Kebes (m.kreik. Κέβης, 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi. Hän oli Sokrateen ja Filolaoksen oppilas. Hän oli kotoisin Thebasta.

Kebeen Taulun tekstiin perustuvaa kuvitusta Tertullianuksen teoksen De patientia painoksessa vuodelta 1521. Kuvitus Hans Holbein nuorempi, metallikaiverrus Jacob Faber.

Kebes esiintyy Platonin dialogissa Faidon yhtenä puhujista. Hänet esitetään siinä vakavana hyveen ja totuuden etsijänä, joka on pureva argumenteissaan ja varovainen johtopäätöksissään.

Diogenes Laertioksen mukaan Kebes kirjoitti kolme dialogia. Niistä vain yksi, Pinaks (Taulu), on säilynyt, ja tutkijat pitävät sitäkin jonkun muun kirjoittamana – sen on kirjoittanut mahdollisesti Kebes Kyzikoslainen tai joku tuntematon henkilö. Teos saattaa olla mahdollisesti peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta ajanlaskun alun jälkeen. Se esittää olevansa tulkinta allegorisesta kuvasta, joka oli sijoitettu Kronoksen temppeliin joko Ateenassa tai Thebassa. Kirjoittaja esittelee platonilaisen teorian sielujen ennalta olemisesta, ja osoittaa, ettei todellinen oppiminen koostu pelkästään oppineisuudesta, vaan enemmänkin luonteen muovautumisesta.

Lähteet muokkaa

  • Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 97 (II.16), 469. Suomennos ja selitykset Marke Ahonen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3.

Aiheesta muualla muokkaa