Keskustelu:Ähtärin reitti

Tiedoksi: nämä lähteet:

• Opetuspaketti Ympäristöystävällinen järviseutu. Lappajärven kunta. Viitattu 10.8.2010.
• Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. Ähtärin reitti (pdf) 26.3.2007. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 13.2.2010.

sisältävät osittain virheellisiksi osoitettuja tietoja Ähtärinjärven vesistöhistoriasta (esitetään, että Ähtärinjärven pohjoinen lasku-uoma olisi kuivunut 1300-1400-luvulla). Nykykäsityksen mukainen tieto (että uoman kuivuminen on tapahtunut noin 1500 vuotta sitten eli noin 1000 vuotta em. lähteissä esitettyä aiemmin) esitetään tutkimuksessa:

• Seppä, Heikki & Matti Tikkanen: Land uplift-driven shift of the outlet of Lake Ähtärinjärvi, western Finland, s. 8, 10. (Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 78) Helsinki: Suomen geologinen seura, 2006. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 10.8.2010). (englanniksi)

--Urjanhai 16. elokuuta 2010 kello 13.59 (EEST)

Luokat

Onko Luokka:Ähtärin reitti tarkoitus poistaa vai säilyttää? Jos poistaa niin tämän luokittelu valuma-alueen luokkaan oikea, muuten sen tulisi olla luokassa Ähtärin reitti, paitsi jos luokka on tarkoitus tyhjentää ja poistaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 10.15 (EET)

Vastaus sisältyikin nnäköjään muokkausyhtenvetoihin: "Väliaikainen".--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 10.16 (EET)

Reitit

Olen ajatellut, että reitit tulisi säilyttää. Niihin viitataan tämän tästä ja kuuluvat järvi-ihmisten peruskäsitteistöön. Se, että lajittelen vesitöjä valuma-alueisiin ja alueisiin, on toinen tapa hahmottaa mosaiikkimaista rakennetta. Siksi olisi hyvä, että kukin reitti kuvailtaisiin hyvin ja niiden alle koottaisiin kyseiset valuma-alueet ja alueet. --J Hokkanen (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 08.30 (EET)

Kannatan tuota. Silloin kun reitti ja nykyinen jonkin jakovaiheen osa-alue eivät yhdy, se on tarpeen jo selvyyden vuoksi. Ja vaikka yhtyisivätkin niin luultavasti oma artikkeli kummastakin voi ollasilloinkin selvempi. Käsitteellisestihän ne ovat kuitenkin eri asioita. Lopullisesti tämän näyttää artikkelin jatkokehitys. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 08.41 (EET)

Huomiona muuten, että tietoja noita reiteistä on todella vaikea löytää. Lähinnä niitä taitaa olla vanhemmissa tietosanakirjoissa ja mahdollisesti jossain vielä spesifimmässä vanhassa kirjallisuudessa. Tämä on samalla hyvä esimerkki aihepiiristä, jossa vanhojen tietosanakirjojen hävittäminen kirjastoista mukamas "vanhentuneina" näyttää todellisen karvansa barbariana ja sivistysperintöä tuhoavana vandalismina. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 08.46 (EET)

Hui, voimakasta kieltä. Ehkä kirjastoissa on painopisteenä kaunokirjallisuuden tukeminen ja faktakirjallisuus kohtaa ylenkatsetta. Toisaalta syyllisiä ovat myös lukijat, koska poistolistalle joutuvat herkästi kaikki pölyä keräävät kirjat. Täytyy alkaa kaukolaimaamaan ja pelastamaan siten nekin kirjat. (idea: vanhojen tietokirjojen kirjasto? ;-))--J Hokkanen (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 10.14 (EET)

En usko että lajityypeillä on vaikutusta, mutta ilmeisesti juustohöylät tekevät sen, että vain suurimmissa kirjastoissa (toivottavasti nyt sentään edes kunkin kunnan pääkirjasto!) pidetään hyllyssä myös kirjat, joita ei lainata. Jossainhan pitää olla kirjasto, josta löytyvät kaikki kirjat, mutta on ilmeisesti ns. kokoelmapolitiikasta kiinni, kuinka kauas asiakkaasta tällaiset krjastot viedään: kunnan pääkirjsastoon, seutukaupungin pääkirjastoon vai maakuntakaupungin pääkirjastoon. Itse tein,silloin kuin vielä asuin maalla, säännöllisiä matkoja näihinj kaikkiin ja vielä yliopistojen kirjastoihin mutta ainakin isompien kaupunkien sivukirjastoissa on vimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt kauhea teilikirves: aiemmin valikoima oli joka sivukirjastossa kuin pienen kunnan pääkirjastossa, mutta nykyään sivukirjastoja on vain kahdenlaisia: toiset ovat käytännössä jonkun peruskoulun kirjastoja, joissa on esim. tietokirjallisuutta puoli metriä kustakin pääluokasta ja viikoittain hyvää kauno- ja tetokirjaisuutta poistohyllyssä muistona aiemmasta pienen kunnan pääkrjastoa vastaavasta valikoimasta. Tai sitten on pelkkää fantasia- ja jännityskirjallisuutta ja neule- ja autonrassauslehtiä ja muilta aloilta se sama puoli metriä ja käsikirjasto annihiloitu, jos on vähän isompi lähiö. Vain jos sattuu olemaan kaupunginosa, jossa ovat keskittyneenä jonkin yliopistokaupungin opiskelija-asunnot jonkun muun kirjaston kuin kaupungin päkirjaston viereen, on voinut säilyä sellainen valikoima, mikä vielä 10-15 vuotta sitten oli kaikissa isomman kaupungin sivukirjastoissa. Toisaalta tämä ei ole irrallinen ilmiö, vaan samalla tavoinhan ovat keskittyneet myös esim. kaupat, postit, lukiot jne. Ja ehkä myös internet on vaikuttanut kirjastojen käyttöön. Tuloksena on se, että muissa kuin päkirjastoissa ei enää kannata edes käydä muuten kuin lainoja uusimassa tai hakemassa yksittäisiä kirjoja jotka ovat muualta lainassa, vaikka asuisi kirjaston vieressä. Kuitenkin jos jaksaisi käydä siellä päivittäin, saisi poistoista kartutettua omaa käsikirjastoaan hyvin. Mutta kun miettii, niin ehkä tähän onkin syynä juuri lukioiden siirtyminen lähiöistä keskustaan: onhan se aika määrä hyvää tietokirjallisuutta mitä yhden lukion verran fiksuja nuoria lukee. Ja kun kierre alkaa, niin se ruokkii itseään. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2018 kello 11.56 (EET)