Avaa päävalikko

Kenttätykistörykmentti 19 (jatkosota)

Kenttätykistörykmentti 19:n (KTR 19) oli jatkosodan tykistöyksikkö. Rykmentin I patteristo perustettiin pääosin välirauhan aikaisen 6. prikaatin patteristosta Sulkavalla. Loput kaksi patteristoa perustettiin Keski-Suomessa. Rykmentti liitettiin osaksi 18. divisioonaa.

PerustaminenMuokkaa

Kenttätykistörykmentti 19:n I patteristoa perustaminen aloitettiin käskyn saavuttua 10. kesäkuuta 1941. Se muodostettiin 6. prikaatin patteristosta täydennettynä palvelukseen kutsutuilla reserviläisillä.

Loput kaksi patteristoa perustettiin Petäjävedellä Keski-Suomessa. Niiden henkilöstö saapui Jämsästä, Jämsänkoskelta sekä Koskenpäästä. Perustettu rykmentti:

  • Esikunta ja Esikuntapatteri
  • I Patteristo (I/KTR 19) komentajanaan 6. prikaatin patteristosta jääkärimajuri (myöh jääkärieverstiluutnantti) Karl Öist
  • II Patteristo (II/KTR 19)komentajanaan 6. prikaatin patteristosta kapteeni (myöh majuri) Runar Mether. Patteriston ensimmäinen liikekannallepanopäivä oli 18. kesäkuuta.
    • 4. patteri muodostettiin jämsänkoskelaisista Jämsänkosken työväentalolla. Patterinpäälliköksi määrättiin kapteeni Olavi Paunu - kalustona 76 K/02
    • 5. patteri muodostettiin koskenpääläisistä. Patterinpäälliköksi määrättiin luutnantti Ilmari Sala - kalustona 76 K/02
    • 6. patteri muodostettiin jämsäläisistä Jämsän yhteiskoululla. Patterinpäälliköksi määrättiin luutnantti Heikki Malinen -kalustona 114 H/18
    • Kolonna koottiin laajalti ympäröivältä alueelta. Kolonnan johtajana toimi vääpeli Niilo Kare.
  • III Patteristo (III/KTR 19) komentajanaan Jyväskylän suojeluskuntapiirin Jämsän aluepäällikkö majuri (myöh everstiluutnantti) Aarne Niemi

Patterit koottiin ja miehet varustettiin mieskohtaisella materiaalilla kokoamispaikoilla. Henkilökohtaisina aseina olivat Terni-kiväärit sekä pistoolit. Patterit siirrettiin kokonaisuuksina Petäjävedelle 19.–20.6., missä muodostettiin patteristot sekä jaettiin joukkokohtainen materiaali.

Keskittäminen ja sodan alun tehtäväMuokkaa

II patteriston 5. patteri liitettiin III patteristoon 26. kesäkuuta.

Komentaja(t)Muokkaa

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Paulaharju - Sinerma - Koskimaa: Suomen kenttätykistön historia, osa II. Suomen Kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0.
  • Savola Olli (toim): Rajalta rajalle ja takaisin. II/KTR 19 jatkosodassa 1941–1944. Espoo: Amer-yhtymä Oy, 1985. ISBN 951-99581-6-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Paulaharju Jyri - Sinerma Martti - Koskimaa Matti: Suomen Kenttätykistön historia osa 2, s. 592. Helsinki: Suomen Kenttätykistön säätiö, 1994. ISBN 952-90-5511-0.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.