Keskustelu:Foni

Viimeisin kommentti: 3 vuotta sitten käyttäjältä Mölli-Möllerö aiheessa Mitä tarkoittaa "tasavälinen asteikko"?

Nimi muokkaa

Aulis Eskola, Sooni ja Fooni ei ole suomea. Ne on Soni ja Foni. kts. Matti Karjalaisen Kommonikaatioakustiikka 1999. DSP1976-1978 (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 18.29 (EET)Vastaa

Toinen käytetty yksikön nimi on fooni, toinen on foni. Karjalainen tapaa käyttää fonia. Tarkemmin ensisijaisista nimistä kohdassa Keskustelu:Akustiikka. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 20.43 (EET)Vastaa

Termeistä on nyt sovittu kohdassa Keskustelu:Akustiikka. Artikkelissa käsitellään myös yleisesti käytetty muoto "fooni" (katso lähteet). --Aulis Eskola (keskustelu) 10. joulukuuta 2016 kello 18.29 (EET)Vastaa

Käytetyt eri muodot on mainittava. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. tammikuuta 2017 kello 23.20 (EET)Vastaa

Muotoa "foni" ei saa poistaa, koska se on tieteen ja tekniikan yleisesti käyttämä ilmaisumuoto. Sitä käyttävät mm:
Akustiikan sanasto; Metalliteollisuuden Keskusliitto 2001
Hakulinen, Auli & Jussi Ojanen 1993: Kielitieteen ja fonetiikan termistöä
Matti Karjalainen: Hieman akustiikkaa
Facta/toinen kirjoitusasu
Suvanto, Kari; Laajalehto, Kari: Tekniikan fysiikka 2
Sibelius-Akatemia
--Aulis Eskola (keskustelu) 8. tammikuuta 2017 kello 23.49 (EET)Vastaa
Juuri näin.DSP1976-1978 (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 08.16 (EET)Vastaa
Aulis, "Puheanalyysi"-sivun lopussa "ei sooni ja fooni vaan soni ja foni"-listaa, jossa maistiaisena 18 akateemista eri alojen proffien ja muitten kirjoittamaa suomenkielistä teosta ja julkaisua, jossa "soni ja foni".DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.15 (EET)Vastaa

@Mlang.Finn: Sellainen huomio, että kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa fooni tai foni. Siellä kuitenkin on sanat foniatri, foniatria, foniatrinen, foniatrisesti. Toinen seikka on se, että suomi-englanti -sanakirjoissa, niin phone, äänne, on käännetty sanaksi fooni joka on eri asia kuin äänenvoimakkuuden yksikkö. Joka tapauksessa minusta tässä ei kyllä voida tukeutua kielitoimistoon siinä, että heidän mukaansa pitäisi käyttää muotoa "fooni". --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 16.31 (EET)Vastaa

Muokkausyhteenvedon mukaan kielitoimiston jokin sanakirja käyttää muotoa "fooni". Mikäköhän sanakirja se tarkemmin ilmaistuna on? --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.26 (EET)Vastaa
Zache Jos Kielitoimiston sanakirjassa ei jotain sanaa ole, sitä ei pidä tulkita niin ettei sitä sanaa ole. Syyspuolella julkistettiin tulevia täydennyksiä, jossa selkeäsanaisesti todettiin juuri se, ettei siellä ole kaikkia sanoja. Tiesin kyllä sen ennestäänkin, mutta halukas voi etsiä vaikka Helsingin Sanomien tai Ylen tai jonkun muun haulla kyseisen artikkelin saadakseen luulonsa kumotuksi. Abc10 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.34 (EET)Vastaa
No siis, minä ja Aulis Eskola käytiin kyllä alan kirjallisuutta ja sanakirjoja läpi kun pähkäiltiin miten nuo termit menevät eli yleisen kielenkäytön osalta tehtiin kyllä kotiläksymme. Mlang.Finn puolestaan perusteli nimenomaan Kielitoimiston suosituksella noita pitkiä nimiä ja yritin tuossa nyt selittää sitä, ettei Foonin kohdalla moista ole tai jos on niin täsmällinen lähde sille olisi hyvä kertoa. --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.40 (EET)Vastaa
Luin vain irtolauseen, ja kun se vaikutti niin absurdilta, katsoin parhaaksi vastata. -- Abc10 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.52 (EET)Vastaa
Ei kait tässä termivalinnassa (tässä ja kohdassa Keskustelu:Akustiikka) kukaan ole väittänytkään, etteikö muotoa "fooni" merkitsemässä samaa kuin "foni" olisi käytössä. Senkin muodon yleisen käytön todistaa useampi lähde artikkelissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.42 (EET)Vastaa
Aulis, kerro yhdenkin alan proffan nimi, joka on käyttänyt soonia tai foonia?DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.50 (EET)Vastaa
En tiedä yhtään rohvessooritasoista. Mutta koska termiä on käytetty ja sitä opetetaan välillä, sekin muoto pitää mainita. Jos multa kysyittäis, niin mainittava toissijaisena. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.57 (EET)Vastaa
Opetetaan missä?DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.59 (EET)Vastaa
AMK:ssa, katso fyssankirjalähde. Factacin, jossa termi esiintyy, on tietynlaista "opetusta ja kansasivistystä". --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 19.03 (EET)Vastaa
Non niin, nyt päästiin lähteelle. Mutta...mutta, sooni ja fooni eikä soni ja foni ei kyllä ole fysiikkaa.DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 19.10 (EET)Vastaa
Ei siis fysiikkaa, mutta fysiologiaa ne voisivat olla.DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 19.12 (EET)Vastaa
Eiköhän tämä osaltani riitä selitykseksi ja jos ei riitä niin voin etsiä 30 alan proffien suomenkielistä teosta/julkaisua teille lisää.DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 19.15 (EET)Vastaa
Etsikää yksikin akustiikan tai fonetiikan proffa, joka on 1976-2016 käyttänyt termejä sooni ja fooni. Mitä jos suomi sanan tilalla alettaisiin kaikki kirjoittamaan soomi ja sitten vuoden päästä laitettaisiin se W-sanakirjaan koska sitä niin paljon käytetään netissä tarkoittamaan suomi.DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.55 (EET)Vastaa
Muoto fooni löytyy muun muassa teoksesta Nykysuomen sivityssanakirja: Vierasperäiset sanat, jonka on toimittanut Nykysuomen laitos (nyk. Kotus). Lisäksi fooni on analoginen sanan sooni kanssa, joka on Kielitoimiston sanakirjassa. — Yksityiset professorit eivät ole Wikipedian nimistölähteitä, eivät varsinkaan silloin kun heidän väitteensä ovat ristiriidassa virallisen kielenhuollon suositusten kanssa.
Onko Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (kirja) todellakin liian kova pala purtavaksi? --Mlang.Finn (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 19.45 (EET)Vastaa
Voit toki kirjoittaa vaikka pienen kappaleen oikeinkirjoituskannanotoista (lähteiden kera). Mutta yleisesti akateemisen erikoisalan itsensä vuosikymmeniä käyttämää termiä ja sen lähteitä et saa poistaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 21.18 (EET)Vastaa

Merkillistä loiskiehuntaa muokkaa

Enpä tiedä, estänkö kaikki sivuhistoriasta löytyvät sohlaajat vai suojaanko artikkelin. Tästähän on saatu aikaan moniongelmainen artikkeli kun pari käyttäjää siirtää sivua koko ajan toiselle nimelle ja sitten kolmas käy jatkuvasti stilisoimassa tekstiä niin, että välillä oikea teksti stilisoidaan vääräksi ja välillä toisinpäin. Koska tuossa ylempänä on ilmeisesti yritystä keskusteluun, on varmaan parasta, että artikkeli pannaan hetkeksi pannaan. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 20.22 (EET)Vastaa

Pxos, kuka on se kolmas joka mukamas käy stilisoimassa "vääräksi" ja mitä se väärä on?DSP1976-1978 (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 20.32 (EET)Vastaa
Enpä tiedä. Voi olla, että sekosin laskuissa nollan jälkeen. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 20.35 (EET)Vastaa
Eipäs nyt aleta esteleen vielä ketään, vaan käydään ajatuksella läpi lähteet, joita ehkä löydetään vielä lisääkin. Tarkoitan tällä siis termin eri käytettyjen muotojen esittämistä. "Pilkkujen paikat" jääkööt sikseen... --Aulis Eskola (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 22.19 (EET)Vastaa
Aulis & Pxos & muut, Olen vakuuttunut, että muutaman päivän sisällä tämä projekti on MAALISSA. Sen voin luvata monen kymmenen vuoden akateemisella alan kokemuksellani.DSP1976-1978 (keskustelu) 9. tammikuuta 2017 kello 22.24 (EET)Vastaa
Aulis & Pxos & muut, "Puheanalyysi"-sivun lopussa "ei sooni ja fooni vaan soni ja foni"-listaa, jossa maistiaisena 18 akateemista eri alojen proffien ja muitten kirjoittamaa suomenkielistä teosta ja julkaisua, jossa "soni ja foni".DSP1976-1978 (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.16 (EET)Vastaa
Lista siirretty kohtaan Keskustelu:Akustiikka. Jatketaan terminologiakeskustelua siellä, mistä se alkoikin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 18.37 (EET)Vastaa

Kielimiliisien kannanotot muokkaa

Jos aiheeseen löytyy lähteellisiä kielenhuollollisia kommentteja, ne voi lisätä vaikkapa omaan kappaleeseen termin kirjoitusasusta. Mutta yleisesti alan akateemisen piirin viime vuosikymmenet käyttämää termimuotoa ja sen lähteitä ei saa poistaa.

Eri muodot lähteineen on nyt tekstissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2017 kello 21.02 (EET)Vastaa

27 julkista akateemista teosta/julkaisua muokkaa

Kohdassa Keskustelu:Akustiikka listattuna 27 julkista akateemista teosta/julkaisua, joissa käytetään termejä "soni" ja "foni":

DSP1976-1978 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 00.05 (EET) (siirto: Käyttäjä:Aulis Eskola)Vastaa

Keskustelun sijaintipaikka muokkaa

Jos keskustellaan asiasta, niin mieluummin yhdessä paikassa Keskustelu:Akustiikka, muuten tätä on vaikea seurata. Henkilökohtaiset tölväisyt tulee jättää esittämättä, karsia ne keskusteluista ja keskittyä asiaan. --Helsinki 29850 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 09.55 (EET)Vastaa

W-käyttäjä "Helsinki 29850", kannatan ehdotustasi.DSP1976-1978 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 09.58 (EET)Vastaa

Totuuden jälkeiseen aikaan siirtyminen: Fooni muokkaa

Mitähän tuossa vanhassa sivistyssanastossa tarkasti sanotaan, kun Mlang.Finn kokee että se pitää muotoa foni hylättävänä? --Helsinki 29850 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 21.56 (EET)Vastaa

Muodot ”foni” ja ”soni” on osoitettu nimenomaisesti hylättäviksi merkillä † ja korrekteiksi muodoiksi on osoitettu fooni ja sooni. Lyhytvokaaliset ovat samalla tavoin ongelmallisia kuin vaikkapa ”geni”, ”fasi”, ”grafinen”, ”moli”, ”toga”, ”lama” (po. laama) ja ”kivi” (po. kiivi). Lähimmäksi lainanantajakieleksi näille katsotaan ruotsi tai saksa. Viisastelua olisi väittää, että kun kirjoitetaan fysiikka, olisi kirjoitettava myös ”fysikko” tai psykologinen niin siksi ”loginen” eikä looginen ja ”psykikko” eikä psyykikko. Sellainen analogiapäättely osoittaisi heikkolaatuista sananjohtosääntöjen tuntemusta. --Mlang.Finn (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 22.08 (EET)Vastaa
Ilmoittamasi merkin vakiintunut merkitys on "vanhentunut". Tosiasiassa kuitenkin vuonna 1977/1989 ilmestynyt Nykysuomen sivistyssanakirja on jo vanhentunut, ja sitä voi käyttää historiallisena lähteenä. Foni näyttäisi vakiintuneen tieteen käytössä. En tee analogioita vaan olen esittänyt termimuotojen lähteen. --Helsinki 29850 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 22.18 (EET)Vastaa
Kyseisessä sanakirjassa sivulla XVI ilmoitetaan merkinnän tarkoittavan seuraavaa: ”† → viittaa a) hylättäväksi katsotusta sanan asusta suositeltavaan (esim. foni † → fooni, kerebraalinen † → serebraalinen – –).” Tämä lähde ei ole niin vanha saati vanhentunut, että se voitaisiin hylätä.
PS. Kuinka haluaisitte kirjoittaa sanat subsooninen ja supersooninen? --Mlang.Finn (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 22.26 (EET)Vastaa

Tieteen termipankki lähteenä muokkaa

Huomasin, että yleisesti muokattavissa oleva Tieteen termipankki ei toimikaan mielekkäästi lähteenä kirjoitusmuodoille. Olisi kummallista, että sivuston jonkin päivän versiolla perustellaan toista muotoa ja toisella versiolla toista muotoa. Koska sivuston sisältö vaihtelee sinne ja tänne, poistan lähteen. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 21.05 (EEST)Vastaa

Pitäisikö nyt itkeä vai nauraa? Et nimittäin poistanut sitä linkkiä, joka yhä vielä viittaa muotoon ”foni”. Onko siis niin, että kelpuutat vain sellaiset lähteet, jotka esittävät asiat Sinun haluamallasi tavalla? Menettelysi ei vaikuta asialliselta, tasapuoliselta eikä varsinkaan tieteelliseltä. Yrität käyttää Wikipediaa omien ”vaihtoehtoisten tosiasioidesi” edistämiseen. --Mlang.Finn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 21.11 (EEST)Vastaa
Sinähän teit edellä version, jossa perustelit eri päivien versioilla toista sekä toista kirjoitusasua! Se vasta "tieteelliseltä" vaikutti - hupaisaa :D :p
Mitä arvoa on perustella lähteen eri päivityksillä eri kirjoitusasua, kun jotkut haluavat nähdä tilanteessa kuitenkin jotenkin kaksi yleisesti käytettyä kirjoitusasua olevan keskenään kilpasilla? Välillä yritetään päästä kovin oudosti myös selville, mikä olisi "oikea" muoto. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 21.26 (EEST)Vastaa
Ei ole mieltä perustella sivuston jonkin päivän versiolla toista muotoa ja toisen päivän versiolla toista muotoa "oikeaksi". --Aulis Eskola (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 21.13 (EEST)Vastaa
Ainoastaan kielenhuollon suositusten mukainen muoto on oikea. Ei tietenkään ole mikään häpeä, jos joku ei osaa kirjoittaa sivistyssanoja oikein. Useimmat suomalaiset eivät osaa. Lue vaikka Metro-lehden tekstiviestipalstaa (”propakandaa”). Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. --Mlang.Finn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 21.21 (EEST)Vastaa

Soni ja Foni muokkaa

Lähestyn termejä soni ja foni alan suomalaisena isänä 1982-.  –Kommentin jätti 188.67.100.142 (keskustelu) 8. joulukuuta 2018 kello 11.50‎ (EET) Vastaa

Kielitoimiston 2018 nettisanakirja ei tunne enää termejä "sooni" tai "fooni". 188.67.100.142 10. joulukuuta 2018 kello 20.24 (EET)Vastaa

Mitä tarkoittaa "tasavälinen asteikko"? muokkaa

En edes Googlen avulla onnistunut selvittämään, mitä tarkoitetaan "tasavälisellä asteikolla". Ei ainakaan "lineaarista", sillä foniasteikkohan on tietysti logaritminen kuten desibeliasteikkokin. Mölli-Möllerö (keskustelu) 8. huhtikuuta 2021 kello 21.47 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Foni”.