Kekrops II (m.kreik. Κέκρωψ) oli kreikkalaisessa mytologiassa Ateenan kuningas, Erekhtheuksen ja Praksithean vanhin poika.[1][2] Hänen isänsä kuoltua tämän seuraajaa valitsemaan asetettiin Ksuthos, joka päätti luovuttaa valtaistuimen Kekropsille. Tästä hyvästä hänen veljensä karkottivat Ksuthoksen pois maasta.[3]

Kekrops meni naimisiin Eupalamoksen tyttären Metiadusan kanssa. Tästä liitosta syntyi Pandion, joka puolestaan seurasi isäänsä kuninkaana.[2]

Kekropsin mainitaan pyhittäneen Athene Poliaan temppelissä olleen suuren puisen Hermeen patsaan.[4] Hänen kerrotaan myös ensimmäisenä nimittäneen Zeusta ylijumalaksi, ja hän kieltäytyi uhraamasta Zeukselle mitään elävää ja uhrasi kakkuja, jotka tunnettiin nimellä pelanoi.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.15.1 (engl. käännös).
  2. a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.15.5 (engl. käännös).
  3. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 7.1.2 (engl. käännös).
  4. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.27.1 (engl. käännös).
  5. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 8.2.3 (engl. käännös).


Edeltäjä:
Erekhtheus
Attikan kuningas

1347/6 – 1307/6 eaa.
Kuvitteellinen kronologia
Seuraaja:
Pandion II