Kenttätykistörykmentti 19 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 19:n (KTR 19) oli jatkosodan tykistöyksikkö. Rykmentin I patteristo perustettiin pääosin välirauhan aikaisen 6. prikaatin patteristosta Sulkavalla. Loput kaksi patteristoa perustettiin Keski-Suomessa. Rykmentti liitettiin osaksi 18. divisioonaa.

PerustaminenMuokkaa

Kenttätykistörykmentti 19:n I patteristoa perustaminen aloitettiin käskyn saavuttua 10. kesäkuuta 1941. Se muodostettiin 6. prikaatin patteristosta täydennettynä palvelukseen kutsutuilla reserviläisillä. Loput kaksi patteristoa perustettiin Petäjävedellä Keski-Suomessa. Niiden henkilöstö saapui Jämsästä, Jämsänkoskelta sekä Koskenpäästä. Perustettu rykmentti[1]:

  • Esikunta ja Esikuntapatteri
  • I Patteristo (I/KTR 19) komentajanaan 6. prikaatin patteristosta jääkärimajuri (myöh jääkärieverstiluutnantti) Karl Öist
  • II Patteristo (II/KTR 19)komentajanaan 6. prikaatin patteristosta kapteeni (myöh majuri) Runar Mether. Patteriston ensimmäinen liikekannallepanopäivä oli 18. kesäkuuta.
    • 4. patteri muodostettiin jämsänkoskelaisista Jämsänkosken työväentalolla. Patterinpäälliköksi määrättiin kapteeni Olavi Paunu - kalustona 76 K/02
    • 5. patteri muodostettiin koskenpääläisistä. Patterinpäälliköksi määrättiin luutnantti Ilmari Sala - kalustona 76 K/02
    • 6. patteri muodostettiin jämsäläisistä Jämsän yhteiskoululla. Patterinpäälliköksi määrättiin luutnantti Heikki Malinen -kalustona 114 H/18
    • Kolonna koottiin laajalti ympäröivältä alueelta. Kolonnan johtajana toimi vääpeli Niilo Kare.
  • III Patteristo (III/KTR 19) komentajanaan Jyväskylän suojeluskuntapiirin Jämsän aluepäällikkö majuri (myöh everstiluutnantti) Aarne Niemi

Patterit koottiin ja miehet varustettiin mieskohtaisella materiaalilla kokoamispaikoilla. Henkilökohtaisina aseina olivat Terni-kiväärit sekä pistoolit. Patterit siirrettiin kokonaisuuksina Petäjävedelle 19.–20.6., missä muodostettiin patteristot sekä jaettiin joukkokohtainen materiaali.[1]

Keskittäminen ja sodan alun tehtäväMuokkaa

II patteriston 5. patteri liitettiin III patteristoon 26. kesäkuuta.[2]

Komentaja(t)Muokkaa

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Paulaharju - Sinerma - Koskimaa: Suomen kenttätykistön historia, osa II. Suomen Kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0.
  • Savola Olli (toim): Rajalta rajalle ja takaisin. II/KTR 19 jatkosodassa 1941–1944. Espoo: Amer-yhtymä Oy, 1985. ISBN 951-99581-6-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Savola (toim.) 1985 s. 4-5
  2. Savola (toim.) 1985 s. 6
  3. Paulaharju, Jyri - Sinerma, Martti - Koskimaa, Matti: Suomen Kenttätykistön historia osa 2, s. 592. Helsinki: Suomen Kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.