Tein isohkon poiston: hämmästyin outoa väittämää, jonkia mukaan lappalaisia/saamelaisia oltaisiin nimitelty hiisiksi. Jos tuolle väitteelle on jotain tieteellisiä lähteitä ja perusteluita, niin sen voi toki palauttaa. Odotellaan.--Kr.

Tuon väitteen löysin jonkun kansanperinteen tutkijan artikkelista, tosin ikivanhasta. Minusta se oli hyvin perusteltu, vaikka olikin vanha artikkeli. Näyttää luontevalta, että erilaista elämäntapaa harjoittaneet (ja ehkä eritavalla pukeutuneet) hiidessä kävijät (hiiden palvojat) nimettiinkin sanalla hiisi, ja nähtiin pilkkaamisen tai pakanuuden pelon takia paholaismaisina. Siinä kerrottiin myös joidenkin suomalaisten vanhusten tutkijoiden haastatellessa sanoneen lappalaisia hiisiksi.
En henkilökohtaisesti väitä, että näin olisi ollut, minulla ei ole asiaan mitään kantaa tai intressiä, mutta minusta tämän mielenkiintoisen näkökannan voisi mainita sillä huomautuksella, että kyse on vain jonkun väittämästä. Kalevalassa rinnastetaan: "lauloivat lapin runoja, hiiden virttä vinguttivat". Hiiden hirvi pyydettiin lapista "lämsällä", apuna porontalilla voidellut sukset. Hirvi myös rikkoi kodan ja sai lapin lapset itkemään. En väitä, mutta heitän ilmaan täysin spekulatiivisen ajatuksen, että olisiko hiiden hirvi ollut poro? Hiidenkiuas tarkoitti kansankielellä usein samaa kuin lapin"roukkio". Tuohirulla 16. marraskuuta 2004 kello 15:51 (UTC)

Niin, ja kalevalaisessa runoudessa lappalaiset myös kyntivät hiiden hirvellä, jonka toisintonimi oli "poro". Tuohirulla 16. marraskuuta 2004 kello 16:07 (UTC)

Joo, no kaipa tuollekin teesille on sijansa artikkelissa, kunhan se on esitelty yhden tutkijan hypoteesina. Yhtä mahdollista lienee, että termi "hiisi" on vasta jälkikäteen laajentunut lappalaisten halventavaksi nimitykseksi, mutta turha viisastella kun ei tiedä...--KR.

Sopiiko muoto "erään perinteentutkijan mukaan?" Minusta kansanperinne kuten kielellinen perinnekulttuuri yleensäkin on sellainen alue, että sitä koskevien artikkeleiden on parempi sanoa liikaa kuin liian vähän. Tosin "liiat" kohdat varauksin. Allekirjoituksen saat muuten tekemällä neljä tällaista~~ aaltoviivaa. Tuohirulla 16. marraskuuta 2004 kello 16:19 (UTC)
Tuota mainintaa paikannimistä pitäisi ehkä vähän selkeyttää. Hiisi-nimiä löytyy ihan tukevasti Varsinais-Suomen rintamailtakin (ja Virosta), joten ei niillä kaikilla voine olla saamelaisyhteyksiä. KR. 16. marraskuuta 2004 kello 16:46 (UTC)KR
Näinhän se on. Kiitos korjauksesta! Tuohirulla 16. marraskuuta 2004 kello 17:01 (UTC)
Mietin tässä, että kuinkahan monen peräkylän mummon pitää sanoa jotain, että sanottu ei olisi palturia vaan aitoa kansanperinnettä? Tosin kansanperinnehän on sitä, mitä "peräkylän mummot" kertovat. ;) Tuohirulla 16. marraskuuta 2004 kello 17:07 (UTC)
Minusta "erään perinteentutkijan mukaan" on epämääräinen. Se kirskahtaa ikävästi verkkokalvojani vasten. Mieluummin "perimätiedon mukaan". Vielä parempi olisi nimeltä mainitun ja muutenkin asianmukaisesti viitatun perinteentutkijan mukaan. (imho, en välttämättä ole oikeassa)--Hamartolos 29. tammikuuta 2005 kello 16:46 (UTC)
Sain vihdoin selvitettyä, että "eräs perinteentutkija" on J.R Aspelin. Teos on Kokoelmia muinaistutkinnon alalta vuodelta 1871 eli aika vanha. Tieto lisätty artikkeliin. Tuohirulla 1. elokuuta 2005 kello 11:26:42 (UTC)

Jumala? muokkaa

Kristfrid Ganander Mythologia Fennica Toimittanut Juha Pentikäinen 2003 ISBN 951-847-030-8: "Hiisi on mahtava jumala tai jumalatar, joka antoi rauhan metsän eläimiltä, mutta itse oli hirvittävä; häntä palvottiin monin paikoin Suomessa,mistä yhä todistavat hänen mukaansa, hänen palvontansa muistoksi nimetyt paikkakunnat.."

Mitä siis vaaditaan että Hiisi saisi kunniallisemman kuvan Wikipediassa?
Siihen vaaditaan lauseen "vesihiisi se sihisi hississä" toistamista nopeaan tahtiin sataan kertaan ilman kömmähdystä.

Luokittelun mukaan Hiisi on suomalainen jumala, mutta artikkelissa itsessään ei mainita Hiisi-nimisestä jumalasta mitään. Todetaan kyllä, että hiisi tarkoitti pyhää ja mainitaan "seita", jota sanotaan "pakanajumalaksi". Artikkelissa Suomalaisten muinaiset jumalat todetaan, että suomalaisten jumalien luokittelussa on ongelmansa, mutta jos Hiisi saattaa olla jumala, minusta asia pitäisi mainita Hiisi-artikkelissa. --Lakefall 26. tammikuuta 2005 kello 22:35 (UTC)

Rivien välistä voi lukea "hiiden" olleen jonkinlainen palvottu pyhyys, mutta lisätieto olisi eduksi... jos sellaista ylipäätään on saatavilla. --Lakefall 26. tammikuuta 2005 kello 23:02 (UTC)
Minä ainakin olen pitänyt hiisiä jumalana. Saatan tosin olla väärässäkin. Pitäisi varmaan katsoa jumala-artikkelista, mitä kaikkea jumalalla voidaan tarkoittaa, koska tietenkään monoteististen uskontojen kaltainen jumala ei hiisi ole. --Samulili 26. tammikuuta 2005 kello 23:04 (UTC)
Siis tarkoitatko, että hiidet ovat jumalia vai että Hiisi on jumala? Vai että hiisillä on kollektiivinen tietoisuus, ja ne ovat kaikki yhden jumalan ilmentymiä? Nimenomaan tällaista selkeyttä kaipaisin lisää tähän artikkeliin. Tosin mielestäni jumala-sanalle ei ole selkeää määritelmää. Jumalana voi pitää melkein mitä haluaa, kuten luontoa tms. Lähinnä jumalalla kuitenkin tarkoitetaan jonkinlaista hyvin voimallista olentoa, mitä se sitten tarkoittaakaan. --Lakefall 27. tammikuuta 2005 kello 21:30 (UTC)
Asiaa ei tarvitse ajatella noin hierarkkisesti. Luulen, että palvontapaikka ja jumaluus ovat sama asia. Aivan samalla tavalla kuin Tapio on itse metsä. Käsittääkseni muinaissuomalaiset ovat ajatelleet jumalia tällä tavoin laajemminkin, siis että jumala ei ole erillinen siitä voimasta tai paikasta jota se ilmentää. --Malitsu 27. tammikuuta 2005 kello 07:46 (UTC)
Palaa sivulle ”Hiisi”.