Keskustelu:Al-Andalus

Artikkeli ei täytä puolueettomuusvaatimuksia. Se esittelee yksipuolisen islam-kriittistä ja historiantutkimuksen valtavirrasta poikkeavaa käsitystä yleisesityksenä. Lähteinä käytetään tunnettuja islam-kriittisiä tutkijoita ikään kuin nämä edustaisivat tutkimuksen valtavirtaa. Muslimivallan myönteisinä pidettyjä piirteitä esitellään mutta ne kumotaan artikkelissa välittömästi. Artikkeli on kirjoitettu kriittisen pamflettitekstin tyyliin, jolle on paikkansa historiantutkimuksessa mutta ei Wikipediassa. --78.100.26.211 22. helmikuuta 2021 kello 08.41 (EET)

En ihmettele, jos al-Andalusin historiaan tutustuminen tuottaa yllätyksiä jos on kuunnellut vain niin sanottua ”valtavirtaa” edustavia ajatuksia. Historiasta voi silti aina oppia jotain uutta, kunhan mieli on avoin. Se, mitä todella tapahtui, avautuu parhaiten tutkimuskirjallisuudesta, ei populaareista tietokirjoista tai tv-ohjelmista. Artikkelissa esitellään sekä yleisiä uskomuksia (mm. suvaitsevaisuusmyytti) että niistä poikkeavia havaintoja. On vain hyvä, jos väärät luulot saavat kyytiä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 10.30 (EET) Toivo ja Toivo (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 22.46 (EET)Toivo ja Toivo (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 10.09 (EET)

En tunne aihetta tarkemmin, mutta esimerkiksi Jälkipyykki-osio sisältää aika asenteellisesti muotoiltua tekstiä ("Sivistys oli juuri elpymässä 400-luvun kansainvaellusten jälkeen, kun niemimaa jäi Afrikasta 700-luvun alussa tulleen barbaarisen hyökyaallon alle. Uudesta onnettomuudesta se alkoi toipua vasta arabivalloituksen jälkeen 1500- ja 1600-luvuilla. – – Muslimien karkotuksen jälkeen 1500-luvulla niemimaa sai viimein kokea rauhan, tai ainakin sodat siirtyivät pääosin sen rajojen ulkopuolelle."). Jos tuo nyt on nykytutkimuksen vallitseva näkemys (?), niin se tulisi tietosanakirjassa muotoilla neutraalimmin. Viimeinen väite on vähän erikoinen muutenkin, sillä Pyreneiden niemimaalla sodittiin 1500–1900-luvuilla jokaisella vuosisadalla. --Risukarhi (keskustelu) 25. heinäkuuta 2021 kello 20.23 (EEST)

Teksti nojautuu lähteeseen (Fernández-Morera, 2016), mutta olihan se hieman värikkäästi sanottu. Lähde puhuu visigoottien "paljon korkeammasta kulttuuritasosta" eikä ainakaan juuri tässä vihollisen barbaarisuudesta. Tekstisä sanotaa aivan oikein "sodat siirtyivät pääosin sen rajojen ulkopuolelle". Se tapahtui tosin vain parinsadan vuoden ajaksi, kunnes 1700-luvulla Espanjan perimyssota toi sodan takaisin niemimaalle. Jätin tarkennuksen pois vain lyhentääkseni tekstiä. Ainoa valloituksesta kertova aikalaislähde käyttää valloituksen tapahtumista värikästä kieltä, mutta jos teksti pomppaa silmille, sitä on syytä tasoittaa. Ei kuitenkaan niin paljon, että tuloksena on se mitä Salzman kertoo erään akateemisen historianopiskelijan häneltä kysyneen: "Ei kai kukaan sentään loukannut itseään valloituksen yhteydessä?" (Salzman, 2008, 139). Toivo ja Toivo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 13.38 (EEST)

Ehkä hiustenhalontaa, mutta niemimaalla sodittiin myös 1500- ja 1600-luvuilla. 1580-luvulla käytiin kolme vuotta kestänyt Portugalin perimyssota (en:War of the Portuguese Succession) ja 1600-luvulla lähes 30 vuotta kestänyt Portugalin restauraatiosota. Toki Espanja ja Portugali onnistuivat merivaltaansa kasvattamalla ja imperiumejaan laajentamalla siirtämään pääosan noina vuosisatoina käymistään sodista ja taisteluista omien rajojensa ulkopuolelle. --Risukarhi (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 19.18 (EEST)