Keskustelu:Kemihaara
Viimeisin kommentti: 6 kuukautta sitten käyttäjältä Htm
Artikkelissa näyttää olevan nyt uutta tutkimusta. Pitäisi olla jokin muu lähde kuin kartta + omat päätelmät.-Htm (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 04.08 (EET)
- Palautuksessa aiempaan versioon klo 6:33 samana päivänä lähteistämättömät muokkaukset kumottiin. Palautetussa aiemmassa versiossa uutta tutkimusta on ainakin vähemmän. Kirjallisuudesta tai hauilla lisälähteitä etsimällä artikkelia todennäköisesti voisi kyllä lähteistää lisääkin. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 19.47 (EET)
- Juu, tuossa oli tuijoteltu karttaa ja tehty omaa tutkimusta. Ensinnäkin pitäsi löytää määritelmä käsitteelle päähaara. Artikkelissa joki on selostettu käsitettä pääuoma ja sitten on artikkelikin pääuoma . Valitettavasti ei ole löytynyt käsille asiakirjaa, jossa kerrotaan Kemijoen eri osien (sivujokien liittymiskohtien välisten osien) nimet. Kemijoelle ei ole mitään asemakaavaa; asemakaavassahan on yleensä selvästi piirretty, missä eri kadut alkavat ja loppuvat. Kun mitään eksaktia ei ole tiedossa, niin on parempi kirjkoittaa vain se, mille on lähde. Värriön tutkimusaseman nimissä julkaistussa kirjoituksessakin sanotaan, että :"Kemijoen vedet ovat peräisin neljästä päähaarasta, jotka ovat Kemihaara, Luiro, Kitinen ja Ounasjoki. Latvoilta Kemijokisuulle kertyy pisimmillään vesireittiä 552 km." [1]. -- Htm (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 20.33 (EET)
- Tässä on ennen kumottuja lisäyksiä ja niiden kumoamisen jälkeen tarkasteltu asiaa vain lähteissä esiintyvien paikannimien pohjalta. Hydrologiset päähaarojen määrittelyt ovat sitten erikseen. Joissakin maissa, kuten Norjassa päähaarat on määritelty virallisessa datassa, Suomessa (kai?) nykyisessä virallisessa datassa taas ei. Ja päähaarojen määrittelyynkin voi mahdollisesti olla kirjallisuudessa eri tapoja. Paikannimet sen sijaan hyvinkin voivat poiketa hydrologisten määritelmien tuottamista luokitteluista (vrt esim. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö ja nimet maastokartassa jokisuulla). Joissakin hydrologisissa erityistarkasteluissa silti Suomessakin esim. jostain tietystä vesistöstä tms. taas voisi hyvin kuvitella, että päähaaroja jotain tarkoitusta varten ehkä olisi saatettu määritelläkin. Käyttäjä:J Hokkanen vesistöaiheita paljon muokanneena on kai tähän aihepiiriin jonkin verran perehtynyt tai osaa ainakin kertoa millä periaatteilla itse on muokannut. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 22.34 (EET)
- Joo. Hänellä voi hyvinkin olla tiedossa ja lähteenä käytettävissä se, miten määritellään mitäkin. Tässä artikkelissa on täsmennyssivusta tehty artikkelisivu, ja artikkelin aiheena on Kemijoen yksi latvahaara. Se ja kaksi muuta latvahaaraa muodostavat oman valuma-alueensa, Kemijoen pohjoisimmat valuma-alueet. Näyttävät olevan ainakin pinta-alaltaan kutakuinkin yhtä suuria (Järviwiki). Mutta koska oma tutkimus on saatu tästä pois, niin jätän tämän tähän. Olen vain aloittanut artikkelit erämaa-alueesta, Kemihaaran suot Natura2000-alueesta ja Kemihaaran tulvasuojelualtaasta. -- Htm (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 23.11 (EET)
- Päätyminen täsmenteettömään artikkelin nimeen tässä taisi johtua siitä, että alkujaan täsmenteettömällä nimellä oli kulmakunta, jonka kulmakuntaluonteestakaan ei oikein ollut täyttä selkoa ja jota ei myöskään yksiselitteisesti voinut pitää nimen ensisijaisena tarkoitteena. Valintaan sen välillä, tulisiko täsmenteetön artikkelin nimi olla täsmennyssivulla vaiko jollain nimen useista tarkoitteista tai käyttöyhteyksistä, jonka silloin olisi oltava myös nimen ensisijainen nykyinen tarkoite, päädyin siihen, että nimen nykyinen ensisijainen tarkoite ainakin karttatietojen mukaan - jotka siis ovat nimistönhuollollisesti tarkistettuja - olisi tuo nykyään Kemihaaraksi kutsuttu joen latvahaara (mutta itse asiassa se on nykyään myös tuo kulmakunta ja erämaa-alue, ks. alempana). - Mutta kun nimeä Kemihaara esiintyy eri asioilla myös siitä alavirtaankin päin, ajattelin, että tämäkin nimen käyttö olisi hyvä selventää, ja käsitellä samassa nimeltään Kemihaara olevassa artikkelissa myös nimen muu käyttö ja esiintyminen paikannimiartikkelin tapaan, kun taas sivu Kemihaara (täsmennyssivu) sisältää vain luettelon nimen esiintymistä. Koska vaikka artikkeli Kemihaara nyt onkin sisällöltään niukka -joskin kyllä faktoilla lähteistetty - niin lähteillä kuten historiantutkimuksen kirjallisuus sitä todennäköisesti on helppo laajentaa. Suomalaisessa paikannimikirjassa ([2]) jota tuossa ei oltu vielä käytetty lähteenä, tosin esitetään että Kemihaara on "erämaa-alue ja kyläkunta Savukoskella Lapissa. – Kylä sijaitsee Kemijoen latvuksilla, jossa joki haarautuu kolmia, Kemihaaraksi, Keskihaaraksi ja Naltiohaaraksi. Kemihaaran länsipuolella on 1991 perustettu suojeltu Kemihaaran erämaa-alue, (... )". Mutta tuo määritelmä ei ole karttava loska siitä puuttuu tuo tekstissäkin mainittu itse jokihaara, vaikka sekin kyllä pitää paikkansa että nimi tarkoittaa nykyisellään myös kulmakuntaa ja erämaa-aluetta. - Mutta epäilen että tarkoittaisi kylää, ja sanoisin että tämä epäily on myös lähteistettävissä. - Ja samoin todennäköisesti on lähteistettävissä nimen tarkoitteen siirtyminen jokea ylös Rovaniemeltä (Ounasjoen suu, josta alkaa myös Kemihaara-niminen vanha maarekisterikylä, joka aluksi käsitti myös koko myöhemmän Kemijärven uudisasutuksen) Pelkosenniemelle (Kitisen suu, jossa "Kemihaaran suot" ja lopulta toteuttamatta jäänyt allashanke) ja sieltä vihdoin joen ylimmän latvahaaran ja sen ympäristön nimeksi (Kemihaara-nimisen latvahaaran suu ja sen valuma-aluetta noin karkeasti vastaava erämaa-alue). Eli tältä osin artikkeli on siis vielä kesken. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2023 kello 19.14 (EET)
- Joo. Hänellä voi hyvinkin olla tiedossa ja lähteenä käytettävissä se, miten määritellään mitäkin. Tässä artikkelissa on täsmennyssivusta tehty artikkelisivu, ja artikkelin aiheena on Kemijoen yksi latvahaara. Se ja kaksi muuta latvahaaraa muodostavat oman valuma-alueensa, Kemijoen pohjoisimmat valuma-alueet. Näyttävät olevan ainakin pinta-alaltaan kutakuinkin yhtä suuria (Järviwiki). Mutta koska oma tutkimus on saatu tästä pois, niin jätän tämän tähän. Olen vain aloittanut artikkelit erämaa-alueesta, Kemihaaran suot Natura2000-alueesta ja Kemihaaran tulvasuojelualtaasta. -- Htm (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 23.11 (EET)
- Tässä on ennen kumottuja lisäyksiä ja niiden kumoamisen jälkeen tarkasteltu asiaa vain lähteissä esiintyvien paikannimien pohjalta. Hydrologiset päähaarojen määrittelyt ovat sitten erikseen. Joissakin maissa, kuten Norjassa päähaarat on määritelty virallisessa datassa, Suomessa (kai?) nykyisessä virallisessa datassa taas ei. Ja päähaarojen määrittelyynkin voi mahdollisesti olla kirjallisuudessa eri tapoja. Paikannimet sen sijaan hyvinkin voivat poiketa hydrologisten määritelmien tuottamista luokitteluista (vrt esim. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö ja nimet maastokartassa jokisuulla). Joissakin hydrologisissa erityistarkasteluissa silti Suomessakin esim. jostain tietystä vesistöstä tms. taas voisi hyvin kuvitella, että päähaaroja jotain tarkoitusta varten ehkä olisi saatettu määritelläkin. Käyttäjä:J Hokkanen vesistöaiheita paljon muokanneena on kai tähän aihepiiriin jonkin verran perehtynyt tai osaa ainakin kertoa millä periaatteilla itse on muokannut. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2023 kello 22.34 (EET)
- Selasin Ekholmin vesistötaulukoita ja löysin valuma-alueet: Keminhaara 175 km2, Keskihaara 69 km2, Naltiohaara 156 km2. Nämä haarat kohtaavat toisensa kohdasta, jonka Ekholm nimeää Kemijoeksi. Pääuomaksi valitaan se haara, jossa virtaa eniten vettä. Jos pienellä alueella sataa vettä tasaisesti, jolisi Keminhaarassa eniten vettä. Lukisin Keminhaaran pääuomaan, mutta kartasta huomasin erikoisen kohdan. Keskihaara ja naltionhaara virtaavat yhdessä 150 metriä, jolloin tämän osan valuma-alueen pinta-ala on 225 km2. Kas kummaa, tästä saisi akateemisen riidan, koska "juridisesti" pääuoma meni juuri tuon lyhyen pätkän takia Naltionhaaralle, joka on Keskihaaraa isompi joki. Olisin ilman Karttapaikkaa ja Ekholmia voinut tuomita Keminhaaran pääuomaksi ja saada sille vankan kannattajajoukon. Olisin silloin kuitenkin ollut puolueellinen (heh heh).--J Hokkanen (keskustelu) 15. marraskuuta 2023 kello 22.19 (EET)
- Kiitos infosta eli ilmeisesti virtaamat ovat raitkaisevia, jos päähaaraa haetaan. En tiedä, mistä Ekholmista puhut, mutta huomasin hiljan, että Järviwikissä on erilaisia valuma-aluekokoja [3]. Mutta ei hätiä. -- Htm (keskustelu) 15. marraskuuta 2023 kello 23.04 (EET)
- Ekholm tarkoitta 1990-luvulla ilmestynyttä oliko se nyt silloin Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisua, johon perustuu nykyisin voimassa oleva Suomen valuma-aluejako. (Vaikka uusikin, hiukan eri perusteilla ja eri tekniikalla tuotettu valuma-aluejako on jo kauan ollut valmisteilla.) Järviwikin valuma-aluejako taitaa kai edelleen perustua siihen pienin korjauksin. Viite löytyy esim. artikkelista Luettelo Suomen vesistöistä. Ja lisäksi on muutamia vanhempia valuma-aluejakoja omina julkaisuinaan eri ajoilta. Mutta silti hydrologisesti määritetyt valuma-alueet tai pääuomat voivat poiketa esim. käytössä olevista paikannimistä tai joskus tietysti voivat jäsentyä niiden kanssa samallakin tavalla. --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2023 kello 14.41 (EET)
- Ekholm selvä, kiitos! -- Htm (keskustelu) 16. marraskuuta 2023 kello 15.44 (EET)
- Ekholm tarkoitta 1990-luvulla ilmestynyttä oliko se nyt silloin Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisua, johon perustuu nykyisin voimassa oleva Suomen valuma-aluejako. (Vaikka uusikin, hiukan eri perusteilla ja eri tekniikalla tuotettu valuma-aluejako on jo kauan ollut valmisteilla.) Järviwikin valuma-aluejako taitaa kai edelleen perustua siihen pienin korjauksin. Viite löytyy esim. artikkelista Luettelo Suomen vesistöistä. Ja lisäksi on muutamia vanhempia valuma-aluejakoja omina julkaisuinaan eri ajoilta. Mutta silti hydrologisesti määritetyt valuma-alueet tai pääuomat voivat poiketa esim. käytössä olevista paikannimistä tai joskus tietysti voivat jäsentyä niiden kanssa samallakin tavalla. --Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2023 kello 14.41 (EET)
- Kiitos infosta eli ilmeisesti virtaamat ovat raitkaisevia, jos päähaaraa haetaan. En tiedä, mistä Ekholmista puhut, mutta huomasin hiljan, että Järviwikissä on erilaisia valuma-aluekokoja [3]. Mutta ei hätiä. -- Htm (keskustelu) 15. marraskuuta 2023 kello 23.04 (EET)