien 2007 ja 2009 ilmakuvien väliselle ajalle. Tällöin kuvan liikenneympyrä teoksineen ja kuvassa liikenneympyrästä erkaneva, Lintuvaaran kaupunginosan "sisälle" pohjoiseen johtava Lintulaaksontie ilmakuvien perustella rakennettiin. Teostietoja - ainakin tekijää, paljastusvuotta, teosnimeä - kaivataan. Löytyisikö lähteistetty tieto tämän keskustelusivun kautta? Todettakoon, etten esimerkiksi Länsiväylä-lehden aineistoja tai Espoon kaupungin sivustoja tai julkaisuja ole vielä lainkaan tutkinut. Voitko auttaa? --Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2020 kello 01.48 (EEST)

Koordinaatit 60.2299°N, 24.8247°E. --Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2020 kello 02.14 (EEST)

Vähimmällä vaivalla pääsee, kun soittaa/lähettää sähköpostia kaupungin rakennusvirastoon tai tiedottajalle. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 15.28 (EET)

Oli jo soitettu teknisen toimen asiakaspalveluun, muttei sieltä vielä tietoa löytynyt. Saattavat kaivaa kysytyn tiedon, ja täydentää vastauksen tähän keskusteluun. WG:n (kaupunginmuseon) palvelunumero oli puolestaan varattu klo 15 korvilla, kokeilin 4-5 kertaa. Seuraavaksi olisin soittanut suoraan jollekin kaupunginmuseon rakennusperinnön / kulttuuriympäristön intendenteistä, mutten tänään ennen 15.20:tä ehtinyt. Sit olin jo liikenteessä.--Paju (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 18.55 (EET)

Kaupunkitekniikan keskus on laittanut tuon kietoliittymän esitteeseensä [9]. Valitettevasti ei laittanut tietoja.--Htm (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 00.35 (EET)

Espoon karttapalvelun alkukesän 2009 viisto(ilma)kuvassa (https://kartat.espoo.fi/images/09254_345.jpg) kiertoliittymässä ei ilmeisesti (?) vielä näy ympäristötaideteosta, vaikka kiertoliittymän kivetys ja maa-aines on jo paikallaan. Saattaa olla tekeillä viistoilmakuvassa; kiertoliittymässä on joku auton, työkoneen tai vastaavan kokoinen hahmo. Viistokuva ajalta ennen 21.7.2009, koska viistokuvan alaosassa näkyvä Kehä I:n ylittävä Mestarinsolmun silta avattiin liikenteelle HS:n uutisen mukaan tuona päivänä. Eli valmistumisajankohdaksi voisi tämän viistokuvan ja saman vuoden ilmakuvan perusteella arvioida (loppu)kesää 2009. --Paju (keskustelu) 11. marraskuuta 2020 kello 13.29 (EET)+ edit klo 14.00

Sähköpostitse saamani vastauksen perusteella Lintulaaksontien kiertoliittymän linnut on suunnitellu projektipäällikkö Katja Virtala (Ramboll Finland), apunaan Kari Nyrhinen ja valaistuksessa Eki Luoma. Saatan vielä ottaa yhteyttä varmistelutarkoituksessa (teoksen nimi ja vuosi) tekijään.--Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 16.05 (EET)

Lisätty taulukkoon. --Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 16.13 (EET)