Keskustelu:Kiihotus kansanryhmää vastaan

Viimeisin kommentti: 3 vuotta sitten käyttäjältä Zindox aiheessa Artikkelin ongelmia

Tuomiot muokkaa

Artikkelissa lukee: "Tuomiot kiihotuksesta kansanryhmää vastaan ovat melko harvinaisia. Ennen vuotta 2001 niitä on ollut 4–5." Koska tuomiot ovat näin harvinaisia, ehdotan, että tuomitut (ja tuomiot) listataan tässä artikkelissa. --Sumafi 23. heinäkuuta 2009 kello 10.25 (EEST)Vastaa

Ei tuomittujen pieni määrä ole mikään peruste. Kyse on yleensä sakkotuomioista, joten ehdottamasi julkinen häpeäpuu on kohtuuton ajatus. Samulili 23. heinäkuuta 2009 kello 10.19 (EEST)Vastaa
Ei tietenkään peruste, vaan mahdollistaja. Perusteita on kaksi: Tapaukset ovat muutenkin jo nyt julkisuudessa ruodittuja (niinkuin artikkelissakin sanotaan), ja noiden muutaman tapauksen listaaminen on paras tapa selventää lukijalle, mistä tässä rikoksessa oikein on kysymys. Lakitekstihän jättää asian hyvinkin avoimeksi. Vrt. Mäenpää sai tuomion pilapiirroksesta, mutta Suomen Sisu ei saanut. Halla-ahoa syytetään ymmärtääkseni yhdestä ainoasta retorisesta lauseesta. Vanhanen taas panetteli monen asiantuntijan mielestä kansanryhmää kokonaisen kirjan edestä, mutta hänen kohdallaan tehtiin lopulta syyttämättäjättämispäätös. Tuomittujen nimet voi hyvin jättää mainitsemattakin. Ei se ole oleellista. Eikä Wikipedian tehtävänä tietenkään ole ottaa kantaa tuomioiden oikeutuksiin, tai ko. lainkohdan mielekkyyteen. Mutta se mitä Wikipedia voi tehdä on valaista lukijaa siitä, että minkälaisella internet-kirjoittelulla kansalainen voi tähän rikokseen (kenties huomaamattaankin) syyllistyä. --Sumafi 23. heinäkuuta 2009 kello 11.07 (EEST)Vastaa
Mainitsemaasi tarkoitukseen eivät yksittäistapaukset ole toimiva ratkaisu. Jos halutaan selittää lainlaatijan syvempiä ajatuksia, voidaan kirjoittaa artikkeliin lisää sisältöä hallituksen esitysten, eduskunnan mietintöjen, korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen ja oikeustieteellisten kirjoitusten perusteella, ks. oikeuslähde. Samulili 23. heinäkuuta 2009 kello 11.21 (EEST)Vastaa
Lähteitä voisi löytyä Anna Simolan Pro gradu -työstä "Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja sananvapaus" (Turun yliopisto) tai Mikko Arolan tutkielmasta "Kiihottaminen kansanryhmää vastaan" (Helsingin yliopisto). Samulili 23. heinäkuuta 2009 kello 11.36 (EEST)Vastaa
Minunkaan mielestäni yksittäistapaukset eivät ole toimiva ratkaisu. Mutta kun tämän rikosnimikkeen osalta on vähin rivein mahdollista listata kaikki tapaukset, mikä juuri oli keskustelun avaukseni pointti. Noilla "oikeustieteellisillä kirjoituksilla" ja muilla mietinnöillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Kun tuomioita on useamman vuosikymmenen ajalta vain kourallinen, on jokainen tapaus luonteeltaan ennakkotapaus. Tähän liittyy vielä se, että internet-aikakaudelta ei taida olla kuin 2–3 langettavaa tuomiota. --Sumafi 23. heinäkuuta 2009 kello 11.53 (EEST)Vastaa
Nimenomaan päin vastoin. Käräjä- ja hovioikeuden päätökset eivät ole ennakkotapauksen omaisia oikeuslähteitä kun taas mietinnöillä yms. on oikeuslähteen asema. Yleisesti ottaen tietenkin kaikkeen tässä maailmassa pätee, että vain se, että jokin on mahdollista, ei ole perustelu tehdä jotain. Samulili 23. heinäkuuta 2009 kello 11.56 (EEST)Vastaa
Tulipa mieleen, että HIV-artikkelissa on mainittu sen tahallisesta tartuttamisesta tuomitut. --217.140.235.2 23. heinäkuuta 2009 kello 11.23 (EEST)Vastaa
Mainituille henkilöille noin 12 vuoden tuomiot, joka on kovin eri asia kuin sakkorangaistus. Kyseisten henkilöiden wikipedia-artikkelin ainoa peruste on tehty rikos, tästä rikoksesta ei vielä saa artikkelia Wikipediaan (vaikka tuomituilla usein muista syistä sellainen on). Samulili 23. heinäkuuta 2009 kello 11.36 (EEST)Vastaa
Huomauttaisin lisäksi, että osa näistä tapauksista mainitaan nyt jo Wikipediassa. Näitä ovat ainakin Mäenpään saama tuomio, Vanhasen syyttämättäjättämispäätös ja Halla-ahon syyte. Mahdollisesti muitakin. Loput voisi listata ilman tuomitun nimeä. --Sumafi 23. heinäkuuta 2009 kello 12.01 (EEST)Vastaa

Tuomiot voisivat olla mielestäni aikajärjestyksessä.--MAQuire (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 21.42 (EET)Vastaa

Tai tuomioiden ankaruuden mukaan, jolloin vähäpätöisimmät voidaan poistaa helposti, kun lista kasvaa liian pitkäksi.--MAQuire (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 21.44 (EET)Vastaa

Hyvä laki muokkaa

Tämä on kyllä paras laki Suomessa. Näin Orwellilaisia ja marksilaisia lakeja saa hakea koirien ja kissojen kanssa. Sananvapausrikos! Tuo termi on niin ehdottoman herkullinen, että on vaikea kuvata sen aiheuttamaa makuelämystä.  –Kommentin jätti 81.197.82.35 (keskustelu – muokkaukset)

Keskustelusivut olisi kyllä tarkoitettu keskusteluun artikkelin parantamiseksi, ei mielipiteiden kertomiseen aiheesta. --DARTH SIDIOUS 2 (Keskustelu) 13. heinäkuuta 2010 kello 19.51 (EEST)Vastaa

Syrjintää? muokkaa

Kiihotuksen kansanryhmää vastaan ei tarvitse olla syrjintää, vaikka joskus onkin. Syrjinnän ei tarvitse olla kiihotusta kansanryhmää vastaan. Sama koskee luonnollisesti nettisyrjintää. Toivoisi kovasti lähdettä väittämälle, että teko muuttuu netissä tehtynä nimenomaan syrjinnäksi. --Oami 17. elokuuta 2009 kello 00.25 (EEST)Vastaa

Olen samaa mieltä. Sen lisäksi, että kiihotus ja syrjintä ylipäätään tarkoittavat eri asioita, myöskään rikoslaki ei tässä kohtaa mainitse mitään syrjinnästä. Kiihotus kansanryhmää vastaan voi siis olla korkeintaan syrjinnän uhkaus. Poistin epäjohdonmukaisen virkkeen artikkelista. --Sumafi 17. elokuuta 2009 kello 09.02 (EEST)Vastaa

Sanamuoto muokkaa

Käyttäjä Ekills on päivittänyt artikkeliin lainatun lainkohdan sanamuodon RL 11:10:n mukaiseksi. Tämä on varmasti tarpeen. Tässä tapauksessa pitäisin kuitenkin tärkeänä sitä, että myös aiemmat sanamuodot jätettäisiin artikkeliin. Näin lukija voisi helposti nähdä, miten tämä sananvapautta käsittelevä laki on ajan saatossa muuttunut. --Sumafi 23. heinäkuuta 2011 kello 20.20 (EEST)Vastaa

Artikkeliin linkitetyt muokkaa

Nyt tuossa artikkelissa on seuraava kohta:
==Katso myös==

Artikkeleidensa mukaan Halla-Aho, Hirvisaari ja Lehto on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan mutta Albäck ei. Hieman vastaavaa keskustelua on ollut vuonna 2009, mutta mitä tuolle nyt pitäisi tehdä. Asia tuli mieleen kun joku äsken poisti listalta pari nimeä. --Seegge (keskustelu) 6. joulukuuta 2013 kello 21.39 (EET)Vastaa

Joku näköjään poisti koko luettelon, mikä on ihan kelpo ratkaisu. Eihän tämä mikään rikosrekisteriote ole. --Pxos (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 18.12 (EET)Vastaa
Nyt tämä on taas rikosrekisteriote. :-P --Seegge (keskustele) 18. kesäkuuta 2015 kello 14.16 (EEST)Vastaa

Kielilinkit muokkaa

Tämä liittyy ehkä enemmänkin Wikidataan kuin fiwikiin, mutta aloitetaan nyt ainakin täällä puolella. Poistin artikkelin lopusta vanhalla tavalla lisätyt kielilinkit. Suurin osa niistä vaikutti linkkaavaan Wikidatan kohteeseen Q653347, jota fiwikissä vastaa Vihapuhe. Asiaa selvitelessä tuli kuitenkin vastaan, että eri kieliversioissa olevia linkkejä seuraamalla voi päätyä tuon vihapuheen lisäksi ainakin seuraaviin Wikidatan entryihin:

  • Q1315426 - Artikkelin nykyinen entry, kielillä fi, en ja de.
  • Q43442 - "Volksverhetzung", 10 kielellä (myös en ja de)

Lisäksi fr-wikistä löytyi seuraava artikkeli, joka vaikuttaisi vastaavan hyvin pitkälti tätä (mutten ranskaa ymmärtämättömänä pysty varmaksi sanomaan): https://fr.wikipedia.org/wiki/Lois_contre_le_racisme_et_les_discours_de_haine

Pitäisi siis saada selville, että onko kyseessä todellakin kaksi eri asiaa vai pitäisikö en- ja de-wikien (+ mahdollisesti fr?) artikkelit pyrkiä yhdistämään ja laittaa kaikki linkkaamaan samaan Wikidatan entryyn? --Gonnagle (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 09.49 (EET)Vastaa

Katsoin vielä tuota fr-wikistä linkkaamaani artikkelia automaattikääntäjän läpi ja siinä ilmeisesti käsiteltynä onkin yleisemmällä tasolla "rasismia ja vihapuhetta koskevat lait" eli eri asiatasolla eri artikkeli. Varsinainen kysymys siis lienee edelleen, että ovatko "Volksverhetzung" ja "Kiihotus kansanryhmää vastaan" sama asia?
Tämän artikkelin kanssa samaan Wikidata-entryyn liitetty de-wikin Hassprediger vaikuttaisi itse asiassa käsittelevän oikeastaan enemmänkin henkilöön kohdistuvaa nimitystä ("kansankiihottaja" tms.). --Gonnagle (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 10.13 (EET)Vastaa

Artikkelin ongelmia muokkaa

- Tällä hetkellä artikkelin nimi on eri kuin johdannossa kerrottu.
- Artikkeli käsittelee Suomen rikoslain rikosta Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Johdantoteksti yrittää tavoitella kuitenkin jotain aivan muuta asiaa.
- Johdannossa ei ole lähteitä.
- Alkuun on lisätty huomautus, että asiasta tulisi kertoa muidenkin maiden näkökulmasta. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska artikkeli käsittelee vain Suomen rikoslain mukaista rikosta ja lisäksi eri maiden lainsäädännöissä asiaa on sivuttu toisistaan poikkeavilla tavoilla tai ei lainkaan. Englanninkielinen Wikipedia yrittää tavoitella aihetta huomautuslaatikon toiveen mukaisesti jonain globaalina suureena, mutta törmää luonnollisesti samaan ongelmaan. Velivieras (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 09.21 (EEST)Vastaa

Varmaankin tästä syystä englanninkielisessä Wikipediassa jokaisella eri maiden laeilla on omat artikkelinsa.--Velivieras (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 09.23 (EEST)Vastaa
Niin, oikeustieteilijät eivät ole puhtaasti käsitteellisesti työstäen kyenneet määrittelemään termiä kansanryhmä, eikä se oikeustieteen tosiasialliseen sanastoon kuulukaan. Termin sisältö elää ja muodostuu tuomioistuimen tuomioiden pohjalta. Se on siis yksittäisenä sanana vastaava kuin termi hyppyhuppu ja sille annettu merkitys voi vaihdella maittain. --Hartz (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 09.36 (EEST)Vastaa
Poistit tällä käyttäjällä ongelmamallineen. Malline on juuri sitä varten, jos artikkeli käsittelee vain Suomen rikoslain mukaista rikosta, mutta nimi on yleismaaillisempi.--MAQuire (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 23.25 (EEST)Vastaa
De facto ja De Jure ei ole olemassa yleismaailmallista "Kiihottaminen kansanryhmää vastaan" -rikosta tai edes nimitystä. Eri maiden lainsäädännöt vaihtelevat suuresti.--Velivieras (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 10.09 (EEST)Vastaa
Ruotsin kielisen artikkelin mukaan Suomessa ja Ruotsissa on samanniminen laki ja muissa pohjoismaissa samansisältöinen laki. Sen mukaan myös Ranskassa on vastaava laki. Artikkelin voisi aloittaa vaikkapa: "Kiihotus kansanryhmää vastaan on Suomen ja Ruotsin rikoslain mukaan..." ja sen jälkeen selvittää muiden maiden käytäntöjä.--Zindox (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 11.46 (EEST)Vastaa
Palaa sivulle ”Kiihotus kansanryhmää vastaan”.