Keräilypakko
Keräilypakko eli pakonomainen keräily (puhekielessä myös hamstraaminen) tarkoittaa pakonomaista tavaroiden keräämistä ja säilyttämistä sekä kykenemättömyyttä niiden poisheittämiseen. Keräilypakko voi kohdistua myös eläimiin, esimerkiksi kissoihin.[1] Keräilypakko on mielenterveyden häiriö, mikä liittyy pakko-oireisen häiriön kirjoon sekä muihin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen tai muistisairauteen.
| Keräilypakko | |
|---|---|
 Keräilypakosta kärsivän ihmisen olohuone. |
|
| Ala | psykiatria, kliininen psykologia |
| Syyt | ei tunneta tarkasti [1] |
| Oireet | pakonomainen tavaran keräily ja säilöminen |
| Esiintyvyys | 1–2 % väestöstä[2] |
| Hoito |
kognitiivinen terapia lääkitys |
| Luokitus | |
| ICD-10 | F42.3 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Taudinkuvaus muokkaa
Keräilypakosta kärsivä ihminen kerää kotiinsa ja sen ympäristöön pakonomaisesti tavaraa. Ajatus tavaroiden poisheittämisestä aiheuttaa keräilypakkoa sairastavassa ahdistusta, mutta toisaalta tavarapaljous aiheuttaa häpeäntunnetta.[1] Kertynyt tavara vaikeuttaa jokapäiväistä elämää sekä aiheuttaa terveys- tai tulipaloriskin. Keräilypakko eroaa kuitenkin merkittävästi keräilyharrastuksesta, jossa mielenkiinnon kohteet kerättäviin esineisiin ovat rajattuja ja keräily on järjestelmällistä.[3] Keräilypakkoon sairastutaan yleensä jo teini-iässä. Sairastuneen keräilemät asiat voivat ovat esimerkiksi:
- kirjat
- kassit ja pussit
- vaatteet
- astiat
- rikkinäiset kodinkoneet
- vanhat sanomalehdet
- vanhat laskut ja asiakirjat
Eläimiin kohdistuva keräilypakko muokkaa
- Pääartikkeli: Lemmikkien hamstraus
Keräilypakko voi ilmetä myös erilaisten eläinten, kuten koirien, kissojen tai muiden lemmikkieläinten hamstraamisena. Tällöin keräilypakko aiheuttaa kärsimystä sairastuneen lisäksi myös keräämisen kohteena oleville eläimille, joiden hoidosta ja hyvinvoinnista sairastunut ei usein pysty pitämään huolta.[4] Asuntoon voi myös kerääntyä eläinten ulostetta sekä niiden raatoja.[5]
Hoito muokkaa
75 prosentilla keräilypakkoon sairastuneista diagnosoidaan masennus tai ahdistuneisuushäiriö.[3] Keräilypakkoa hoidetaan SSRI-lääkityksellä sekä kognitiivisella terapialla.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen: Keräilypakko Lääkärikirja Duodecim. 30.11.2018. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Lea Froloff: Hamstraatko tavaraa pakonomaisesti? Yle.fi. 11.01.2016. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ a b Matti O. Huttunen: Keräilypakko Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ Matti O. Huttunen: Keräilypakko Terveysportti. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ Mari Frisk: Kaaos mielessä ja kodissa voi olla keräilypakkoa – Ammattiapu on usein tarpeen Superlehti. 18.12.2020. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ Mielenterveysyhdistys Helmi ry: Mistä keräilypakossa on kysymys mielenterveyshelmi.fi. 19.9.2016. Viitattu 31.10.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Gail Steketee, David F. Tolin ja Randy O. Frost: Keräilypakko: aarteidensa vankina. Suomentanut Aarni Virtanen. Espoo: Prometheus, 2014. ISBN 978-952-5718-58-4.
- Mistä keräilypakossa on kysymys - Mielenterveyshelmi
- Kaaos mielessä ja kodissa voi olla keräilypakkoa – Ammattiapu on usein tarpeen - Superlehti
- Keräilypakko - Terveysportti
- Hamstraatko tavaraa pakonomaisesti? - Yle.fi
- Keräilypakko - Duodecimlehti