Keskustelu:Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)

Viimeisin kommentti: 1 kuukausi sitten käyttäjältä 85.156.211.213 aiheessa Lisätietoa

Maininta "taktisesta taitamattomuudesta" kaipaa lisäperustelua. Enemmänkin Armfelt ehkä joutui mahdottomiin tehtäviin, jossa ei taitavallakaan taktiikalla olisi voinut menestyä? Suuren pohjan sodan loppupuolella hän Norjan sotaretkellä kohosi eturivin karoliineihin ja muistetaan ruotsalaisessa historiankirjoituksessa lähinnä tuosta onnettomasta Trondheimin sotaretkestä. Suomessa surkeaan menestykseen Armfelt tuskin olisi pystynyt vaikuutamaan olennaisesti, mutta hän sentään yritti vastarintaa - sotahan oli jo tössitty ihan muiden toimesta ja ehkä siksi sota Suomessa on jäänyt Ruotsissa vähälle huomiolle.Kommentin jätti 88.113.8.46 (keskustelu – muokkaukset)

Jos sinulla on asiasta lähteitä, korjaa vain artikkelia. Mutta jos tuo on vain omaa pohdintaasi, sitä ei pidä artikkeliin kirjata (ks. Wikipedia:Ei uutta tutkimusta). --Hrrkrr31 8. maaliskuuta 2010 kello 17.14 (EET)Vastaa
Kyseessä oli IP:n lähteetön, epäilyttävä lisäys [1], jonka olisi voinut poistaa kokonaisuudessaan ilman sen enempää pohtimatta. Gopase+f 8. maaliskuuta 2010 kello 20.46 (EET)Vastaa

Mistä on tieto, että A olisi kuollut Isnäsissä? Eirik Hornborgin ja useiden muiden lähteiden mukaan kuolinpaikka oli Liljendal. 93.106.151.75 10. kesäkuuta 2021 kello 17.56 (EEST)Vastaa

Lisätietoa

muokkaa

Eirik Hornborg kirjoitti, että Armfeldt syntyi Simetsassa Negoditsan hovissa, jonka hänen isovanhempansa olivat saaneet aateloinnin yhteydessä. Hänen äitinsä Elisabet Brakel oli baltiansaksalasta aatelia, kuten myös isän 1. puoliso von Tiesenhausen. Äidinkieli siis oli saksa, inkeriläinen rahvas puhui suomea ja hän osasi myös ruotsia sekä ranskaa oltuaan Fustenbergin Ferdinandin sotapalveluksessa.

Lybeckerin lähdettyä Tukholmaan Armfeldtin kuriiri kapteeni Marks toi syyskuun 4. päivänä kirjeen R. J. von Ferseniltä, joka kirjoitti tulevansa Suomeen 9 á 10000 miehen vahvistusten kanssa (A:n Mierolassa 19. syyskuuta päiväämä kirje von Fersenille). Vielä Pälkäneen taistelusta A. raportoi von Fersenille, mutta tämän jälkeen kirjeet on osoitettu A. Taubelle, jonka kuninkaallinen senaatti oli nimittänyt ylipäälliköksi Suomeen. Taube sen paremmin kuin vahvistuksetkaan eivät koskaan saapuneet. 85.156.211.213 11. kesäkuuta 2024 kello 10.20 (EEST)Vastaa

Palaa sivulle ”Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)”.