Keskustelu:Aurinkokunta

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

Kääpiöplaneettoja mm: Pluto, Kharon, Eris, Sedna.

Kuuluvatko Kharon (yksi Pluton kuista) ja Sedna (kuiperin kappale) nykyään muka kääpiöplaneettoihin? --Tekdino 25. kesäkuuta 2007 kello 21.19 (UTC)

Koosta ja muodosta

Minusta aurinkokunnan koko ja muoto eivät ole kovinkaan sama kuin heliosfäärin koko ja muoto. Minusta pikemminkin Aurinkoa kiertävät kappaleet (ts. gravitaatiokuoppa) määrittäisi aurinkokunnan ja sen laajuuden. Osio kaipaisi muokkausta. --Samoojas 2. syyskuuta 2010 kello 21.10 (EEST)

"Pyörimisen aiheuttaman keskihakuvoiman johdosta varhainen Aurinkokunta litistyi protoplanetaariseksi kiekoksi. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan, mutta pyörimisen aiheuttama keskipakovoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa." Tämä on roskaa.  –Kommentin jätti 194.197.235.171 (keskustelu – muokkaukset)

Lähteitä kiitos ja artikkelin muokkausta lähteiden pohjalta. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 10.51 (EET)

Kuva

Olisiko File:Size planets comparison.jpg [1] hyvä tähän artikkeliin?--Asikal1 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 18.03 (EET)

Laiton sen entisen kokovertailukuvan tilalle tilalle. Vanha on siellä edelleenkin poiskommentoituna koodissa jos ei kelpaa. --Linkkerpar™ 11. lokakuuta 2018 kello 18.43 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Näyttäisi perustuvan lähteisiin. Onko jo tarpeeksi kattava tiiviiksi johdannoksi tästä aiheesta? --Savir (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 14.03 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 12.45 (EEST)

Laatuarvioinnin pohjaksi kerrottakoon, että olen itse kirjoittanut artikkelista suurimman osan viime vuoden kevään aikana. --Savir (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 12.51 (EEST)

Mielestäni tämä kelpaa  Hyväksikin. Pituutta on kuitenkin reippaanlaisesti, teksti selkeää, viitteistys aukoton (lukuunottamatta ”Muita kappaleita” -alalukua, joka on käytännössä luettelo suositellusta lisälukemistosta) ja kuvitus runsasta. Toki tämä on laaja aihe, mutta jos tämä ei ole Hyvä artikkeli, niin sitten koko Hyvä-kategorian voi minun puolestani lakkauttaa. Ajatuksena varmaan kuitenkin on, että laatuluokitukset auttavat yleisöä löytämään hyviä artikkeleja ja kannustavat aktiiveja kirjoittamaan kehittämään olemassaolevia artikkeleja eteenpäin. Koska selkeästi lyhyempikin artikkeli varmaan menisi läpi Lupaavaksi, niin Hyväksi luokittelu olisi tässä tapauksessa luontevaa.

Pienenä parannusehdotuksena planeetta-alalukuja voisi hieman pidentää:

• Merkuriuksesta voisi mainita, että se on hyvin kuuma, kuin myös sen, että suuren törmäyksen arvellaan tuhonneen sen ulommat kerrokset joskus muinoin.
• Venuksesta on mielestäni juuri sopivasti asiaa.
• Maasta voisi tuoda esille sellaisia seikkoja, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä mutta erottavat maan muista aurinkokunnan planeetoista. Esim. vahva magneettikenttä ja veden suuri osuus massasta.
• Marsista voisi mainita, että aiemmin kaasukehä oli tiheämpi ja juoksevaa vettä oli tuolloin meriksi asti. Samoin elämän etsinnästä sananen. Voisi myös mainita, että joidenkin arvioiden mukaan Mars on edelleen geologisesti aktiivinen.
• Jupiter. Galilein voisi ehkä kertoa hieman enemmän. Että ovat turkasen isoja, pienen planeetan kokoisia.
• Saturnuksellakin on muistaakseni piste, suuri valkoinen piste. Titan-kuu on mielestäni mainitsemisen arvoinen, koska se on ainoa kuu, jolla on ilmakehä.
• Uranuksesta voisi mainita, että se oli ensimmäinen planeetta, joka löydettiin esihistoriallisen ajan jälkeen. Piirteettömyys on vissiinkin vain osatotuus, eli Uranus sattui olemaan piirteetön kun siitä otettiin ensimmäiset lähikuvat (mutta ei ole sitä aina). Sekin voisi olla maininnan arvoista, että Uranuksen kuut on tapana nimetä Shakespearen ja Popen hahmojen mukaan.
• Neptunuksella on muistaakseni sininen tumma piste, joka muistuttaa Jupiterin isoa punaista pilkkua. Tästä voisi mainita. Samoin voisi mainita, että Neptunuksen järjestelmää hallitsee yksi valtava kuu, joka on massaltaan noin 99% koko kiertolaisjärjestelmän massasta.

--Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2020 kello 17.46 (EEST)

Toisaalta planeetat voisi esitellä myös taulukkomuodossa tärkeimpine numerotietoineen, kuten etäisyys Auringosta, koko, lämpötila, tiheys, pyörähdysaika, kuiden määrä ym. Lisäsin siihen osioon linkin senkaltaiselle taulukkosivulle, joka oli jo olemassa. --Savir (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

Suhtaudun vähän skeptisesti tuollaisen taulukon hyödyllisyyteen. Suurin osa lukijoista ei kuitenkaan tajua siitä hölkäsen pöläystä, tai ylipäätään jaksa lukea sitä läpi. Toki taulukko voi olla siellä kylkäisenä, mutta mielestäni on myös tärkeää, että leipätekstissä nostetaan kiinnostavimmat ja oleellisimmat asiat esiin lukijan puolesta. Keskimääräinen lukija tuskin esimerkiksi hahmottaa, mitä 82,23° kallistunut akseli oikeastaan tarkoittaa, mutta jokainen ymmärtää kun sanotaan, että Uranus pyörii kyljellään. --Miihkali ^{(K • M)} 10. elokuuta 2020 kello 16.09 (EEST)

Laajensin planeettojen esittelyä hiukan Ursan sivun pohjalta. Kaikkea yllä mainitsemaasi siellä ei ollut. --Savir (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 19.49 (EEST)

Hyvää työtä! Lisäilin vielä hiukan Ursan sivulta kiinnostavimpia juttuja. --Miihkali ^{(K • M)} 11. elokuuta 2020 kello 16.28 (EEST)

Kuille oli oma kappaleensa alempana, mutta tein niille nyt oman alaosionsa ja siirsin sinne tiedot aurinkokunnan suurimmista kuista. --Savir (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 20.03 (EEST)

Hyvä! --Miihkali ^{(K • M)} 11. elokuuta 2020 kello 16.28 (EEST)

Tuon mainitsemasi Uranuksen havaitseminen voikin jo päätellä artikkelin kahdesta viimeisestä osiosta, joissa kerrotaan havaitsemisista muutakin. --Savir (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 22.08 (EEST)

Tämä meni minulta jotenkin ohi, hyvä että mainitsit. --Miihkali ^{(K • M)} 11. elokuuta 2020 kello 16.28 (EEST)

@Savir:@PtG: Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten artikkelia pitäisi mielestänne parantaa, jotta se kelpaisi hyväksi. --Miihkali ^{(K • M)} 12. elokuuta 2020 kello 11.53 (EEST)

Ehkä joku tähtitieteen tuntijakin voisi kertoa kantansa. Minun taustani ei ole luonnontieteissä, joten en uskaltanut lähteä tavoittelemaan tässä arvioinnissa kuuta taivaalta. Kun ei itse tunne aihetta mitenkään kattavasti, jotain oleellista saattaa helposti jäädä pois. Pelkäsin myös, että riman nostaminen liian korkealle voisi karkottaa äänestäjiä. --Savir (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 15.34 (EEST)

Mistä lähtien asiantuntemuksen puute on Wikipediassa ollut este yhtään millekään? — Mutta vakavammin, ihaltavaa suoraselkäisyyttä. --Miihkali ^{(K • M)} 13. elokuuta 2020 kello 13.04 (EEST)

Merkkaan lupaavaksi. --Miihkali ^{(K • M)} 14. elokuuta 2020 kello 09.00 (EEST)