Keskustelu:Korppoo

Viimeisin kommentti: 12 vuotta sitten käyttäjältä Pajattara aiheessa Suomenkieliset kylännimet

Suomenkieliset kylännimet

muokkaa

Mikäs muuten on noiden suomenkielisten kylännimien lähde? vaikuttaa että ne eivät ole käytössä olevia suomenkielisiä nimiä, vaan kaiketikin peräisin jostain alueen ruotsinkielisten paikannimien etymologiaa koskevasta tutkimuksesta (Ritva-Liisa Pitkänen?). tällaisten esittäminen "suomenkielisinä niminä" on kuitenkin virhe.--Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 20.41 (EET)Vastaa

Jaa, oli ainakin Ahvensaari Kansalaisen karttapaikalla.--Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 20.46 (EET)Vastaa
Mutta ainakin esim. Maskinnamo, Järvsor, Rosklax ja Syvälax esiintyvät siellä vain ruotsinkielisissä muodoissaan.--Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 20.48 (EET)Vastaa
Ja edelleen, vaikka (luotettavastakin nimistöntutkimuksen alan) kirjallisuudesta löytyy nimille suomenkielisiä etymologioita, niin kuuluvatko sellaiset kunnan kyläluetteloon (itse kylän artikkeliin ehkä hyvinkin, tai yhtä hyvin muuhun osaan kunta-artikkelin tekstiä esim. historiaosioon)? --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 15.50 (EEST)Vastaa
Lisätietoa Turunmaan saariston suomalaisperäisistä nimistä muuten löytyy Ritva-Liisa Pitkäsen (jos muistin nyt koko nimen oikein) väitöskirjasta.--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 16.04 (EEST)Vastaa
Ja uudenmaan ruotsinkielisten pitäjien suomalaisnimistöä on tutkinut Saulo Kepsu. Sen perusteella esimerkiksi pitkään jatkunut spekulointi Mikael Agricolan äidinkielestä on saanut uutta valaisua. Mutta nämä erittäin mielenkiintoiset asutus- ja nimistöhistoriallisewt kysymykset (eli etymologia) samoin kuin sekalaiset asiakirjamaininnat 1800-luvulta, jolloin muutenkin sepitettiin paljon nimimuotoja, joista osa vakiintui (vrt. esim. Petolahti) ja osa ei, ovat tietenkin kokonaan eri asia kuin se, minkä kielisten nimien nykyiselle käytölle on luotettavat lähteet. (Joskin suomen kielen levitessä nuo Retainen ja Kopoinen ym. tyypinn nimet varmaan vähitellen yleistyvät, mutta jos me täällä tulkitsemme niin tapahtuneen etuovesta ja numerokannasta googlaamalla, niin se on selkeästi primäärilähteisiin perustuvaa uutta tutkimusta.)--Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 16.15 (EEST)Vastaa
Mielestäni poistamasi suomenkieliset nimet kuuluvat kyllä kyläluetteloon varsinkaan, jos kylästä ei ole olemssa omaa artikkelia. Aikaisemmin nämä nimet ovat olleet suluissa, joten lähteelliset nimet voisi olla näin jatkossakin. --Pajattara (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 21.53 (EEST)Vastaa
Kyläluettelossa kuuluu olla luotettavien lähteitten mukaan vakiintuneesa käytössä olevia nimiä. Jotkut satunnaiset googlausosumat satunnaisista nettipalveluista tai historiallisissa primäärilähteissä olevat satunnaiset maininnat eivät ole tällaisia luotettavia lähteitä. Samoin luotettavasti lähteistetyt etymologiat kuuluvat jonnekin muualle kuin kyläluetteloon (ja siirsinkin ne siksi muualle tekstiin). Eli tässä siis pelkkä mielipide ei riitä, jos se on ristiriidassa yleisten lähdekäytäntöjen kanssa. --Urjanhai (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.59 (EEST)Vastaa
Nimeämiskäytännöt perustuvat vain artikkelin nimeen ei sisältöön. Siksi olisikin tärkeää, että suomenkieliset käytössä olevat rinnakkaisnimet näkyisivät kylälistassa vaikka suluissa. Nyt tietosisältö on oleellisesti vähentynyt, kun tietoa on perusteettomasti poistettu. Eli ehdottaisin, että karttapaikalla oleva nimi olisi ensin (suomen tai ruotsinkielinen) ja tämän jälkeen lähteellinen suomenkielinen rinnakkaisnimi sukuissa. Mm. valtakunnallinen arkistolaitos käyttää Inikorp -paikasta Innikorpi nimeä. --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 08.15 (EEST)Vastaa
Nimeämiskäytäntöjen ohella on noudatettava myös lähteistämiskäytäntöjä. Eli pitää olla luotettava lähde sille, että kyseessä on käytössä oleva rinnakkaisnimi. Satunnainen googleosuma mistä tahansa ei ole aina välttämättä luotettava lähde vaan tulee käyttää Wikipedian yleisten lähdekäytäntöjen mukaisia lähteitä. Ja jos jossain 100-200 vuotta vanhassa arkistoluettelossa sattuu esiintymään joku nimimuoto ei tarkoita sitä että "valtakunnallinen arkistolaitos käyttää" ko. muotoa. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että valtakunnallinen arkistolaitos käyttää sen kaltaisia nimiä kuin "Toraierffwui" tai "Hopea Salmen Sari".--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 14.41 (EEST)Vastaa
En kyllä rinnastaisi samana nimimuotoja Toraierffwui tai Innikorpi. Jos taas nimenä on Torajärvi ja Innikorpi niin silloin kyseessä on samanarvoiset suomenkieliset nimet. Arkistolaitos käyttää nimitystä Innikorpi, vaikka kartassa on nimitys Enikorpi http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=160785 --Pajattara (keskustelu) 28. kesäkuuta 2012 kello 15.14 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”Korppoo”.