Keskustelu:Kurikan vaakuna

Viimeisin kommentti: 14 vuotta sitten käyttäjältä Gopase+f aiheessa Arkistoitu vertaisarviointi
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi muokkaa

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 15.2.–1.3.2010

Mitäpä tälle? Jotain liikaa/liian vähän? Laajennusta ei taida tosin enää saada. Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 21.58 (EET)Vastaa

Pikaisella vilkaisulla wikitystä, mutta jos kerran jää näin lyhyeksi, niin ei valitettavasti ole suositelluksia asiaa, hyväksi kylläkin. Lyhyys on kuitenkin ongelma, kun ajattelee esimerkiksi äänestystulosta, jossa sisällön sijaan useimmat katsovat tavumääriä :( – EtäKärppä99 15. helmikuuta 2010 kello 22.01 (EET)Vastaa
Menee hyväksi artikkeliksi. Komiteatyöskentelystä tai muusta voi tiivistääkin, jos järkevää lyhentämistä löytyy. Lopussa oleva maininta näyttelystä on ajankohtaistieto, jota en ottaisi tietosanakirja-artikkeliin. --Thi 15. helmikuuta 2010 kello 22.03 (EET)Vastaa
Lisäsin linkitystä. Suunnittelija Kirsi-Maaria Markuksesta ei saa minitynkää kummempaa, joten häntä ei kannata wikittää. Poistin myös lopun näyttelymaininnan. Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 23.04 (EET)Vastaa
Vaakunan käytöstä voisi kertoa. Jos löytyy toinen ja kolmaskin vaakunaa käsittelevä lähde niin sitten menee lyhyydestä huolimatta SS-artikkeliksi. Aihe on niin spesifi, että lyhytkin artikkeli voi olla kattava. Lähteiden yksipuolisuus sen sijaan on este SS-tasolle. Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 22.07 (EET)Vastaa
Parannusehdotuksia minulla ei ole, mutta vahvistan Gopasen sanoman: pituus ei ole SS-kriteeri, vaan kattavuus. Toki lisälähteet olisivat eduksi, mutta jos aiheesta ei yksinkertaisesti olisi enempää kirjoitettu niin eikö artikkeli silloin olisi myös täysin kattava? (Kun en tiedä onko, niin käytän konditionaalia) --albval (keskustelu) 15. helmikuuta 2010 kello 22.17 (EET)Vastaa
Voihan se ollakin kattava, mutta siitä ei ole varmuutta, kun tukeudutaan yhteen lähteeseen. :) Samoin faktojen paikkansa pitävyys jää kyseenalaiseksi, jos lähteistys on kapea. :) Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 22.20 (EET)Vastaa
Tuo on totta, vaikka aihe nyt ei ole sieltä kiistanalaisimmasta päästä. Onhan silti mahdollista, että lähteeseen on vaikka vuosiluvun kohdalle livahtanut typo... Mutjoo, voisin mä silti puolestakin äänestää, olen minä sen verran suurpiirteinen:-) --albval (keskustelu) 15. helmikuuta 2010 kello 22.27 (EET)Vastaa
Honkaniemen juttu perustuu useisiin eri lähteisiin, jotka on lueteltu artikkelin perässä. Lähteinä on mm. Kurikan kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokousten pöytäkirjoja, Jurva–Kurikka-valmisteluryhmän kokousten pöytäkirjoja vuodelta 2008 ja Ahti Hammarin Kurikan kunnanhallitukselle osoittamia kirjeitä vuodelta 1951 (tällaisia lähteitä ei kai suositella käytettäväksi Wikipediassa suoraan?). Sitten on sanomalehtiä vuosilta 1949–1951 ja läjä kirjoja. Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 23.14 (EET)Vastaa
Tuosta vaakunan käytöstä voi jotain saada irti. Eli kuka päättää käytöstä ja että vanhat vaakunat jäävät viranomaisomistukseen [1]. Lisään juttua lähiaikoina. Roquai 16. helmikuuta 2010 kello 23.14 (EET)Vastaa

Vanhan vaakunan valokuva ja piirros poikkeavat toisistaan. --Hrrkrr31 15. helmikuuta 2010 kello 22.28 (EET)Vastaa

Kannattaa perehtyä artikkelin Vaakuna määritelmään ja artikkeliin Heraldinen selitys. Eli lyhyesti: vaakunoissa kuuluukin olla eroja. Gopase+f 15. helmikuuta 2010 kello 22.35 (EET)Vastaa
Sitä vähän uumoilinkin. Saako esimerkiksi sitten nuo piikkinuijat piirtää miten huvittaa, kun selityksessä niitä ei tarkemmin kuvailla? Tällaiset seikat voisivat kiinnostaa artikkelin maallikkolukijaa. --Hrrkrr31 15. helmikuuta 2010 kello 22.55 (EET)Vastaa
Tämä vaakuna on vain tuollainen metallihäkkyrä. Nuijien kohdalla on reiät, samoin hirvenpään ympärillä on reikä ja kaupungintalon seinä on näkyvissä. Eli ei tuolla taida mitään tekemistä olla heraldisten selitysten kanssa. Nykyisin Kurikan kaupungintalon seinässä on muistaakseni ihan värillinen vaakuna. Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 23.04 (EET)Vastaa

Jos haetaan aineksia laajennukseen (ja sitä kautta atikkelin pituuden ja lähdemäärän kasvuun ss-kriteerien täyttymisen varmistamiseksi), niin eräs harkittavissa oleva katsauksen aihe olisi kontekstualisointi viimeaikaisten kuntaliitosten vaakunanvaihtopolitiikkaan, jossa toisaalta asettuvat vastakkain viime aikoina paljon sovellettu tapa hylätä suurimman kunnan vanha perinteikäs vaakuna ja korvata se toiseksi suurimman liitoskunnan vaakunalla, ja toisaalta Kurikassa ja (kai?) parissa muussakin Pohjanmaan kunnassa sovellettu tapa ottaa käyttää kokonaan uusi vaakuna, jos vaakunan vaihto katsotaan tarpeelliseksi. Eli jos tästä löytyy jotain lähteitä, niin niihin voi viitata, tai jos ei, niin voi itse tilastoida, missä on noudatettu ensinmainittua (ja milloin se on yleistynyt) ja missä vimmemainittua tapaa (mikä lähteiden referointina ei liene vielä omaa tutkimusta).--Urjanhai 16. helmikuuta 2010 kello 15.27 (EET)Vastaa

Ja tässä, kuten alempanakin, jos haluaa välttää omaa tutkimusta, niin mahdollisen katsauksenhan voi halutessaan julkaista ensin jossain muualla, mikäli arveltaisiin, että oman tutkimuksen kynnys olisi vaarassa ylittyä.--Urjanhai 16. helmikuuta 2010 kello 15.41 (EET)Vastaa
Taitaa olla omaa tutkimusta, eikä hyvää lähdettäkään löytyne. Heraldica-foorumilla oli joku listannut kunnat, joissa tuli kokonaan uusi vaakuna, otettiin käyttöön liittyvän kunnan vaakuna tai säilytettiin vanha vaakuna. Roquai 16. helmikuuta 2010 kello 23.14 (EET)Vastaa

Voisi vielä kertoa enemmän Suomen kunnallisheraldiikan historiasta. Idea kunnanvaakunoista on tietääkseni peräisin Ruotsista. Kaupungeillahan vaakunoita on ollut vuosisatoja. Kurikan ensimmäisen vaakunan valintaprosessia voisi kontekstualisoida 1950-luvun muuhun suomalaiseen kunnallisheraldiikkaan. Alan kirjallisuudesta löytyy varmaan tarkempaa tietoa. Uudesta vaakunasta sen verran, että se on ilmeisesti samanlainen kuin norjalaisen Etnen kunnan vaakuna.[2] Vanhan vaakunan käyttöoikeuteen liittyen Suomen kotiseutuliiton suositus[3]. Koska kuntalain mukaan kunnanvaakunan käytöstä päättää kunnanhallitus, kannattaa katsoa Kurikan kaupungin sivuilta[4], onko kaupunginhallitus tehnyt vanhan vaakunan käytöstä päätöstä.--82.128.184.87 18. helmikuuta 2010 kello 15.55 (EET)Vastaa

Suomen kunnanvaakunoiden historian yleinen käsittely kuuluu johonkin toiseen artikkeliin. Samoin viimeaikaisten kuntaliitosten vaakunanvaihtojen yleinen käsittely kuuluu johonkin toiseen artikkeliin. Gopase+f 18. helmikuuta 2010 kello 17.30 (EET)Vastaa
Palaa sivulle ”Kurikan vaakuna”.