Keskustelu:Agglutinaatio (kielitiede)

Tiedän täysin että tämä artikkeli ja oma näkökulmani siihen on hiukka so-so. Perusteeni siihen että loin tämän on kahtalainen:

1. agglutinatiivinen kieli menee tällä hetkellä hiukka spesifisemmin kriteerein kuin agglutinatiivinen/liimaava suomalaisessa Wikipediassa tai kielitieteessä menee, ja
2. enkkupuolella on myös kaksi eri artikkelia rinnakkain, kun sielläkin on sama hahmotusongelma

Haluan siis herättää saman kysymyksen kuten parhaiten kykenen myös suomipuolella. Tähän artikkeliin kaivattaisiin alusta asti hiukka apuja osaavilta kielijampoilta, siis. Ja voi olla että tämä pitäisi vielä yhdistääkin johonkin.

But as of now, olen melko varma että tämä jopa kehitysartikkelina puolustaa paikkaansa, suorana suomennoksena ja *hieman* eri aiheena, kuitenkin. decoy (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 03.56 (EEST)decoy

Olen aiheen suhteen maallikko, mutta ensimmäinen kysymys on, onko juuri tämä sana tästä asiasta suomen kielessä yleisesti käytössä. Jos käännös on oma, niin sitä tuskin voidaan käyttää. Arvelisin, että hyvin todennäköisesti itse asiaa on jotenmkin jossain käsitelty myös suomeksi. Silloin tulisi käyttää niitä sanoja, mitä asiasta on suomeksi käytetty.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.25 (EEST)

Nimi Agglutinaatio (kielitiede) oli vapaa, joten siirsin sille. Se on yleisesti käytössä oleva käsite ja arvatakseni ansaitsee oman artikkelina kuten muissakin wikeissä.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.29 (EEST)

Tuo pohduinta aiheesta altailaiset kielet jää vähän kontekstualisoimatta: ne ovat eräs typologialtaan toisiaan muistuttava areaalinen kieliryhmä, mutta agglutinatiiviset kielet maailmassa tuskin rajoittuvat niihin eivätkä ole sama asia kuin altailainen typologia. (Esim. en-wikin artikkelissa on eräänä esimerkkinä myös georgian kieli.) --Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.49 (EEST)

Poistin nuo pohdinnat altailaisista kielistä ja Suomessa esiintyvistä kielistä, koska ilman lähdettä niitä on hyvin vaikea ymmärtää ja arvioida. Ne saa kyllä palauttaa, jos antaa lähteen. Mutta kun alkuperäinen ajatus ja mitä sillä olisi tässä yhteydessä haluttu sanoa, ei oikein hahmottunut, niin en yrittänytkään muotoilla. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 16.26 (EEST)

Jotain pohdintaa tuohon liittyen oli kyllä myös esim. tässä joten aiheesta löytyy kyllä lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 16.29 (EEST)

Mutta ei tätä yhdistää tarvitse: aihe on merkittävä ja sopii hyvin omaksi artikkelikseen.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2013 kello 14.50 (EEST)

Komenttina lähdepyntöön: tuo "tavallinen kielikierto" on kyllä todellinen ilmiö, ks. esim. Jaakko Anhava : Maailman kielet kielikunnat, s. 19-20, mutta kun asia tässä kuvataan itse englannista käännetyin ilmaisuin, niin se muuttuu vaikeaksi tunnistaa enkä osaa sanoa, mitä nimeä siitä tulisi käyttää suomeksi (ei ainakaan tuota, mutta mitä). Anhava ei esitä ilmiölle mitään nimeä, vaan kuvaa sitä vain parilla lauseella, joten häneltä ei saada ilmiölle suomenkielistä nimiä, joka on siis etsittävä muualta. - Tai siis, vaikka ilmiö onkin todellinen, niin tosiasiaväitteet kappaleen sisällä tämän ilmiön yksityiskohdista vaatisivat lähteen, koska esim. eri aikoina asiasta on ollut erilaisia käsityksiä, ja ilman lähdettä esitettyjä väitteitä on mahdoton arvioida. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 14.59 (EEST)

Kommentina viimeismpään muokkaukseen: se oli mielestäni muuten ennemminkin "luottaa voimakkasti" kuin "voimakkaasti rajattuun". Aivan selvästihän voimakkus kohdistuu tässä luottamiseen eikä rajaamiseen. --Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 14.29 (EEST)