Kervanto oli kylä Kalastajasaarennon pohjoisosassa Pummanginvuonon pohjoisrannalla Petsamon kunnan koillisosassa, jonka Suomi vuonna 1940 luovutti Neuvostoliitolle. Kervannon naapurikyliä olivat pohjoisessa Vaitolahti ja etelässä Pummanginvuonon etelärannalla Pummanki, idässä Kervanto rajoittui Neuvostoliittoon ja lännessä mereen. Kervantoon, kuten muihinkaan Kalastajasaarennon kyliin, ei ollut Suomen aikana tieyhteyttä vaan liikenne hoidettiin laivoilla. Nykyisin kylä on asumaton ja se sijaitsee Petsamon kaupunkikunnan pohjoisosassa Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Kervannon edustalla Pummanginvuonossa ovat Kiisaaret, joista suurin on Lunnisaari ja sen pohjoispuolella luodoista koostuva ryhmä Laassat.[1]

Petsamon ensimmäisessä koulupiirijaossa vuonna 1921 Kervanto kuului Pummangin koulupiiriin. Kervannolta ei kuitenkaan ollut tieyhteyttä Pummankiin ja niinpä vuonna 1923 perustettiin pohjoisen Kalastajasaarennon käsittänyt Vaitolahden koulupiiri. Piirin supistettu koulu sijaitsi Vaitolahdessa. Kervantolaisten koulumatka Vaitolahteen kulki aavan tunturin yli.[2]

VäestöMuokkaa

Vuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan Kervannossa oli 79 asukasta, jotka kaikki olivat suomalaisia.[3]

Asukasluvun kehitys:

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvisodan syttyessä Kervannon evakuointi myöhästyi ja Kervanto jäi Neuvostoliiton miehityksen alaisuuteen. Kyläläiset saivat jäädä aluksi koteihinsa, mutta talvella 1940 heidät siirrettiin Kuolan niemimaalle. Moskovan rauhan solmimisen jälkeen kervantolaiset palautettiin Suomeen. Tosin kotiin Kervantoon he eivät päässeet, koska se oli luovutettu muun Kalastajasaarennon mukana Neuvostoliitolle rauhanehtojen mukaisesti.[5][6][5]

Jatkosodan aikana Kervantoa, kuten muutakaan Kalastajasaarentoa ei vallattu takaisin.

LähteetMuokkaa

  • Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7.

ViitteetMuokkaa

  1. Petsamon kartta. Maanmittauslaitos, 1943.
  2. Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381, 385 & 397. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  3. a b Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125-126. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  4. a b c d e Onnela 1999, s. 107–108
  5. a b Elfengren Eero: Petsamo talvisodassa, s. 589-594. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.
  6. Nyyssönen Jukka: Pois Petsamosta, s. 629. Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7.