Keskustelu:Kolmas Rooma

Lisää aihe
Aktiiviset keskustelut

LaatuarviointiMuokkaa

Artikkelin tulevaisuusMuokkaa

Muita Bysantin perillisiä -luvussa voisi lyhyesti käsitellä myös Megáli idéaa ja Trebizondin keisarikuntaa. Mulla on kanssa etäinen mielikuva, että Valakian suunnalla olisi ollut jotain pikkuvaltioita, jotka katsoivat jatkavansa Itä-Rooman perintöä. --Miihkali (KM) 13. toukokuuta 2022 kello 10.12 (EEST)

Totta. Löytyyköhän netistä hyvin tietoa noista, esim. Britannicasta? Voisin kirjoittaa noista. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 13. toukokuuta 2022 kello 13.36 (EEST)
Mua vähän mietityttää, että kuinka paljon "muista perillisistä" pitäisi kertoa. Tämä Moskova, Kolmas Rooma viittaa kuitenkin (kai) ensisijaisesti Venäjän asemaan. Rooman perillisistä voisi sitten kirjoittaa oman kokonaisuutensa, kuten enwikissä en:Succession of the Roman Empire. --PtG (keskustelu) 13. toukokuuta 2022 kello 13.58 (EEST)
Lisäsin kahden lauseen verran tohon alkuun Trebizondista. Toivottavasti tarpeeksi lyhyesti ettei sekoita. J.K Nakkila (keskustelu) 13. toukokuuta 2022 kello 14.00 (EEST)
Näkisin niin, että ”Muut perilliset” kuitataan muutamalla virkkeellä kukin. Ne kuitenkin liittyvät Moskovan kolmanteen roomauteen sikäli, että nehän haastoivat venäläisten väitteet perimyksestä ja jatkuvuudesta. Varhaismodernin Euroopan ajattelun mukaan maailmassa saattoi periaatteessa kerrallaan olla vain yksi legitiimi keisari. Jos vaikkapa Osmanivaltakunnan hallitsija oli keisari, niin silloin Saksan ja Venäjän hallitsija ei voinut sitä olla.--Miihkali (KM) 13. toukokuuta 2022 kello 14.37 (EEST)
Johdonmukaista voisi olla integroida Uusi Rooma-kappale lukuun "Muita Bysantin perillisiä". Sivu käsittelee Moskovaa kolmantena Roomana ja muut ovat sivuhuomautuksia. Toivo ja Toivo (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 20.04 (EEST)
Ehkä pikemminkin niin, että ”Uusi Rooma” muotoillaan taustaluvuksi ja Moskovan roomanperimyspyrintöjä ajallisesti myöhäisemmät tapahtumat siirretään artikkelin loppuun. On kuitenkin tärkeää, että lukija jo ennen Moskovan kolmasroomaudesta lukiessaan tietää jotain varhaismoderneista keisariuskäsityksistä. Siihen aikaanhan ajateltiin, että legitiimejä keisareita voi olla vain yksi, joka on Rooman ainoa aito perillinen. Muut ovat usurpaattoreita tai pyrkyreitä. Samoin ajatus Rooman pyhän kaupungin siirtymisestä on keskeistä taustatietoa. Mutta tosiaan yksittäiset valtakunnat ja eritoten vuoden 1500 jälkeen perustetut eivät kuulu taustalukuun. EDIT: Lopun esittelyjä voisi myös lyhentää. Esimerkiksi Osmanivaltakunnasta riittäisi varmaan jotain seuraavansisältöistä:
”Osmanit valloittivat Konstantinopolin 1453 ja siirsivät pääkaupunkinsa sinne. 1400- ja 1500-luvun osmanihallitsijat korostivat jatkuvuutta Rooman keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä. Suleiman Suuri (hallitsi 1520–1566) piti itseään Konstantinus Suuren laillisena perillisenä ja perusteli tällä länteen suuntautuneita valloitusretkiään. 1700-luvulle asti eräs valtakunnan hallitsijan arvonimistä oli Kayser-i Rûm eli ’roomalaisten caesar’. Kreikankielisissä asiakirjoissa käytettiin Bysantista periytyvää arvonimeä basileus 1800-luvun lopulle saakka. 1500-luvulta lähtien valtakunnan huomio kääntyi Euroopasta islamilaiseen maailmaan, ja keisariuden sijaan osmanit alkoivat perustella valtansa legitimiteettiä kalifaatilla.”
Ja sitten vastaavia suuria linjoja voisi hahmotella muutamalla virkkeellä muistakin Moskovan kilpailijoista. :::::--Miihkali (KM) 4. kesäkuuta 2022 kello 22.16 (EEST)

Laatuarviointi 2Muokkaa

Palaa sivulle ”Kolmas Rooma”.