Keskustelu:Kemia
 |
Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita. |
??
|
Tälle sivulle ei tehty laatuarviota. |
huippu
|
Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi. |
(Ensimmäinen keskustelu) muokkaa
"Kemiantutkimuksen tuloksia ovat ... ympäristömyrkyt" aivan kuin ne olisi tietentahtoen kehitetty ja sen eteen tutkimustyötä tehty. :)
- Voihan se sitäkin olla, mutta koulussa katsottiin juuri video jossa oli kemian avulla tehty kestävämpää lasia.
Yhdisteiden nimien lausuminen muokkaa
Mitenhän tulisi lausua sellainenkin systemaattinen nimi kuin "2-(p-isobutyylifenyyli)propaanihappo"? "Kaks-suluissa-pee-isobutyylifenyyli-sulku kiinni-propaanihappo"? Entä sellainenkin, vielä melko yksinkertainen kuin tina(IV)kloridi? Tina-ii-vee-kloridi vai tinaneljäkloridi? Aivan soveltumattomia puhuttuun kieleen, ja samoin on epäilemättä niiden vastineiden laita muissakin kielissä. Mitä selvimmin tällainen nimistö onkin suunniteltu vain painettua tekstiä ajatellen. Ei siis ole mitään ihmettelemistä, että triviaalinimiä yhä käytetään. Ei liioin ole vaikea arvata, miksi monet yhä käyttävät sellaisiakin, jo moneen kertaan vanhentuneiksi julistettuja metallien eri hapetusasteita tarkoittavia etuliitteitä kuin esimerkiksi stanno- ja stanni, kupro- ja kupri-, ferro- ja ferri- sekä monia muita vastaavia. Nehän sopivat yhtä lailla puhuttuun kuin kirjoitettuunkin kieleen, toisin kuin tina(IV) ja muut sentapaiset. KLS 19. lokakuuta 2007 kello 11.28
Kuvateksti muokkaa
Kuvateksti on naurettava, siihen voisi kehittää jotain muuta. Kommentin jätti 88.148.198.21 (keskustelu – muokkaukset).
Negatiivisesti varautunutta emäksistä ionia OH− sen sijaan kutsutaan hydroksiksi. Eikö "hydroksiksi" pitäisi olla hydroksidiksi? --Espoo 15. marraskuuta 2011 kello 21.37 (EET)