Kenttäefekti
Kenttäefekti eli kenttävaikutus (tunnus F) on molekyylissä varautuneen ryhmän tai dipolin aiheuttama vaikutus kaukana sijaitsevaan reaktiokeskukseen. Vaikutus voi kohdistua esimerkiksi reaktion nopeuteen tai tasapainon asemaan. Kenttäefekti voi vaikuttaa joko molekyylin sisäisesti tai molekyylien välillä ja vaikutus välittyy avaruuden kautta eikä sidosten välityksellä kuten induktiivisessä efektissä. Kenttäefektiin vaikuttavat muun muassa molekyylin muoto, varautuneen kohdan ja reaktiokeskuksen välinen etäisyys ja väliaineen dielektrinen vakio. Sen sijaan induktiiviseen efektiin vaikuttaa ainoastaan sidoksen luonne. Kenttäefektiä ja induktiivista efektiä kutsutaan toisinaan yhteisellä nimellä polaarinen efekti. Dipolien aiheuttamat kenttävaikutukset ovat tyypillisesti pieniä, mutta selvästi varautuneen ryhmän esimerkiksi tertiäärisen ammoniumryhmän vaikutukset ovat selvempiä.[1][2][3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Field effect IUPAC GoldBook. IUPAC. Viitattu 24.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Leila Kotama ja Antti Kivinen: Suomalaisten Kemistien Seuran sanastotoimikunnan julkaisuja nro 5: Fysikaalisen orgaanisen kemian sanasto, s. 52. Suomen Kemian Seura, 1983. ISBN 951-9223-20-7. (englanniksi)
- ↑ Eric V. Anslyn, Dennis A. Dougherty: Modern physical organic chemistry, s. 443. University Science Books, 2006. ISBN 978-1-891389-31-3. (englanniksi)
- ↑ Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 19-20. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 9780470462591. (englanniksi)