Keskustelu:Kampakeraaminen kulttuuri

Johdannossa sanotaan artikkelin olevan pääasiallisesti Suomen näkökulmasta, niin miksi sitten nimeä ei voisi vaihtaa esim. nimelle "Suomen kampakeraamiset kulttuurit"? -- Velma 4. lokakuuta 2006 kello 05.45 (UTC)

Näkisin asian niin, että artikkeli on tällä hetkellä Suomen näkökulmasta, mutta siihen voi myöhemmin tulla lisää muista näkökulmista. Hikke

toisaalta tietysti, voi sen siirtää uudellekin otsikolle. Mitenkäs nuo vanhat kulttuurit on yleensä otsikoitu? Kannattaa ehkä vähän kaivella esimerkkiä muista artikkeleista. - No kaivelin itse luokkaa Kivikauden kulttuurit eikä siellä ole maittain. Voi johtua siitä, että maiden rajat on vedetty myöhemmin, eikä nämä kulttuurit noudata nykyisiä rajoja. Eli ehkä sittenkin kanttaa olla vaan kampakeraaminen kulttuuri, ja siihen sitten lisää matskua. --Ulrika 4. lokakuuta 2006 kello 05.48 (UTC)

No antaa sitten olla näin, ainakin toistaiseksi. -- Velma 4. lokakuuta 2006 kello 06.05 (UTC)

Kampakeraamiset kulttuurit olivat yhteneväisiä Veikseliltä -Uralille ja Suomeen. Kamapkeraaminen alue on arkeologiselta kulttuuriltaan laaja- alue Euroopassa. Kulttuuria tarkastellessa on merkittävää, että koko alue on mukana, ei pelkästään Suomen alueella olevat kamapakeramiikat.--Seppoilmari-suomalainen 23. tammikuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Ei ne niin suunnattoman "yhteneväisiä" olleet. Siteeraamasi Christian Carpelan on jopa ehdottanut, että koko käsite kampakeraamiset kulttuurit (Veikseliltä Uralille ulottuvan yleiskulttuurin merkityksessä) jätettäisiin pois käytöstä. Ei ole mitään periaatteellista estettä sille, että tämä artikkeli rajoittuisi Suomen, Baltian ja Itä-Karjalan kampakeramiikkaan.--217.112.249.156 23. tammikuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

Museovirasto on opetusministeriön alainen laitos ja sen monien arkeologien tämän hetkinen määritelmä on , että Kampakeramiikan alue oli olemassa ja sen kieli on mahdollisesti ollut jokin suomalais-ugrilainen kieli ks. tästä [[1]]. Tämä laaja suomalais-ugrilainen alue on sama kuin kampakeramiikan aikana on ollut. Tämä laaja suomalais-ugrilainen -alue on NYT lähes sama kuin mitä kamapkeramiikan alue on ollut. On siinä miettimistä mitenkä muutoin ko.ajan jälkeen suomalais-ugrilaiset olisivat voineet levitä näin suurelle alueelle. Vastaus on, ne olivat jo 4000 BC ko. alueilla ja alue ovat sen jälkeen vain supistunut, kuten merjan,muroman, metserän kielien sulautuminen/sammuminen osoittaa ja mm. vanhan Novgorodin suomalais-ugrilaisen väestön sulautuminen venäläisiin osoittaa.--Seppoilmari-suomalainen 23. tammikuuta 2007 kello 14.43 (UTC)

Tuo on yksi teoria muiden joukossa. Artikkelissa pitäisi esitellä kaikki teoriat. Eikä tuo mitenkään liity tämän artikkelin rajaamiseen.--217.112.249.156 23. tammikuuta 2007 kello 14.45 (UTC)

Tämä on ns. virallinen kanta, väitteitä kyllä löytyy, muttei perusteita --Seppoilmari-suomalainen 23. tammikuuta 2007 kello 14.51 (UTC)

Höpö höpö. Tieteessä ei ole virallista kantaa, eikä kilpailevien tieteellisten teorioiden asettaminen paremmuusjärjestykseen ole Wikipediassa mahdollista.--217.112.249.156 23. tammikuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Höpöhöpö tuli taas esiin. Väitettiinhän vielä 1960, että suomalaiset ovat tulleet "tyhjään" maahan vuonna nolla(0) niin, että sellaista oikein silloin viralliset asiantuntijat. Arkeologia on sen jälkeen kehittynyt. Onhan sitä erilaisia tutkimuksia, toinen lainaa toista. Wikipedia ei kaipaa 1960- luvun tutkimuksia. Taso paranee?? Oletko sinä eri mieltä?--Seppoilmari-suomalainen 23. tammikuuta 2007 kello 16.32 (UTC)

Ei nyt ole kyse mistään 1960-luvun teorioista. Esimerkiksi Petri Kallio on esittänyt omaa kritiikkiään vuonna 2006 Virittäjä-lehdessä.--217.112.249.156 23. tammikuuta 2007 kello 17.12 (UTC)

Arkeologialla on väestöjen liikkeistä ja kulttuurien vertailulla, mahdollisuus arvioida yli 6000 vuotta vanhaa väestöjen puhumaa kieltä paremmin, kuin kielitieteen menetelmillä. Kielitieteen mahdollisuudet tieteellisen määrittämiseen loppuvat n. 4000 eaa aikaan:

" Kuvaavaa eri tieteenalojen mahdollisuuksista liikkua ajassa taaksepäin on se, että esimerkiksi ilmastohistoria. paleoekologia ja arkeologia kykenevät ongelmitta jaksottamaan koko jääkauden jälkeisen ajan. Kielentutkijattaas katsovat yleisesti, ettei kielen kautta päästä kuin korkeintaan noin 6000 vuoden taakse (n. 4000 eKr ). Sitä kauemmas esihistoriaan menevä aika on useimpien tutkijoiden mukaan kielihistorian tavoittamattomissa.".

Arkeologi Ch. Carpelan toteaa väestöarkeologisten ja kielen tutkimuksen seuraavasti: "Kielihistoriallisten rinnastusten osalta oletan, että 1) arkeologisesti havaittavat vaikutusaallot ovat välittäneet myös kielellisiä vaikutteita ja että 2) kielellisiä vaikutteita välittäneet vaikutusaallot ovat myös arkeologisesti havaittavissa." . Terveisin--Seppoilmari-suomalainen 23. tammikuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

Kielitietelijä Petri Kallio onkin sitä mieltä, että uralilainen kielimuoto on tullut Suomeen alle 4 000 vuotta sitten. Tarkalleen ottaen ymmärtääkseni ajoittaa sen pronssikauteen.--217.112.249.156 23. tammikuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

Kampakeramiikan alue oli olemassa ja sen kieli on mahdollisesti ollut jokin suomalais-ugrilainen kieli ks. tästä [[2]]. Toisekseen Oulun yliopiston prof. Jouko Vahtola Suomen historia s.10-11 toteaa, että Kundan ja ehkä Swidrynkin kulttuureista saapunet ovat suomalaisten esi-isiä ja mahdollisesti puhuivat suomalais-ugrilaista kantakieltä tai sen murteita. s13. "Kampakeramiikan väestöä pidetään kieleltään suomalais-ugrilaisena tai kantasuomalaisena". Twärminnen sumposiumi 1998 totesi ko. asian. Laitan niitä lähteitä sitten taas --Seppoilmari-suomalainen 23. tammikuuta 2007 kello 17.49 (UTC)

Kyllä me tiedämme, että tuollaisia teorioita on olemassa ja että ne teoriat olivat vieläpä suosittuja 1990-luvulla. Muitakin teorioita on eikä tämä artikkeli edelleenkään aseta teorioita paremmuusjärjestykseen.--217.112.249.156 23. tammikuuta 2007 kello 17.52 (UTC)

Siksi asiassa pitää olla vankkaa faktaa ja ne kaikki pitäisi kirjoittaa kamapkeramiikan aika artikkeliin: Ks. tässä:

Asiantuntijat:Jouko Vahtolan kirjassa Suomen historia on tällainen lausuma yksi yhteen: s.10., että:

1)"Ainakin Kundan ja ehkä Swidryn kulttuuria on otaksuttu kieleltään suomalais-ugrilaiseksi",

Lisäksi 2) Tvärminne 2½:Kivikaudelta ei ole havaittavissa huomattavaa väestösiirtymää muualta kuin Kundan kulttuurista, tämä populaatio muodostaa Suomen väestön peruselementin kirjoittaa arkeologi H.-P. Schulz Muinaistutkija-lehden numerossa 4/1998, s. 27.

3) Vielä esitän edelleen arvostettujen lähteiden tutkimustuloksia täällä, joista on esimerkkejä,tässä nyt J. Häkkiselle tiedoksi jälleen mm. 3) Museoviraston suora lähde: [[3]] sanoo kampakeeramiikan ajan kielenä mahdollisesti olleen suomalais-ugrilainen kieli

4) Volganmutka alkukoti teoriaa on muutettu, ja siitä on luovuttu MUSEOVIRASTO ks. tästä [[4]].

5) Arkeologien lausuma, suora lainaus lisää, perusteeksi, että arkeologisesti havaittavissa olevaa väestömigraatiota on ainoastaan Kundan kulttuurista; Muinaistutkija lehti4/1998 Tvärminne 2½ symposiumista Hans-Peter Schulz: "Carpelan 1997, matiskainen 1989, 1996 , Nunez 1987 ja 1997, Shoulz 19969 Tutkijoiden kesken on hyvä konsensus siitä, että Suomen asuttaminen tapahtui kaakosta /idästä ja Kundan kulttuurin piiristä ": Kivikaudelta ei ole havaittavissa huomattavaa väestösiirtymää muualta kuin Kundan kulttuurista, tämä populaatio muodostaa Suomen väestön peruselementin, kirjoittaa H.-P. Schulz Muinaistutkija-lehden numerossa 4/1998, s. 27.

Suomen asuttaminen SIIS kUNDAN KULTTUURISTA N. 10900 VUOTTA SITTEN, joka oli nykyisten suomalaisten esi-isiä ja kieli on pysynyt uralilais/suomalais-ugrilaisena myös n. 10900 vuotta.

Tässä nyt 5-kohtaa ja nimenomaan asiallisten tutkijoiden mielipiteitä kamapakeraamisen kulttuurin ajasta ja sitä ennenkin miten väestöliikkeet Euroopaassa ovat muotoutuneet esim. 12.000 Bc -> kamapkeramiikan aika 4000BC, ja mielenkiintoista, ja loogista, että se sama alue on nyt 2007 suomalais-ugrilaisten laaja- alue, lähes samoilla alueilla kuin oli jo kanpakeramiikan aikana.--Seppoilmari-suomalainen 24. tammikuuta 2007 kello 11.25 (UTC)

Kampakeraaminen kulttuuri ja varhaiskampakeramiikka

Hei! Tällä hetkellä artikkeli käsittelee kampakeraamista kulttuuria, kunnes yht'äkkiä hyppää Kampakeraamiset saviastiat -osiossa varhaiskampakeramiikan -käsitteeseen. Artikkelissa ei siis ollenkaan selvennetä, milloin tämä "varhaiskampakeraamikka" on vallinnut, vai onko varhaiskampakeramiikka ja kampakeraaminen kulttuuri kenties synonyymejä keskenään?`Käsitteen määrittely on siis jäänyt täysin puolitiehen.

Nuo aikajanat olisi kyllä ensisijaisen arvokkaita, että saa laitettua asiat oikeaan kontekstiin. :P Jayaguru-Shishya (keskustelu) 24. elokuuta 2014 kello 17.37 (EEST)

• Tämän artikkelin kirjoittelussa ei ole käytetty / näytetty kovinkaan paljon lähteitä. Näkökulma on hyvin Suomi-keskeinen, mikä johtunee Venäjän kielen osaamattomuudesta. Tieto olisi runsaasti venäjäksi, mutta sitä on julkaistu lännessä vasta viime vuosina. En itse osaa venäjää, joten sen kielisten artikkelien lukeminen on työlästä. Neuvoisin silti yrittämään (Google-kääntäjä, venäläinen kaveri, jne.). Tekstit ovat aika hyviä. Toinen virhe tekstissä on painopisteen pitäminen yhden tuotteen eli keramiikan vaiheissa. Ne kannattaisi sijoittaa omaksi artikkeliksi. Kolmas virhe on jo PAHA. Kirjoittaja väittää tietävänsä kampakeraamikkojen puhekielen. Lukekaa, hyvät ihmiset, arkeologien juttuja niin, että mumisette kielikysymykset läpi, mutta artikuloikaa kulttuuriasiat suureen ääneen. Arkeologeilla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta lukita tiettyä astiatyyppiä käyttäneen ihmisen kieli suomalais-ugrilaiseksi tms.. Nykyiset kieli-ihmiset kritisoivat Tvärminnen sopuratkaisua jo selvästi eikä sitä voi perustella tieteellisesti. Jos kieliasiaa käsittelee täällä, kannattaisi tuoda eri kannat tasapuolisesti esille. --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 08.25 (EEST)