Keskustelu:Kontaminaatio (kielitiede)

Viimeisin kommentti: 5 kuukautta sitten käyttäjältä Cimon Avaro aiheessa Esimerkit

Lähdetietoa tulossa, kunhan tilaamani lähdemateriaali saapuu... Inom kort. El Rayno 31. lokakuuta 2010 kello 17.43 (EET)Vastaa

Olisiko ollut mahdotonta tehdä artikkeli vasta sitten, kun on lähteitä? --Jmk 1. marraskuuta 2010 kello 11.04 (EET)Vastaa
Ei tietenkään täysin. Olen lähteeni lukenut, joten ei pitäis olla ongelmaa. El Rayno 2. marraskuuta 2010 kello 01.01 (EET)Vastaa

Artikkelin nimi muokkaa

En ole koskaan ennen kuullut nimitystä "sanatasku", eikä kaverini KVG tiennyt asiasta sen enempää. Sen sijaan portmanteaun suomenkielisenä vastineena on kyllä käytetty sanaa salkkumorfi [1]. Onko "sanatasku" huumoria vai onko se jossain oikeasti käytössä? --Jmk 1. marraskuuta 2010 kello 14.02 (EET)Vastaa

Teoksen käätäjät Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner sitä käyttävät. Onko salkkumorfi kuitenkaan sama asia: [2]? Kunnaksen ja Mannerin sanatasku on minusta kyllä hyvä. Toki, jos kielelliselle ilmiölle on joku muukin nimitys, niin enhän sellaista vastusta. Palaan pian asiaan. El Rayno 2. marraskuuta 2010 kello 01.01 (EET)Vastaa
Jätin lähde?-merkinnän paikoilleen, koska kysymys "Onko vakiintunut?" on hyvä ja aiheellinen. Josko asiasta löytyisi tuonnempana vielä lisätietoa. Ruotsinkielen "Teleskopord" on hauska. Ainakin englanniksi ja ruotsiksi löytyy myös lista sanataskuista. Kyborgi on hieno esimerkki vakiintuneesta sanataskusta. El Rayno 2. marraskuuta 2010 kello 23.05 (EET)Vastaa
No tosiaan, tarkemmin lukien olet oikeassa siinä, että salkkumorfi on eri juttu. (Portmanteaun suomennos sekin, mutta hiukan eri asiayhteydessä.) Sitä siis ei ainakaan voi käyttää tässä suomennoksena. En kyllä äkkiseltään usko sanataskuakaan vakiintuneeksi suomennokseksi, joten ehkä olisi parasta käyttää nimeä portmanteau. Ymmärtääkseni sitä ainakin kielitieteessä käytetään (tämänkin artikkelin aiheesta) mutta täytyypä kaivella lähteitä. --Jmk 3. marraskuuta 2010 kello 12.49 (EET)Vastaa
Tässä "sulautuma" (lainausmerkkien kera), tuskinpa sekään vakiintunut. --Jmk 3. marraskuuta 2010 kello 12.51 (EET)Vastaa
Tuon "sulautuma" -viittauksen löysin myös. Englanniksi portmanteau word on myöskin blend. Wikistä löytyy tietoa osana artikkelia: Uudissana#Yhdistelm.C3.A4sanat: – yhdistelmäsana (kontaminaatio); "sanatasku" (se mainittuna myös, mutta lainausmerkeissä – kuten myös Kunnaksella. Sitten olisi vielä yhdistesana: Portmanteau – portmanteau englanti 1.yhdiste- ; Esimerkkejä portmanteau sanan käytöstä: ~ word – yhdistesana. Jäädään kyllä nyt ruotsalaisille toiseksi, jos heillä sekä norjalaisilla on käytössä hieno teleskopord, ja meillä jotain jäykkää. Sanatasku on kyllä loistava sana, mutta liekö sitten Kirsi Kunnaksen omaa tuotantoa? – Soitin Kotukseenkin, mutta tulos jäi laihaksi, sillä en saanut selkeää vastausta. – Sen puoleen, jos olet tuota Sanatasku-nimeä vastaan, niin voit minun puolestani muuttaa artikkelin nimelle Portmanteau – ellei jotain muuta "virallista" tai vakiintunutta sanaa tule esiin. Tosin se yhdistelmäsana olisi jo sentään suomea. (En ole nimennyt artikkeleita uudelleen, mulla varmaan kestäisi. Ja annan tässä mielelläni vallan sinulle.) Mielelläni sitten muokkaisin artikkelia sen jälkeen sisällöltään vastaavasti. Jättäisin Carrollin kirjaan viittaavaan osaan muokattuna maininnan "sanatasku":sta. El Rayno 3. marraskuuta 2010 kello 15.15 (EET)Vastaa
Kun tähän artikkeliin taas tarvitsee wikittää toisesta artikkelista, niin ottaa suoraan sanottuna päähän tämä nimi "kontaminaatio". Olkoon kuinka tahansa kielitieteellisesti oikea termi, niin voiko sellaista tietää jollei ole kielitieteilijä? Sanataskukin lienee vain Kunnaksen ja Mannerin omaa keksintöä, vaikka lystikäs onkin. Wikipediassa on ohjaukseen sivu Portmanteau-sana, joka sopisi minusta parhaiten, koska muissakin kielissä tätä käytetään. Tämä asia näyttää olevan kerrassaan "iloinen" sekasotku: tämä sivu linkittyy esim. samaan kuin en-Wikin "Blend word", ja sitten "Portmanteau" on erikseen, mutta siinä tarkoitetaan juuri sellaisia sanoja kuin tässä artikkelissa on. Portmanteau-sivun fi-vastine taas on "Sulautuma". Mitähän sille voisi tehdä? El Rayno (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 02.49 (EEST)Vastaa

Nykyisellään artikkeli on kovin englannin kieli -keskeinen. Onko niin ettei ilmiötä esiinny muissa kielissä vai onko artikkelin tiedot vain suoraan käännetty englannin kielestä?--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 19.54 (EET)Vastaa

Pohdintaa ylempänä, lainaan siitä: Sivu linkittyy esim. samaan kuin en-Wikin "Blend word", ja sitten "Portmanteau" on erikseen, mutta siinä tarkoitetaan juuri sellaisia sanoja kuin tässä artikkelissa on. Portmanteau-sivun fi-vastine taas on "Sulautuma". Kysyt eikö muissa kielissä esiinny samaa ilmiötä: en-wikin Portmanteau-sivulla on esimerkkejä muista kielistä. Ja siinä puhutaan myös juuri Lewis Carollin kirjasta. Mielestäni Sulautuman tulisi sulautua tähän kontaminaatio-artikkeliin, ja sitten koko artikkelin vaihtaa nimelle portmanteau-sana. Ymmärrän kyllä että halutaan suomenkielisiä termejä, mutta ei se saisi olla itsetarkoitus. Jos portmanteau-sana ja sen merkitys tunnetaan useissa eri kielissä, pitääkö meillä olla vastarannankiiskiä? Kyllä täällä on yritetty mennä peffa edellä puuhun ennenkin, kun on koetettu tarjota käyttöön sanoja kuten "kieppo" (roll-on) tai "pienoislihalieriömyymiö" (nakkikioski). El Rayno (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 02.49 (EEST)Vastaa
Väite, että meillä (tai vaikkapa Islannissa) oltaisiin ”vastarannakiiskiä”, sisältää ajatuksen, että jossakin on auktoriteetti, joka ohjaa maailman kielten sanastoa yhdentymään, ja tämän pyrkimyksen vastustaminen on jotenkin väärä teko. Ennemminkin näkisin asian niin, että kielten kehityksessä ja tietoisessa kehittämisessä on erilaisia suuntauksia, painotuksia ja muoteja, jotka ovat vaihtelevassa määrin vallalla eri aikoina ja eri ympäristöissä. Miksi suomenkielisten oppisanojen eli termien luominen ja levittäminen ei saisi olla itsetarkoitus (Wikipedian ulkopuolella)? Tai kääntäen: miksi ei saisi olla itsetarkoitus pyrkiä vakiinnuttamaan käyttöön ainoastaan vierasperäisiä termejä? Molemmat ovat arvovalintoja, samantapaisia kuin puusta tai betonista rakentamisen suosiminen. Suomen tämänhetkinen ilmapiiri suosii sivistyssanojen ja sitaattilainojen käyttöä enemmän kuin se, joka meillä vallitsi esimerkiksi sata vuotta sitten. Tämä heijastuu Wikipediaan siten, että kun niin sanotut vierasperäiset sanat nousevat vallitseviksi Wikipedian kielenkäyttöä ohjaavissa lähteissä, ne esitetään ensisijaisina myös täällä. Kysymys ”sulautuma vai portmanteau?” on siis ratkaistava Wikipedian seuraamien lähteitten nojalla: niitten vallitsevin kanta siirretään myös tänne. – Huomautus kieposta ja pienoislihalieriömyymiöstä ei kerro mitään siitä, miten meidän tulisi suhtautua sulautumaan. kieppo on mitä mainioin ja toimivin uudissana, aivan yhtä hyvä kuin vaikka osio. Otollisissa sosiolingvistisissä ”sääolosuhteissa” se olisi voinut vakiintua käyttöön, eikä sitä kukaan kummastelisi. Niin ei vain sattunut käymään. Sen sijaan minun on vaikea kuvitella, että mikään merkittävä kielenhuoltajataho olisi koskaan esittänyt pienoislihalieriömyymiötä käyttöön. Kunnes toisin todistetaan, väitän, että kyseessä on joko pakinoitsijan keksimä vitsi tai jonkun yksittäisen kieliniekan kammiopohdintojen tuotos, jonka virkatoverit tuoreeltaan tyrmäsivät. Riippumatta siitä, kuulostaako sana ”tyhmältä” (mikä on hyvin pitkälti subjektiivista), se on ainakin sellaisenaan liian pitkä soveltuakseen arkikäyttöön. Tämän ammattimaiset kielenhuoltajat ovat varmasti käsittäneet. – Kerrassaan outo on tämä huomautus: ”[O]ttaa suoraan sanottuna päähän tämä nimi ’kontaminaatio’. Olkoon kuinka tahansa kielitieteellisesti oikea termi, niin voiko sellaista tietää jollei ole kielitieteilijä? – – Portmanteau-sana – – sopisi minusta parhaiten, koska muissakin kielissä tätä käytetään.” Itse olen oppinut termin portmanteau nimenomaan kielitieteen alan teksteistä. Minusta se on vähintään yhtä kummallinen (ja varmasti vaikeampi lausua oikein) kuin kontaminaatio. Herää epäilys, että kirjoittaja oikeastaan tarkoittaa: ”Minä olen lukenut tästä aiheesta pelkästään sellaisilla kielillä, joissa käytetään sanaa portmanteau, siksi olen tottunut siihen ja haluaisin ettei muita käytetä.” Saksan kieli käyttää tässä merkityksessä rinnan sanoja Kontamination (tämä hakusanana saks.kiel. Wikipediassa), Schachtelwort, Port(e)manteau-Wort ja Kofferwort. Ranskassa on mot-valise. Puolassa on rinnan zbitka wyrazowa, zbitka słowna, skrzyżowanie wyrazów ja portmanteau. Ruotsissa on teleskopord. Kyllä, portmanteau on levinnyt laajalle, mutta mitenkään yksinomainen se ei suomen kielen ulkopuolella ole. – Jippe (keskustelu) 26. maaliskuuta 2021 kello 21.24 (EET)Vastaa

Die Hard? muokkaa

Twihard-termillä ei liene mitään yhteyttä Die Hard-elokuviin, vaan nimenomaan die-hard-adjektiiviin, joka artikkelissa selitetäänkin.  –Kommentin jätti 91.154.242.242 (keskustelu) 10. toukokuuta 2012 kello 13.54‎

Kyllä, näin on. Muokattu. El Rayno (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 13.24 (EEST)Vastaa

Esimerkit muokkaa

Pokemon ja Spamalot esimerkit ovat aaivan liian pitkiä, ja pokemonin voisi poistaa kokonaan koska se mainitaan jo leipätekstissä, mitä sitä nyt kahteen kertaan. -- Cimon Avaro 5. marraskuuta 2023 kello 15.12 (EET)Vastaa

Palaa sivulle ”Kontaminaatio (kielitiede)”.